Syyllistämättä parempi

Lihavuuden lisääntyminen on kaikkialla maailmassa suuri kansanterveydellinen ongelma. Maapallon väestöstä arviolta 30 prosenttia on ylipainoisia ja joka kymmenes lihava. Lihavuuden ehkäisy ja hoito on tärkeää kaikissa ikäryhmissä, koska lihavuudella on usein haitallisia fyysisiä ja psyykkisiä vaikutuksia. Sen taloudelliset vaikutukset koskettavat yksilöiden lisäksi myös yhteiskuntaa.

Suomessa on 2,5 miljoonaa ylipainoista aikuista. Aikuisista miehistä normaalipainon ylittää kaksi kolmasosaa ja naisista yli puolet. Joka neljäs lapsi ja nuori on ylipainoinen. Lihavien aikuisten määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 1980. Samassa ajassa nuorten lihavuuden määrä on kolminkertaistunut. 

Ylipaino ja lihavuus altistaa terveyshaitoille. Nyt koronavirusepidemian aikana on esimerkiksi voitu havaita, että lihavilla on suurentunut riski saada vaikea koronavirusinfektio.

Kytkös diabetekseenkin on ilmeinen. Arviolta alle viisi prosenttia tyypin 2 diabeetikoista on normaalipainoisia. Mitä aikaisemmalla iällä ylipainoa on kertynyt, sitä suurempi vaara on sairastua tyypin 2 diabetekseen jossain vaiheessa elämää. Ihmisillä, jotka muuten elävät terveellisesti ja joiden perinnöllinen diabetesalttius on vähäinen, lihavuus lisää diabetesriskin yli kahdeksankertaiseksi. 

On tärkeää kuitenkin muistaa, että lihavuusepidemia ei ole yksilöiden syy. Kyse on pitkälti elinympäristömme muutoksesta, lisääntyneestä ruokatarjonnasta ja sen aiheuttamasta lihottavien elintarvikkeiden kasvaneesta kulutuksesta. Normaalissa painossa onnistuvat pysymään usein ne onnekkaat, jotka ovat saaneet edulliset geenit ja hyvän lapsuuden. Siksi ylipainoisten syyllistämisestä on tärkeää päästä eroon.

On turha valistaa syömään terveellisesti tai liikkumaan enemmän, jos emme puutu lihavuuteen ohjaaviin ympäristötekijöihin ja huomioi ihmisen omia voimavaroja. Ihmisen omaa vastuuta terveydestä ei pitäisi ylipäätään liikaa korostaa. Sellainen suosii hyvässä elämäntilanteessa olevia ihmisiä. On helpompaa elää terveellisesti, jos siihen on varaa, kykyä ja voimavaroja. Liikunta on lääke, mutta kaikille sekään ei luontaisesti tule osaksi elämäntapaa. 

Koronavirus on kuormittanut kaikkien mieltä viime kuukausina. Se on näkynyt myös runsaina käynteinä verkkosivustollamme ja yhteydenottoina Diabetesliittoon. Diabeetikot ovat muita alttiimpia viruksen aiheuttamille hengitystieoireille ja muille komplikaatioille, mikä on lisännyt huolta. Teimme verkossa kyselyn siitä, haastaako koronavirus arkea diabeteksen kanssa elämisessä. Samalla saimme paljon vinkkejä arjesta selviämiseen myös poikkeusoloissa. Ne löytyvät verkosta osoitteesta www.diabetes.fi/koronakokemuksia. Toivottavasti ne auttavat sinuakin.

Hyvää kesää kaikille lukijoille!

Janne Juvakka
Diabetesliiton toiminnanjohtaja
janne.juvakka@diabetes.fi

 


Aikaisemmat pääkirjoitukset:

Jussi Nousiainen:

Janne Juvakka:

Laura Manninen: