Monella saattoi mennä ohi keskikesällä arvostetussa Lancet-lehdessä julkaistu uutinen. Tutkijat arvioivat diabetesta sairastavien määrän yli kaksinkertaistuvan maailmassa vuoteen 2050 mennessä. Tämä johtuu siitä, että diabeteksen sosiaalista luonnetta ei ole ymmärretty oikein ja maailma on aliarvioinut taudin laajuuden.
Yksi tutkimuksen kirjoittajista on Diabetesliiton hallituksen puheenjohtaja, UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari. Hän on arvioinut, että diabetesta sairastavien määrä voi olla tulevaisuudessa jopa ennustettuja lukuja suurempi. Tämä voi aiheutua siitä, että Suomen osalta tutkijoilla ei ollut käytössään mitatun liikkumisen tutkimusten tuloksia.
Tutkimuksen viesti on vakava, ja siksi tarvitaan ripeästi kansallisia toimenpiteitä kehityskulun taittamiseksi. Suomella on näytön paikka: tyypin 2 diabeteksen yleistymiseen on puututtava nyt.
Diabetesta voidaan vähentää panostamalla sen ehkäisyyn, erityisesti riskiryhmien laadukkaaseen ja vaikuttavaan hoitoon. Terveyden edistämiseen ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn panostaminen ovat myös keskeisiä keinoja hyvinvointialueiden kokonaiskustannuksien hallitsemisessa.
Pääministeri Orpon hallitus sai hallitusohjelman valmiiksi samoihin aikoihin tutkimuksen kanssa. Ohjelman tietyissä kirjauksissa näkyy pyrkimys siirtää painopistettä taudin ehkäisyyn.
Hallitusohjelmasta löytyy kansanterveyttä tukevia kirjauksia kahtena ohjelmakokonaisuutena. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vaikuttavuutta aiotaan vahvistaa kansallisella terveys- ja hyvinvointiohjelmalla, joka toteutetaan yhteistyössä järjestöjen kanssa. Toinen painopiste on liikkumisen lisääminen, johon on luvassa oma ohjelmansa.
Hallitusohjelmassa on myös diabetesta sairastavien kukkaroissa tuntuvia uudistuksia. Tällaisia ovat lupaukset lääkekorvausten vuosiomavastuun jakamisesta osiin ja maksukattoja koskevien selvitystarpeiden arvioinnista.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudessa ja hoitotuloksissa on edelleen isoja eroja eri alueiden välillä. Hallitus aikoo etsiä keinoja tilanteen parantamiseksi. Diabetesliitto on aktiivisesti muistuttanut, että diabeteslaaturekisteri tarjoaa ainutlaatuista tietoa hyvinvointialueiden toiminnan kehittämiseen.
Hallitusohjelmassa on myös maininta diabetesta sairastavista yksittäisenä sairausryhmänä. Kirjaus liittyy lupaukseen palauttaa diabetesta sairastaville mahdollisuus varusmiespalvelukseen. Linjaus on erittäin kaivattu, koska palveluksella on monelle nuorelle suuri merkitys.
Diabetesyhteisön huolia on saatu esiin päättäjien pöydissä. Pelkät kirjaukset paperilla eivät kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan onnistunutta toimeenpanoa ja pitkäjänteisiä toimia. Edessä on jälleen mielenkiintoinen syksy – meillä on oikeus odottaa parannuksia diabetesta sairastavien arkeen.
Riikka Nurmi
päätoimittaja, Diabetesliiton mediajohtaja
Julkaistu Diabetes-lehdessä 4/2023.
Aikaisemmat pääkirjoitukset:
2023
Riikka Nurmi
- Pitkää ikää ja hyvää elämää
- Herkkä lääkehoito – siivenisku muuttaa asioita maapallon toisella laidalla
Riikka Nurmi ja Juha Viertola
2022
Enna Bierganns
Reetta Korkki
Sari Koski
Elina Pimiä
Tuulikki Salminen ja Tanja Kulmala
2021
Marianne Pelto
Anneli Jylhä
Sari Koski
Juha Viertola
Ella Manninen
2020
Janne Juvakka
- Unesta terveyttä ja hyvinvointia
- Työelämän terveystalkoot
- Väestön ikääntyminen – kansanterveystyön menestystarina
- Kehitys kehittyy
- Syyllistämättä parempi
Jussi Nousiainen
2019
Jussi Nousiainen
Janne Juvakka
Laura Manninen
2018
Laura Manninen
- Haaveissa siintää yhdenvertaisuus
- Meidän kaikkien juhlapäivä
- Syyllisyys on huono kumppani
- Liikunta on ihanaa ja kamalaa
- Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia
- Kohti yksilöllisyyttä
2017
Laura Manninen
- Diabetesbarometri 2017: Huoli riittävästä hoidosta kasvussa
- Inhimillisiä haaveita
- Kummat ensin, hyvät vai huonot uutiset?
- Syömisen iloa!
- Mitä sinä haaveilet?
- Aurinko nousee lännestä?
2016
Laura Manninen