Terveyspalvelut

Terveyspalvelut

Suomalaisen terveydenhuollon palvelut eivät jakaudu kansalaisille tasapuolisesti. Tutkimusten mukaan hyvätuloiset käyvät lääkärissä keskimäärin useammin ja saavat parempaa hoitoa kuin muut. Heikoimmassa asemassa olevat jäävät niin työterveyshuollon kuin yksityisten palveluidenkin ulkopuolelle.

Yhdysvaltalainen Ted Closson on tehnyt sarjakuvan diabetesta sairastavan ystävänsä Shanen kohtalosta. Shane yritti kerätä joukkorahoituksella 750 dollaria kuukauden insuliiniannoksiinsa, mutta 50 taalaa jäi puuttumaan. Hän kuoli maaliskuussa insuliinin puutteeseen. Closson on kuullut muistakin samankaltaisista kuolemantapauksista.

Belgiassa käytäntönä on, että sairaanhoitokulut maksetaan yleensä ensin itse ja haetaan sitten korvausta sairauskassasta. Perusterveydenhuollosta vastaavat perhelääkärit, jotka asiakkaat valitsevat itse. Belgiassa asuvan Marleena Laakson ykköstyypin diabetesta seurataan erikoissairaanhoidossa, ja hän tapaa lääkärin kaksi kertaa vuodessa.

Uudessa Seinäjoen diabeteskeskuksessa toimintaa ohjaa potilaslähtöisyys: diabeetikolle halutaan tarjota kaikki mahdollinen tuki arjessa jaksamiseen. Uudistukset eivät ole vaatineet lisärahoitusta tai ylitöiden tekemistä. Pieni näkökulmamuutos on saanut aikaan isoja vaikutuksia diabeteksen hoidossa, kertovat osastonhoitaja Minna Punkari ja erikoislääkäri Sari Risku.

Sote-uudistuksessa pyritään turvaamaan diabeetikoiden palvelut, mutta miten se käytännössä tapahtuu? Tällä hetkellä Sote-pakka on levällään, ja kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia. Uudistus astuu näillä näkymin voimaan vuoden 2020 alussa, joten nyt on vielä aikaa vaikuttaa siihen.

Tiina päätti vaihtaa omalääkäriä, kun hänestä tuntui, että hän ei saanut tarvitsemaansa hoitoa, eivätkä henkilökemiatkaan toimineet. Pettynyt helsinkiläinen päätyi vaihtamaan terveyspalvelunsa muualle, kun hän oli tyytymätön diabeteksen hoidon tasoon kotikaupungissaan. 

Jokaiselta sairaalan päivystykseen yleisoireiden vuoksi tulevalta olisi perusteltua mitata verensokeri, osastonylilääkäri Saara Metso Taysista sanoo. Taysin ensiapu Acuta on viime aikoina kiinnittänyt erityistä huomiota diabetesta sairastaviin potilaisiin, jotta mahdollinen liian matala tai korkea verensokeri ei jäisi huomaamatta. 

Kun diabetesta sairastava pakolainen lähtee matkaamaan kohti turvallisempaa elämää, sairauden hoito voi järkkyä, ja lääkkeetkin voivat loppua kesken matkan. Joskus sairaus puhkeaa vasta Suomessa, kun ruovalio muuttuu ja liikunta vähenee.

Vaikeiden haavojen hoito siirtyi Pirkanmaalla uuteen aikakauteen, kun Tampereen yliopistollisen sairaalan Haavakeskus avasi poliklinikan, jossa potilas saa tuekseen monen erikoisalan ammattilaisista koostuvan tiimin.

Diabetesliiton jalkojenhoitaja Jaana Huhtanen uskoo, että diabeetikot haluavat pitää huolta jalkojensa terveydestä, mutta jalkojenhoitopalveluiden saatavuudessa on ongelmia. Liika tasapäistäminen on johtanut siihen, että toisille aiheutuu turhia käyntejä, toisille palvelut eivät riitä alkuunkaan.

Helsingin Lastenklinikalla kokeillaan etävastaanoton toimivuutta diabeteksen hoidossa. Perheiden arki helpottuu ja aikaa säästyy, kun osa vastaanottokäynneistä voidaan korvata videopuheluilla.

Voimme pian itse tehdä terveystarkastuksen ja arvioida oireemme ja palveluntarpeemme verkossa. Voimme myös ottaa videoyhteyden lääkäriin kotoa tai vaikka kesämökiltä. Virtuaaliklinikan toimintamallin on kehittänyt Sitra yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa. 

Lain mukaan meillä on oikeus vaihtaa terveyskeskusta, jos palvelu tai henkilökohtaiset suhteet eivät tunnu toimivan omassa terveyskeskuksessa. Voimme myös valita, missä erikoissairaalassa haluamme itseämme hoidettavan. Voimme hakeutua hoitoon myös kesämökkipaikkakunnalla tai ulkomailla. Ihan mutkaton juttu terveydenhuollon valinnanvapaus ei kuitenkaan ole. Siihen liittyy monta muttaa ja jossittelua.

Kansaneläkelaitos järjestää tänä vuonna metabolista oireyhtymää ja tyypin 2 diabetesta sairastaville kymmeniä kuntoutuskursseja. Maksuttomaan kuntoutukseen voi päästä, jos sairauden kanssa selviytyminen ja jaksaminen on vaikeaa ja tietyt valintaperusteet täyttyvät.

Kelan kuntoutuksessa katsotaan tulevaisuudessa yhä enemmän diabeetikon kokonaistilannetta, ei yksistään sairautta. Myös RAY:ssa on mietitty uusia suuntaviivoja diabeetikoiden kuntoutukseen. Diabeetikolle kuntoutusta on oikeastaan kaikki se, mikä auttaa jaksamaan sairauden kanssa.

Diabetesliitto on osallistunut tiiviisti yhteiskunnalliseen keskusteluun eduskuntavaalien alla. Liiton toiminnanjohtaja Janne Juvakka muistuttaa, että vaikuttamistyötä tehdään myös vaalien välillä ja kaikilla muillakin tasoilla kuin valtakunnan politiikassa. Jokainen meistä voi olla yhteiskunnallinen vaikuttaja.

Saako Suomesta insuliinia, jos insuliinin tuotantolaitoksessa on tuotantokatkos tai lääkkeiden maahantuonnissa on muita ongelmia? Entä, jos matkalla lääkkeet loppuvat, saako suomalaisella reseptillä ostettua lääkkeitä ulkomaisesta apteekista? Onko verkosta turvallista tilata reseptilääkkeitä?