Koti Hoito Hoitoteknologia

Hoitoteknologia

Sensorien ja pumppujen edut voittavat viat

Insuliinipumput ja sensorit eivät aina toimi moitteettomasti, mutta silti diabeetikot eivät ole valmiita luopumaan niistä. Erikoislääkäri Anu-Maaria Hämäläinen Diabetesliitosta pitää tärkeänä sitä, että laitteiden käyttäjät tutustuvat niiden ominaisuuksiin. - Laitteet ovat vain apuvälineitä. Ne eivät hoida sairautta, vaan auttavat hoitamaan sitä, hän korostaa.

Miten luotettavia verensokerin seurantaan tarkoitetut laitteet ovat?

Moni harmittelee sitä, että kudossokeria mittaava sensori ja verensokerimittari eivät näytä tismalleen samoja lukemia. Diabetesliiton ylilääkärin Pirjo Ilanne-Parikan mukaan sensorilukemissa saa olla pieniä poikkeamia. Sensoroinnista saa enemmän hyötyä, kun käyttäjä oppii tunnistamaan ja tulkitsemaan verensokerin trendejä ja laskua tai nousua osoittavia nuolia ja hyödyntämään niitä insuliinin annostelussa. Myös sormenpäämittausten tulokset vaihtelevat hiukan. Mittaustulosten täytyy kuitenkin olla tietyllä laatustandardien määrittämällä välillä.

Keinohaima innosti Ellan uuteen alkuun

Vielä vuosi sitten Ella Kähösen, 18, HbA1c huiteli pilvissä. Verensokeria tuli mitattua pari kertaa viikossa ja insuliinia annosteltua silmät kiinni. Sitten hänen miesystävänsä rakensi hänelle keinohaiman, ja hänen elämänsä mullistui. Ellan HbA1c-arvoi oli viimeksi 39 mmol/mol. Hänen mielestään kaikkien ykköstyypin diabeetikoiden pitäisi halutessaan saada insuliinipumppu ja sensori.

Älypumput toimivat keinohaimoina

Ensimmäinen keinohaimateknologiaa käyttävä itsesäätelevä insuliinipumppujärjestelmä MiniMed 670G on nyt saatavilla Suomessakin. Se säätää insuliinin annostelua automaattisesti: pysäyttää insuliinin annostelun kun verensokeri on liian matala ja korjaa myös korkeita verensokereita. Ensimmäiset älypumput ovat niin kutsuttuja hybridikeinohaimoja, eli ne eivät ota vielä automaattisesti aterioita huomioon.

Pioneeri rakensi pumpun ja keinohaiman

Nurmijärveläinen insinööri Harri Jokela teki kaikessa hiljaisuudessa historiaa, joka jäi vähälle huomiolle. Hän rakensi itselleen insuliinipumpun 1980-luvulla, ja kun sensorit tulivat myöhemmin markkinoille, myös keinohaiman.

Kolme glukoosinseurantajärjestelmää vertailussa

Diabetes-lehti testasi kolme verensokerin jatkuvaan seurantaan tarkoitettua laitetta. Mukana testissä olivat Dexcom G5, Freestyle Libre ja Senseonics Eversense. Kaikki testatut laitteet helpottivat diabeteksen hoitoa, mutta kaikista löytyi myös kehitettävää.

Lääkäri, joka rikkoo rajoja

Lappeenrantalainen sisätautilääkäri Lorenzo Sandini innostui avoimen lähdekoodin keinohaimoista niin paljon, että rakensi ensin itse keinohaiman testimielessä ja auttoi sen jälkeen potilastaan rakentamaan keinohaiman itselleen. Sandinin mielestä diabeetikoiden rakentamat keinohaimat ovat osoitus heidän aktiivisesta osallistumisestaan oman sairauden hoitoon. Miksi pitäisi odottaa ison laitevalmistajan tuotetta, hän kysyy.

FreeStyle Libre on monelle saavuttamaton apu

Diabeteksen hoito helpottuu teknologian kehittyessä, mutta Suomessa sen hyödyntäminen näyttää riippuvan arpaonnesta tai vähintäänkin maantieteellisestä sijainnista. Esimerkiksi FreeStyle Libre -verensokerin seurantajärjestelmän on saanut käyttöönsä vain pieni osa siitä kiinnostuneista.

Suomi siirtyy uusiin hoitoihin jälkijoukossa

Monet uudet diabeteslääkkeet ja -laitteet tulevat Suomessa käyttöön myöhemmin kuin muissa länsimaissa. Syitä viiveeseen ovat Kela-korvattavuuksien pitkät käsittelyprosessit, kilpailutukset ja kuntien vaihtelevat käytännöt.

Kurkistus vuoteen 2027

Millaista diabeteksen hoito on kymmenen vuoden päästä? Ottaako hoitoteknologia superloikan eteenpäin? Syntyykö uusia, entistä tehokkaampia ja turvallisempia täsmälääkkeitä? Kuusi asiantuntijaa kurkistaa vuoteen 2027.

Keinohaimaa kehitetään vapaaehtoistyönä

Viisivuotiaalla Eero Harolla on avoimen lähdekoodin keinohaima ja öitä turvaamassa yövahtijärjestelmä, jota myös hänen isänsä Sulka Haro kehittää vapaaehtoistyönä. Nyt vanhemmatkin voivat nukkua yönsä rauhallisesti.

Parempaa raskausajan seurantaa automaattisella insuliinipumpulla

Automaattinen insuliinipumppu parantaa tyypin 1 diabetesta sairastavien naisten raskausajan verensokerin seurantaa ja hoitotasapainoa merkittävästi, kertoi The New England Journal of Medicine -lehti elokuussa. Tulos oli saatu neljä viikkoa kestäneessä brittitutkimuksessa, jossa verrattiin kahden tyyppisiä insuliinipumppuja.

Joustavaa hoitoa insuliinipumpulla

Ykköstyypin diabeteksen hoidossa pyritään jäljittelemään terveen haiman toimintaa, ja se on helpointa insuliinipumpun avulla. Diabeteshoitaja Tiina Salonen kertoo insuliinipumppuhoidon periaatteista ja antaa pumppuhoitovinkkejä erilaisiin tilanteisiin.

Tekniikasta apua omaseurantaan?

Kauas on päästy niistä ajoista, kun verensokerin mittaaminen vaati noin salkun kokoisen välinearsenaalin, ja mittaustulosta sai odottaa pitkän tovin. Diabeteksen omahoitoon kehitetään jatkuvasti uusia välineitä: esittelemme muutamia uutuuksia ja kerromme myös, millaisia tuotteita ja palveluja maailmalla on kehitteillä.

Sensori on hälyttävä verensokerivahti

Jatkuvaa verensokerin seurantaa eli sensorointia käytetään tavallisesti muutaman päivän ajan, kun pyritään ratkomaan insuliinihoidon ongelmia. Kun verensokerilukemia saa tiheään ja tasaisin väliajoin, verensokerin liikkeistä saa paljon tarkemman kuvan kuin sormenpäämittauksilla. Sormenpäämittauksiakin silti tarvitaan.

Mittarista tuli kaveri

15-vuotias Anni ja 8-vuotias Emil fanittavat MODZ-mittaria, ja myös vanhemmat ovat tyytyväisiä, kun jokaisesta verensokerinmittauksesta kilahtaa tieto heidän kännykkäänsä. Mittari kirittää parempiin hoitotuloksiin: hyvillä verensokeriarvoilla pääsee etenemään uusille tasoille kuten mobiilipeleissä. Ja kaveritkin ymmärtävät, mitä hymynaama tai irvistävä hahmo viestittävät.