Herkkä lääkehoito – siivenisku muuttaa asioita maapallon toisella laidalla

2023

Kun viimeksi käytit jotain lääkettä, otitko sitä lääkärisi antaman ohjeen mukaisesti? Lääkehoitoon sitoutumista lisääviä tekijöitä on tunnettu varsin vähän, mutta esteistä on tiedetty enemmän tutkimusten perusteella. Suomalainen väitöskirjatutkija on nyt selvittänyt, miksi jopa puolet pitkäaikaissairaista jättää ottamatta heille määrätyt lääkkeet saamiensa ohjeiden mukaisesti ja miten lääkehoitoon sitoutuminen onnistuisi niin, että hoito ei vaarannu. 

Taustalla voivat vaikuttaa potilaan omat voimavarat ja arkiset tottumukset, sairautta koskevan tiedon puute sekä yhteiskunnalliset muutokset. Moni diabetesta sairastava kertoo esimerkiksi hoitoväsymyksestä, joka iskee ajoittain. Lisäksi lääkkeen hinta on erittäin merkittävä tekijä: monilla ei ole rahaa ostaa heille määrättyjjä lääkkeitä.

Lääkkeiden oikeasta käytöstä hyötyy etenkin potilas. Lääkehoito on järkevää, kun potilas käyttää tarvitsemiaan lääkkeitä saamiensa ohjeiden mukaan ja vielä oikeaan aikaan sekä sopivilla annoksilla. Järkevä lääkehoito tuo hyötyjä myös yhteiskunnalle.

Tyypin 1 diabetesta sairastavien tarvitsema insuliini on erityinen, koska se on elämää ylläpitävä lääke. Siksi yhteiskunta on varautunut sen saatavuuteen ja valtio varastoi insuliineja huoltovarmuusvarastoissaan. Diabeetikoiden tarvitseman insuliinin saanti on näin turvattu Suomessa yllättävissä tilanteissa.

Lääketeollisuus toimii kuitenkin globaalissa toimintaympäristössä. Perhosen siiveniskun sanotaan voivan saada aikaan isoja vaikutuksia toisella puolella maapalloa, näin on myös lääkemarkkinoilla. Koronakriisi toi esiin kasvaneet globaalit ongelmat lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden saamisessa.

Lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat tulleet tutuksi monille suomalaisille viime vuosina. Diabetesliitto on saanut säännöllisesti palautetta diabetesta sairastavilta henkilöiltä Ozempicin saatavuushäiriöstä. Kokemuksien jakaminen kanavissamme ja vertaistuki on helpottanut monia saatavuuspulan kanssa kamppailevia. Ymmärrettävästi kuukausien katko lääkkeen saatavuudessa turhauttaa.

Saatavuusongelmaa ei ratkota vain Suomen toimilla, vaan tarvitaan yhteistyötä kansainvälisellä tasolla. Potilaiden lääkehoitojen turvaaminen on nostettu keskiöön EU:n terveyspolitiikassa. Tätä vauhditti osaltaan paine reagoida koronapandemian aiheuttamiin saatavuushäiriöihin.

Lukuiloa ja aurinkoisia kevätpäiviä!

 

Riikka Nurmi
Diabetes-lehden päätoimittaja ja Diabetesliiton mediajohtaja

Julkaistu Diabetes-lehdessä 2/2023.