Diabetes, jos mikä, on korostuneen omahoitoinen sairaus. Se sisältää vastuuta itsensä hoitamisesta: paljon itsenäisiä ratkaisuja siitä, mitä tehdä tai jättää tekemättä. Diabeteksesta ei saa lomaa, se on läsnä ympäri vuorokauden, 24/7 vuodesta toiseen.
Omahoito ei kuitenkaan onneksi ole täysin yksinäistä puurtamista. Läheisten ja vertaisten sekä hoitohenkilökunnan tuki on korvaamattoman tärkeä. Usein saan kuulla, miten lähipiirin ja ystävien tuki on auttanut tai miten oma diabeteshoitaja on tuonut helpotusta, kun jaksaminen on ollut lujilla.
Tärkeä osa arjessa pärjäämisessä on myös hoitovälineillä. Ne ovat mullistaneet monen diabeetikon elämän, parantaneet hoitotuloksia ja elämänlaatua sekä edistäneet hoitomyönteisyyttä. Ruiskujen sijaan insuliini pistetään kätevillä insuliinikynillä. Verensokerin mittaaminen lansettien ja liuskojen avulla on monilla jo mennyttä aikaa. Mittaustietoja voi siirtää automaattisesti verensokerimittarista ja sensorista mobiilisovellukseen. Mobiilisovellukseen voi tallentaa painonseurannan, aktiivisuusseurannan ja verenpainemittausten tuloksia. Hybridipumppu annostelee automaattisesti perusinsuliinia ja pitää tauon insuliinin annostelussa, jos verensokeri uhkaa laskea liian alas.
Ja mitä tulevaisuus vielä tuokaan? Ehkä kahdenkymmenen vuoden päästä on tarjolla diabeteksen estävä rokote? Tai jo sitä ennen insuliinipilleri on otettu laajaan käyttöön? 460 miljoonaa diabeetikkoa on iso ja houkutteleva markkina tuotekehittelylle. Tuotekehittely ja innovointi onkin diabetesalalla huimaa, joten tulevaisuus on toivoa täynnä.
Suomessa haasteena on, miten nykyinen moderni hoitoteknologia saataisiin nopeammin sitä haluavien käyttöön. Asuinpaikka määrittää edelleen liian paljon saatavuutta. Yhdenvertaisuus ei toteudu. Kun hyvän hoitotasapainon saavuttaminen edellyttää jatkuvaa, itse tapahtuvaa seurantaa ja hoidon säätämistä, yksilöllisesti sopivat omahoitovälineet ovat välttämättömyystarvikkeita. Niiden tarpeenmukainen saatavuus on siis vähintään kohtuullista. Sillä on positiivinen vaikutus ihmisten elämään, kansanterveyteen ja – rohkenen väittää – myös kansantalouteen.
Janne Juvakka
Diabetesliiton toiminnanjohtaja
janne.juvakka@diabetes.fi
Julkaistu Diabetes-lehdessä 4/2020.