Joulu lähestyy, ja ihmiset valmistautuvat joulun viettoon kukin tavallaan. Diabetesliitossa on syksyn aikana valittu yhdistysten hallituksiin ensi vuoden toimijat. Liiton toimistolla osa toiminnasta rauhoittuu joulun ajaksi ja osalla työntekijöistä vuodenvaihde on kiireisintä aikaa.
Minä kuulun siihen joukkoon, joiden työ rauhoittuu vuodenvaihteessa. Työskentelen Diabetesliiton vapaaehtoisten toimijoiden kanssa yhdistystoiminnan, vertaistuen ja paikallisen vaikuttamisen saralla. Tehtävässäni saan läheltä seurata sitä, kuinka tärkeä, voimaannuttava ja lämmin meidän diabetesyhteisömme on. Tässä työssä tasapainoilen myös sen kanssa, mikä on vapaaehtoisten ja mikä työntekijöiden tehtävää. Tehtävistäni tärkeimmiksi koen osallistumisen mahdollistamisen ja mielekkään toiminnan löytämisen sekä vapaaehtoisille toimijoille että toimintaan osallistuville ihmisille.
Olen huomannut, että diabetesyhteisössä on valtava voima. Se kertoo yhteenkuuluvuudesta, tuesta ja sitkeydestä. Yhteisömme jäsenet sanovat olevansa siinä mukana, koska he kokevat toiminnan tärkeäksi, heillä on mielekästä tekemistä, he tapaavat uusia ihmisiä ja saavat uusia ystäviä. Hyväksyvä, lempeä ilmapiiri ja kuuluminen merkitykselliseen yhteisöön tukevat sekä henkistä että fyysistä hyvinvointia.
Diabeteksen kanssa arkielämässä ei kuitenkaan pelkkä hyvä tunne riitä. Tarvitaan myös tietoa ja taitoa soveltaa sitä. Tähän me tarvitsemme tueksemme terveydenhuollon ammattilaisia. Diabetes-lehtikin auttaa siinä. Tässä numerossa kerromme muun muassa haiman vajaatoiminnasta, elinsiirroista, syljen erityksen vähenemisestä, diabetesta sairastavien vanhusten hoidosta ja siitä, miksi miesten elämä on usein lyhyempi kuin naisten. Pohdimme myös yksinäisyyttä ja erilaisia riippuvuuksia, joista on tullut joillekin meistä osa elämää.
Yhteisömme on moninainen, ja se koostuu pääosin diabetesta sairastavista, läheisistä ja diabeteksen hoidon ammattilaisista. Diabetesyhteisöön voi kuulua monin eri tavoin ja jokainen voi valita itselleen sopivimman tavan osallistua, olla osana tai seurata sivummalta.
Parhaimmillaan yhteisö voi vahvistaa terveyttä ja hyvinvointia tarjoamalla tietoa, tukea, sosiaalista läsnäoloa, uusia näkökulmia ja vinkkejä arkeen. Toisten kanssa kokemusten jakaminen voi kannustaa arjessa ja herättää myönteisiä odotuksia tulevaisuutta kohtaan. Kaikilla meillä on omat haasteemme, ja toinen samoja asioita kokenut tai muuten asiaa ymmärtävä voi tsempata, rohkaista ja auttaa meitä havaitsemaan hyvät asiat elämässä.
Myös minä työntekijänä olen kokenut diabetesyhteisön merkityksen ja sen, että me olemme kaikki yhteisen asian äärellä, jokainen tavallamme.
Marianne Pelto
Järjestösuunnittelija
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Julkaistu Diabetes-lehdessä 6/2021.