Terveys edellä

Tänä keväänä kaikki meni toisin kuin etukäteen ajateltiin. Hämmentävä sanapari, covid-19-pandemia, runteli arkemme, tärkeysjärjestyksemme ja mielen horisonttimme uusiksi järisyttävällä voimalla. Yhtäkkiä mikään muu kuin koronavirus ei mahtunut uutisiin eikä ajatuksiimme. Nyt mennään terveys edellä, korostettiin. 

Mentäisiinkö terveys edellä myös ilman poikkeusoloja?

Sote-uudistus on tämänkin hallituksen merkittävin uudistus, koska se koskettaa jokaista suomalaista. Pääministeri Sanna Marinin hallitus toteuttaa sote-uudistuksen pääpiirteittäin kahdella tavalla. Palvelujen sisältöjä, saatavuutta ja laatua kehitetään Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman koordinoiduilla maakunnallisilla kehittämishankkeilla. Sisällöllisen kehittämisen lisäksi uudistetaan sote-palvelujärjestelmän rakenteet, kun sote-palvelut siirretään kunnilta maakuntien järjestettäviksi. 

Vaikuttava diabeteksen hoito vahvistaa koko palvelujärjestelmämme kivijalkaa, koska diabetes on järkälemäinen yhteiskunnallinen voima. Diabetesta sairastaa noin puoli miljoonaa ihmistä: uusimpien tietojen mukaan heistä tyypin 1 diabeetikoita on noin 53 000 ja tyypin 2 diabeetikoita noin 400 000. 

Diabeteksen hoidon kustannukset ovat 10–15 prosenttia terveydenhuollon menoista. Valtaosa kustannuksista voidaan estää, kun perushoito toimii hyvin ja vältytään kalliilta lisäsairauksilta. Jos puolet lisäsairauksista jäisi ilmaantumatta, saavutettaisiin puolen miljardin euron vuosittaiset säästöt sairaanhoitokustannuksissa.

Keskeinen lisäsairauksiin vaikuttava tekijä on verensokeritasapaino, mutta siinä Käypä hoito -tavoitteeseen pääsee arviolta 60–70 prosenttia tyypin 2 diabetesta ja noin 20 prosenttia tyypin 1 diabetesta sairastavista. Diabeteksen aiheuttamat tuottavuuskustannukset eli sairauspoissaolot, ennenaikaiset eläköitymiset ja kuolemat moninkertaistavat kustannukset: ne ovat selvästi diabeteksen aiheuttamia sairaanhoidon kustannuksia suuremmat. 

Nämä ovat havahduttavia lukuja. Diabetesliiton viesti on, että diabeteksen hyvä hoito ja tyypin 2 diabeteksen onnistunut ehkäisy ovat kansanterveyden ja kansantalouden keskeisiä avaintekijöitä ja ohittamaton osa sote-uudistuksen sisältöjä. Diabetesta sairastavat kokevat kuitenkin epäoikeudenmukaisuutta, kun hoidon saatavuus ja laatu vaihtelevat asuinpaikan mukaan. Diabetesbarometri 2019 -selvityksen mukaan he kaipaavat ennen kaikkea osaavaa ohjausta ja neuvontaa, mutta myös nykyistä yksilöllisempää hoitoa sekä uusia hoitomenetelmiä ja hoidon tehostamista. 

Maakuntien sote-rahoitus perustuu pääosin valtion rahoitukseen. Keskeinen tekijä rahoitustarpeen arvioinnissa on asukkaiden sairastavuus. Jakamalla vuosittainen 20 miljardin euron sote-rahoituspotti alueille väestön tarpeiden mukaisesti tavoitellaan oikeudenmukaisuutta ja yhtäläisten palvelujen turvaamista eri puolilla maata. Mutta miten tarvevakioidut kriteerit taipuvat turvaamaan ennalta ehkäisevän työn rahoituksen? Mistä rahat työhön, joka ei perustu todettuun tarpeeseen vaan sen estämiseen? Uskalletaanko tälläkään sote-kierroksella panostaa terveysongelmien ehkäisyyn muuten kuin puheissa? 

Tosiasiassa koko kevät mentiin sairaus edellä. Sote-uudistuksen näkökulma on kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen, mutta se ei riitä. Terveys edellä tarkoittaa, että asetamme kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kaiken politiikan keskiöön. Se tarkoittaa, että sijoitus diabeteksen hyvään hoitoon nähdään tuottavana investointina, ei vuosittaisena kulueränä. Terveys edellä mennään silloin, kun kysytään, kuinka voimme ehkäistä terveysongelmien syntymistä ja tukea kansalaisten hyvinvointia heidän arjessaan. Näin turvaamme parhaan mahdollisen kansallisen toimintakyvyn myös odottamattomien kriisien kohdatessa. 

Sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntijaLaura Tuominen-Lozic

 


Aiemmat blogit:

Sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Laura Tuominen-Lozic, Diabetesliitto:

Erityisasiantuntija Irene Vuorisalo, Diabetesliitto:

 
Julkaistu Diabetes-lehdessä 3/2020.