Diabetesliitto tekee joka toinen vuosi Diabetesbarometrin. Se selvittää diabetesta sairastavien, terveydenhuollon ammattilaisten ja päättäjien käsityksiä hoidon onnistumisesta. Tuore Diabetesbarometri 2017 kertoo, että valtaosalla diabeetikoista on huoli hoidosta.
Tyypin 1 diabeetikoilla diabetesvastaanotot toteutuvat joillakin alueilla hyvin. On kuitenkin kuntia, joissa diabeetikot eivät pääse lääkärin eivätkä riittävästi myöskään diabeteshoitajan vastaanotolle. Myös henkilöstön osaamisen ja hoidon yksilöllisyyden puute huolettaa. Hoitovälineisiin liittyen nousi esiin etenkin pumppuhoidon ja sensoroinnin saamisen vaikeudet.
Tyypin 2 diabeetikot pääsevät lääkäriin vielä huonommin. Monilla paikkakunnilla he eivät pääse lääkärin seurantaan lainkaan, vaan käyvät harvakseltaan diabeteshoitajalla tai väestövastuuhoitajalla. Useinkaan ei pystytä järjestämään elintapaohjausta tai jalkojenhoitoa. Verensokeriliuskoissa kitsastellaan. Tyypin 2 diabetesta sairastavat kertoivat edelleen syyllistämisestä, myös terveydenhuollon ammattilaisten suunnalta.
Lääkäreihin vastaajat olivat sekä tyytyväisiä että tyytymättömiä. Tyytyväisillä oli pysyvä hoitosuhde saman lääkärin kanssa.
Soteuudistus huolestutti harvaa: tilanne on monella paikkakunnalla niin huono, ettei voi huonommaksi muuttua. Tärkeimpinä asioina uudessa mallissa diabeetikot pitivät moniammatillisen, osaavan tiimin hoitoon pääsemistä sekä hoitovälineiden yksilöllistä saatavuutta. Vähemmän tärkeänä pidettiin vastaanoton sijaintia lähellä kotia sekä etäohjauksen mahdollisuutta.
Terveydenhuollon resurssien riittävyydestä on syytä olla kollektiivisesti huolissaan myös soteuudistuksessa. Resurssit eivät ole kasvaneet lähellekään samaa tahtia diabeetikoiden määrän lisääntymisen kanssa. Terveydenhuollon ammattilaiset ja päättäjät tunnistavat resurssien vajauksen. Siitä huolimatta resurssit ovat entisestään vähentyneet kahden vuoden aikana.
Olisi hyvä muistaa, että riittävä omahoidon tuki on tehokkain keino vähentää lisäsairauksia ja näin vaikuttaa diabeteksen aiheuttamiin kustannuksiin. Lisäksi sillä olisi suuri merkitys elämänhallintaan sekä elämänlaatuun.
Diabeetikoiden toivelista terveydenhuollolle onkin varsin realistinen: toivomme pääsyä osaavien ammattilaisten vastaanotolle, hoidon yksilöllisyyttä ja kokonaisvaltaisuutta sekä kohtaamista kokonaisena ihmisenä.
Kyselyssä annettiin myös ruusuja. Erityisesti niitä saivat diabeteshoitajat – he ovat ihania ja kuuntelevat jokaista murhetta, kuten eräs vastaajista kirjoitti.
Rauhallista joulunaikaa!
Laura Manninen