Suomella on kirittävää terveysteknologian käytössä 

Erityisesti diabeteksen hoidossa teknologisten innovaatioiden merkitys on kasvanut huomattavasti, tarjoten mahdollisuuksia tehokkaampaan ja yksilöllisempään omahoitoon kuin koskaan aiemmin. Teknologisten edistysaskeleiden aikaan hyvinvointialueilta kuuluu huolestuttavia uutisia – hoitoon sujuvuutta tuovia glukoosisensoreita on viety pois potilaiden käytöstä, vaikka aiemmin niitä on tarjottu.

Suomi hukkaa tietoisesti diabeteksen hyvän hoidon mahdollisuuksia. Tänä päivänä Suomi hyödyntää terveysteknologiaa naapurimaitaan huomattavasti vähemmän. Ruotsissa ja Norjassa kolmasosalla aikuisista tyypin 1 diabetesta sairastavista on käytössään insuliinipumppu. Englannissa ja Walesissa hybridipumppuja suositellaan jo laajasti tyypin 1 diabetesta sairastaville. Pumppujen vähäisemmälle käytölle Suomessa ei ole mitään lääketieteellistä perustetta. Kun diabeteksen hoito kehittyy, myös suomalaisten diabetesta sairastavien tulee päästä osalliseksi terveysteknologian kehityksestä.

Elämme mielenkiintoista aikaa terveysteknologian kehityksessä, ja sen vaikutus diabeteksen hoitoon on lupaavaa. Älykkäät verensokerisensorit, edistykselliset insuliinipumput ja etäseuranta tarjoavat jo mahdollisuuden yksilölliseen diabeteksen hallintaan. Tämä on vasta alkua.

Tulevaisuudessa terveysteknologia voi tarjota yhä yksilöllisempiä keinoja diabeteksen hallintaan. Esimerkiksi älypumput reagoivat veren sokeritasoihin reaaliajassa muuttaen insuliinin annostelua. Tämä parantaa verensokeritasoja, mikä vähentää lisäsairauksien riskiä ja parantaa elämänlaatua.

Teknologian tarjoamien mahdollisuuksien myötä terveydenhuolto on aiempaa ennakoivampaa ja yksilöllisempää. Etäseuranta tarjoaa mahdollisuuden tiiviimpään vuorovaikutukseen potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisten välillä. Uudenlainen vuorovaikutus mahdollistaa nopeamman reagoinnin muutoksiin ja yksilöllisten hoitosuunnitelmien luomisen. Potilaat voivat siten saada tukea ja ohjausta nykyistä reaaliaikaisemmin, mikä parantaa hoidon saatavuutta ja laatua. Toki tämä kaikki vaatii työtapojen muuttumista terveydenhuollossa.

Myös tekoäly tuo oman lisänsä diabeteksen hoitoon. Tekoälypohjaiset järjestelmät voivat oppia yksilön kehon reaktioista eri tilanteissa ja antaa ennakoivaa tietoa. Algoritmit saadaan analysoimaan suuria määriä dataa, ennustamaan verensokerin vaihteluita ja tarjoamaan vinkkejä terveysriskien ennakoimiseen. Koneella ei kuitenkaan ole ihmisen harkintakykyä, joten tekoäly tarvitsee isännäkseen ajattelevan ihmisen.

Vaikka terveysteknologian rooli diabeteksen hoidossa on lupaava, on tärkeää huomioida eettiset näkökulmat, tietosuoja ja uuden teknologian saavutettavuus kaikille potilaille. Potilaiden luottamuksen säilyttäminen on tärkeää, jotta teknologioiden tarjoamia etuja voidaan hyödyntää.

Riikka Nurmi
Diabetes-lehden päätoimittaja, Diabetesliiton mediajohtaja

 


Aikaisemmat pääkirjoitukset:

2023

Riikka Nurmi

Riikka Nurmi ja Juha Viertola

2022

Enna Bierganns

Reetta Korkki

Sari Koski

Elina Pimiä

Tuulikki Salminen ja Tanja Kulmala

2021

Marianne Pelto

Anneli Jylhä

Sari Koski

Juha Viertola

Ella Manninen

2020

Janne Juvakka

Jussi Nousiainen

2019

Jussi Nousiainen

Janne Juvakka

Laura Manninen

2018

Laura Manninen

2017

Laura Manninen

2016

Laura Manninen