Diabetesta sairastavan tukeminen vaatii kohdennettua ja konkreettista apua

Diabetesta sairastavat ja diabetesta sairastavien lasten vanhemmat ovat pääosin onnellisia ja jaksavat melko hyvin arjessaan. Sairaus kuitenkin vaikuttaa yksilöiden elämään monin eri tavoin. Kahden vuoden välein koottava Diabetes arjessa -selvitys piirtää monitahoisen kuvan diabetesta sairastavien arjesta.

Vaikka suuri osa kyselyyn vastanneista diabetesta sairastavista ja heidän perheistään selviytyy arjesta, sairauden kuormittavuus kuuluu vastauksissa. Erityisesti tyypin 1 diabeteksen hoito vaatii jatkuvaa huomiota, tarkkuutta ja ennakointia. Tämä korostuu etenkin liikunnan, ruokailujen ja muun säännöllisyyden merkityksessä.

Tyypin 2 diabetesta sairastavat puolestaan kamppailevat usein muiden sairauksien ja fyysisten rajoitteiden kanssa, mikä tuo lisähaasteita diabeteksen hoitoon. Lähes puolet kertoo olevansa tyytymättömiä omaan arkiliikkumiseensa ja liikuntatottumuksiinsa.

Diabetesta sairastavien lasten ja nuorten perheet kantavat myös raskasta taakkaa, sillä vanhempien on tuettava lapsen hoitoa ympäri vuorokauden. Yölliset heräilyt ja hoitoväsymys ovat yleisiä, eikä apua ole aina riittävästi saatavilla. Tämä kuormittaa erityisesti pienituloisia perheitä, joissa taloudellinen epävarmuus voi entisestään hankaloittaa arjessa jaksamista.

Mitä heikompi taloudellinen tilanne diabetesta sairastavalla on, sen vaikeampaa on myös diabeteksen ja arjessa jaksamisen kanssa.  Pitkittyessään taloudelliset ongelmat voivat heikentää diabeteksen hoitotasapainoa entisestään.

Mitä sitten tulisi tehdä, jotta kasvavaan kansansairauteen tartuttaisiin oikein? Kyselyyn vastasi lähes 5 000 ihmistä. Heidän antamansa vastaukset antavat selkeät vastaukset kansalliseen ja alueellisen päätöksentekoon. Diabetes on kasvava kansansairaus, ja siksi haasteeseen on vastattava kansallisesti pitkäjänteisillä toimenpiteillä.

Terveydenhuollosta saatava tuki on avainasemassa diabetesta sairastavien arjen helpottamisessa. Kyselyn mukaan tyypin 1 diabetesta sairastavat kokevat usein, että vastaanotolle pääsy on vaikeaa ja tukea esimerkiksi painonhallintaan toivotaan enemmän. Diabetes vaatii sitä sairastavilta paljon, ja siksi hoitoon olisi tärkeä saada riittävästi tukea ja ohjausta.

Tyypin 2 diabetesta sairastavat kaipaavat konkreettisia ohjeita ja tukea omahoidon toteuttamisessa, ruokavalion suunnittelussa ja liikuntatottumusten parantamisessa. Ei mahdotonta toteuttaa, vai miltä kuulostaa?

Vanhempien jaksamisen tukeminen lasten ja nuorten diabeteksen hoidossa olisi tärkeää, sillä se vaikuttaa suoraan perheen hyvinvointiin.

Poliittisten päättäjien ja terveydenhuollon olisi ymmärrettävä, että hyvin toteutettu tuki diabeteksen hoidossa on investointi, johon kannattaa panostaa nyt. Taloudellisesti heikommassa asemassa olevien tilannetta tulisi tukea, sillä pitkittyessä hoidon haasteet heijastuvat suoraan terveydenhuollon kustannuksiin. Hyvä hoito tuo säästöjä. Yksi vaikuttava ratkaisu olisi tuoda hoitotasapainoa parantavat hoitotarvikkeet ja -teknologia niistä hyötyvien saataville.

Riikka Nurmi
Diabetes-lehden päätoimittaja, Diabetesliiton mediajohtaja