Työelämän terveystalkoot 

Sana työllisyysaste keikkuu vuodesta toiseen uutisten otsikoissa. Työllisyysasteen nostaminen on yksi Suomen hallituksen keskeisimpiä tavoitteita. Sen kohottamiseksi esitetään opintoetuuksien muuttamista, työttömien työllistymispalveluiden kehittämistä, muutoksia työttömyysturvaan tai ikääntyneiden varhaisen työelämästä poistumisen mahdollistavien väylien tukkimista. 

Vähemmän huomiota saa tarve pitää yllä työkykyä. Siihen panostaminen tarkoittaa myös tyypin 2 diabeteksen ehkäisyä ja hyvää diabeteksen hoitoa. Tyypin 2 diabetekseen sairastuneistakin suurin osa on työikäisiä. 

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisytoimet sisältävät merkittävän kansanterveydellisen ja -taloudellisen säästömahdollisuuden. Niin yksilöt kuin yhteiskuntakin hyötyvät suuresti, kun tuemme terveitä elintapoja ja terveellisen painon ylläpitoa. 

Eniten kustannussäästöjä voidaan saavuttaa tunnistamalla ajoissa ne työikäiset ihmiset, joilla on suuri riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Tässä vaiheessa suuri osa sairastumisista voidaan vielä välttää. Työpaikoilla ja työterveydellä on tässä avainrooli. Usein työterveyshuollon painopiste on silti sairaanhoidossa, joksi työterveyshuolto usein mielletään.

Tehokasta olisi viedä ehkäisytoimia erityisesti riskialojen työpaikoille. Sairastumisriskin kakkostyypin diabetekseen on todettu kasvavan esimerkiksi ilta-, yö- ja vuorotyössä, koska ne vaikeuttavat säännöllisten elintapojen noudattamista. Jos työntekijän riski sairastua diabetekseen on kohonnut, hänelle voitaisiin tarjota mahdollisuutta ravitsemusterapeutin tapaamiseen tai vaikka ohjausta riittävään uneen ja liikuntaan. Suurin osa ihmisistä tietää terveellisten elintapojen tärkeyden, mutta niiden noudattaminen voi olla vaikeaa ilman tukea ja ohjausta.

Tärkeää on myös sairastuneen saama omahoidon tuki. Huonossa hoitotasapainossa olevalla työntekijällä voi olla vuosittain jopa kymmenen sairauspoissaolopäivää enemmän kuin työntekijällä, jonka diabetes on hyvässä tasapainossa. Menetetyn työpanoksen taloudellinen vaikutus on vähintään yhtä suuri kuin sairauden hoitokustannukset. 

Hyvän hoidon ansiosta diabetesta sairastava voi elää täysipainoista elämää. Hyvin hoidettu diabetes on työelämässä haitta vain hyvin harvoin. Hoidon saatavuudessa on kuitenkin suuria eroja kuntien välillä ja työterveyden laajuudesta riippuen. Koko Suomen kattavilla työelämän terveystalkoilla olisi kysyntää, ja niiden keskeisenä osa-alueena voisi olla tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ja diabeteksen hyvän hoidon mahdollistuminen. 

Toivotan kaikille Diabetes-lehden lukijoille hyvä joulun aikaa ja tulevaa vuotta.

Janne Juvakka
Diabetesliiton toiminnanjohtaja
janne.juvakka@diabetes.fi

 


Aikaisemmat pääkirjoitukset:

Janne Juvakka:

Jussi Nousiainen:

Janne Juvakka:

Laura Manninen: