Koti Hoito Hoitoteknologia

Hoitoteknologia

Valoisat näkymät retinopatian hoidossa

Moni diabetesta sairastava pelkää yhä näkövammaa, vaikka nykyisillä hoitomenetelmillä lähes jokainen ongelma pystytään hoitamaan niin, että näkökyky säilyy. Diabeettisen retinopatian hoidossa on parissa kymmenessä vuodessa tapahtunut iso muutos, ja näkymät ovat valoisat. Sovittuja seurantakäyntejä ja silmänpohjakuvauksia ei kannata kuitenkaan jättää väliin.

Helsingissä kehitetään ihoa rikkomatonta glukoosimittaria

Jo muutaman vuosikymmenen ajan tiedemiehet ovat yrittäneet keksiä, miten verensokerilukema saataisiin selville ihoa rikkomatta eli noninvasiivisesti. Nyt sellaista laitetta kehitetään myös Suomessa. Se on jo edennyt kliinisten kokeiden vaiheeseen eli käyttötesteihin.

”Vapaaehtoistoiminta on antanut minulle enemmän kuin oletin”

Anniina Linnero on monessa mukana. Taitoluistelu- ja ompeluharrastusten lisäksi hän on rakentanut itselleen keinohaimajärjestelmän. Uusin aluevaltaus on vapaaehtoistoiminta: hän toimii Diabetesliiton deelähettiläänä. Vertaistuen antamisen tuottaman ilon lisäksi hän löysi toiminnan parista rakkauden.
Nuori nainen seisoo sillan alla, takana voimakas valo.

Hybridipumppu tuo hoitoon tasaisuutta

Uudet hybridipumput säätelevät automaattisesti perusinsuliinin annostelua jatkuvan verensokeriseurannan perusteella. Hoito vaatii paljon omaa kiinnostusta ja tarkkaa hiilihydraattimäärien arvioimista, mutta tuloksena voi olla esimerkiksi yöllisten verensokerivaihteluiden tasoittuminen. Sara Hakala pääsi hybridipumpun avulla eroon hypoglykemioista lähes kokonaan.
Miehellä on tuskainen ilme, kun hän on tutkinut kädessään olevaa sensorin lukulaitetta.

Kun sensorointi stressaa

Joskus verensokerin skannaaminen alkaa hallita elämää: hyvästä rengistä on tullut huono isäntä. Mikä meni pieleen? Psykologi Kirsi Ikuli muistuttaa, että elämässä on erilaisia tilanteita, eikä kenenkään verensokeri ole aina tasainen. Siihen ei edes tarvitse pyrkiä, riittävän hyvä omahoito riittää. Tämän ymmärtäminen ja sietäminen auttaa, kun omahoito kuormittaa.

Osaatko hyödyntää sensorin purkudatan tietoja?

Kokosimme esimerkkejä siitä, miten voit hyödyntää sensorin purkudataa päivittäin ja viikkotasolla. Purkudataa tutkimalla saat tietoa muun muassa siitä, onko insuliinin annostelusi oikealla tasolla ja onko sinulla ehkä oireettomia hypoglykemioita tai suuria vaihteluita glukoositasossa. Voit tukia myös, miten nukkuminen, vuorokausirytmi, kuukautiskierto, syömisrytmi, liikunta ja erilaiset arjen valinnat ja satunnaiset asiat vaikuttavat glukoositasoosi.
Nuori nainen ulkoiluttaa koiraa. He ovat sillalla, takana on metsää.

Laite liikuntakaverina

Anu Pessala hankki aktiivisuusrannekkeen ja kauhistui huomatessaan, miten vähän hän liikkuu. Nyt hänelle kertyy useimpina päivänä noin 10 000 askelta.  Aktiivisuusranneke tai urheilukello voi siis sytyttää liikuntakipinän ja kannustaa kuntoilemaan. Laite ei kuitenkaan liiku kenenkään puolesta, ja toisaalta liikunnan mittaaminen voi joskus tehdä liikkumisesta pakonomaista.
Iloinen iäkäs mies seisoo uima-altaassa.

Uusi hoitoteknologia sopii myös ikääntyville

Ikäihmisen turvallisuuden tunnetta ja kotona selviytymistä voi tukea uudella teknologialla, esimerkiksi glukoosisensorilla, puhuvalla verensokerimittarilla tai muistitoiminnolla varustetulla insuliinikynällä. Ikä ei ratkaise hoitomuotoa, vaan se, miten omahoito sujuu.
Nuori tyttö liikuntasalissa, kädessä salibandymaila.

Hybridipumppu toi avun salibandyharrastukseen

Kilpasarjassa salibandya pelaava kaksitoistavuotias Sanni Koppila haaveilee pääsevänsä tulevaisuudessa pelaamaan Naisten Salibandyliigaan. Suurien unelmien saavuttamisessa häntä auttaa uusi hybridipumppu, joka säätelee basaalin annosta automaattisesti glukoosisensorin lukemien perusteella.

Sopivasti rentoutta etäseurantaan

Mahdollisuus seurata lapsen glukoositasoa lähes reaaliajassa tuo turvaa vanhemmille, kun lapsi on päiväkodissa tai koulussa. Joskus uusi tekniikka voi kuitenkin kääntyä stressin aiheuttajaksi: vanhemmille voi tulla kiusaus ottaa yhteyttä kouluun tai päiväkotiin heti kun lapsen glukoosiarvo on laskusuunnassa. Aikuisten tulisi kuitenkin antaa lapselle oma rauha päivähoidossa ja koulupäivän aikana.

HUSissa kehitetään ratkaisua lasten verensokerin reaaliaikaiseen seurantaan

Jos tyypin 1 diabetesta sairastava lapsi joutuu äkillisesti sairaalahoitoon esimerkiksi happomyrkytyksen vuoksi, hoitohenkilöstöllä ei ole työkaluja, joiden avulla he voisivat nähdä lapsen verensokerissa tapahtuneet muutokset reaaliajassa. Helsingin yliopistollisessa sairaalassa (HUS) parhaillaan käynnissä olevassa kehityshankkeessa haetaan ratkaisua nykytilanteeseen.

Sensorien ja pumppujen edut voittavat viat

Insuliinipumput ja sensorit eivät aina toimi moitteettomasti, mutta silti diabeetikot eivät ole valmiita luopumaan niistä. Erikoislääkäri Anu-Maaria Hämäläinen Diabetesliitosta pitää tärkeänä sitä, että laitteiden käyttäjät tutustuvat niiden ominaisuuksiin. - Laitteet ovat vain apuvälineitä. Ne eivät hoida sairautta, vaan auttavat hoitamaan sitä, hän korostaa.

Miten luotettavia verensokerin seurantaan tarkoitetut laitteet ovat?

Moni harmittelee sitä, että kudossokeria mittaava sensori ja verensokerimittari eivät näytä tismalleen samoja lukemia. Diabetesliiton ylilääkärin Pirjo Ilanne-Parikan mukaan sensorilukemissa saa olla pieniä poikkeamia. Sensoroinnista saa enemmän hyötyä, kun käyttäjä oppii tunnistamaan ja tulkitsemaan verensokerin trendejä ja laskua tai nousua osoittavia nuolia ja hyödyntämään niitä insuliinin annostelussa. Myös sormenpäämittausten tulokset vaihtelevat hiukan. Mittaustulosten täytyy kuitenkin olla tietyllä laatustandardien määrittämällä välillä.

Keinohaima innosti Ellan uuteen alkuun

Vielä vuosi sitten Ella Kähösen, 18, HbA1c huiteli pilvissä. Verensokeria tuli mitattua pari kertaa viikossa ja insuliinia annosteltua silmät kiinni. Sitten hänen miesystävänsä rakensi hänelle keinohaiman, ja hänen elämänsä mullistui. Ellan HbA1c-arvoi oli viimeksi 39 mmol/mol. Hänen mielestään kaikkien ykköstyypin diabeetikoiden pitäisi halutessaan saada insuliinipumppu ja sensori.

Älypumput toimivat keinohaimoina

Ensimmäinen keinohaimateknologiaa käyttävä itsesäätelevä insuliinipumppujärjestelmä MiniMed 670G on nyt saatavilla Suomessakin. Se säätää insuliinin annostelua automaattisesti: pysäyttää insuliinin annostelun kun verensokeri on liian matala ja korjaa myös korkeita verensokereita. Ensimmäiset älypumput ovat niin kutsuttuja hybridikeinohaimoja, eli ne eivät ota vielä automaattisesti aterioita huomioon.

Iho-oireita sensorista

Verensokeria jatkuvasti mittaavista glukoosisensoreista on diabeetikoille paljon apua, mutta ongelmaksi ovat tulleet niissä käytetyt liima-aineet. Ne aiheuttavat joillekin iho-ongelmia, jotka voivat pahimmillaan äityä sellaisiksi, että laitteen käytöstä täytyy luopua. Anne arvioi sensoroinnin hyödyt suuremmiksi kuin haitat, vaikka sensori jättää häneen ihoonsa pitkäksi aikaa punaisen läikän.

Pioneeri rakensi pumpun ja keinohaiman

Nurmijärveläinen insinööri Harri Jokela teki kaikessa hiljaisuudessa historiaa, joka jäi vähälle huomiolle. Hän rakensi itselleen insuliinipumpun 1980-luvulla, ja kun sensorit tulivat myöhemmin markkinoille, myös keinohaiman.

Kolme glukoosinseurantajärjestelmää vertailussa

Diabetes-lehti testasi kolme verensokerin jatkuvaan seurantaan tarkoitettua laitetta. Mukana testissä olivat Dexcom G5, Freestyle Libre ja Senseonics Eversense. Kaikki testatut laitteet helpottivat diabeteksen hoitoa, mutta kaikista löytyi myös kehitettävää.

Lääkäri, joka rikkoo rajoja

Lappeenrantalainen sisätautilääkäri Lorenzo Sandini innostui avoimen lähdekoodin keinohaimoista niin paljon, että rakensi ensin itse keinohaiman testimielessä ja auttoi sen jälkeen potilastaan rakentamaan keinohaiman itselleen. Sandinin mielestä diabeetikoiden rakentamat keinohaimat ovat osoitus heidän aktiivisesta osallistumisestaan oman sairauden hoitoon. Miksi pitäisi odottaa ison laitevalmistajan tuotetta, hän kysyy.

FreeStyle Libre on monelle saavuttamaton apu

Diabeteksen hoito helpottuu teknologian kehittyessä, mutta Suomessa sen hyödyntäminen näyttää riippuvan arpaonnesta tai vähintäänkin maantieteellisestä sijainnista. Esimerkiksi FreeStyle Libre -verensokerin seurantajärjestelmän on saanut käyttöönsä vain pieni osa siitä kiinnostuneista.

Suomi siirtyy uusiin hoitoihin jälkijoukossa

Monet uudet diabeteslääkkeet ja -laitteet tulevat Suomessa käyttöön myöhemmin kuin muissa länsimaissa. Syitä viiveeseen ovat Kela-korvattavuuksien pitkät käsittelyprosessit, kilpailutukset ja kuntien vaihtelevat käytännöt.

Kurkistus vuoteen 2027

Millaista diabeteksen hoito on kymmenen vuoden päästä? Ottaako hoitoteknologia superloikan eteenpäin? Syntyykö uusia, entistä tehokkaampia ja turvallisempia täsmälääkkeitä? Kuusi asiantuntijaa kurkistaa vuoteen 2027.

Keinohaimaa kehitetään vapaaehtoistyönä

Viisivuotiaalla Eero Harolla on avoimen lähdekoodin keinohaima ja öitä turvaamassa yövahtijärjestelmä, jota myös hänen isänsä Sulka Haro kehittää vapaaehtoistyönä. Nyt vanhemmatkin voivat nukkua yönsä rauhallisesti.

Parempaa raskausajan seurantaa automaattisella insuliinipumpulla

Automaattinen insuliinipumppu parantaa tyypin 1 diabetesta sairastavien naisten raskausajan verensokerin seurantaa ja hoitotasapainoa merkittävästi, kertoi The New England Journal of Medicine -lehti elokuussa. Tulos oli saatu neljä viikkoa kestäneessä brittitutkimuksessa, jossa verrattiin kahden tyyppisiä insuliinipumppuja.

Joustavaa hoitoa insuliinipumpulla

Ykköstyypin diabeteksen hoidossa pyritään jäljittelemään terveen haiman toimintaa, ja se on helpointa insuliinipumpun avulla. Diabeteshoitaja Tiina Salonen kertoo insuliinipumppuhoidon periaatteista ja antaa pumppuhoitovinkkejä erilaisiin tilanteisiin.