Hyvinvointi rakentuu meissä jokaisessa ja meissä yhteisesti

Hyvinvointiimme vaikuttavat moninaiset tekijät, jotka voivat olla muun muassa fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä. Riittävä liikunta, terveellinen ruokavalio ja säännöllinen uni ovat fyysisen hyvinvoinnin tukipilareita.

Hyvä mielenterveys ja positiiviset ihmissuhteet perheen, ystävien ja yhteisön kanssa tukevat hyvinvointiamme. Myös omien arvojen toteuttaminen elämässä voi lisätä tyytyväisyyttä ja merkityksellisyyden tunnetta.

Hyvinvointimme rakentuu myös ympäröivän yhteiskunnan vaikutuksesta. Asuinpaikka, työolosuhteet ja mahdollisuudet ulkoiluun voivat vaikuttaa hyvinvointiin. Koulutus ja erilaiset oppimismahdollisuudet antavat valmiuksia elämän haasteissa selviytymiseen. Hyvinvointimme rakentuukin meissä jokaisessa ja meissä kaikissa yhteisesti.

Yksi tärkeimmistä asioista diabeteksen hallinnassa on terveellisen elämäntavan omaksuminen. Ruokavalion muutokset ja säännöllinen liikunta voivat auttaa verensokeritasojen tasapainottamisessa ja parantaa yleistä terveyttä. Usein suunnanmuutokseen ei tarvita isoa elämäntaparemonttia, vaan pieniä, kestäviä muutoksia omassa arjessa.

Diabeteksen hallinta ei ole ainoastaan fyysistä. Positiivinen elämänasenne ja henkinen vahvuus ovat tärkeitä osatekijöitä. Tukiverkkojen ja vertaistuen merkitys ovat korvaamattomia monille diabetesta sairastaville. Yhdessä samanlaisia kokemuksia omaavien ihmisten kanssa on joskus helpompi löytää uusia tapoja hallita sairautta.

Diabeteksen kanssa voi elää täyttä ja aktiivista elämää. Sairauden hallinta ei ole aina helppoa, mutta se on mahdollista ja palkitsevaa. Jokainen positiivinen muutos voi tuoda mukanaan uusia mahdollisuuksia ja energiaa nauttia elämästä täysillä.

Diabeteksen vaikutukset kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin korostavat tarvetta monipuoliseen ja yksilölliseen hoitoon sekä ohjaukseen. Elintapaohjauksen tulisikin aina olla osa diabeteksen hoitoa. Terveydenhuollon ammattilaisten tulisi tarjota diabetesta sairastaville kattavaa tukea, joka huomioi sairauden fyysiset, psykologiset ja sosiaaliset näkökulmat.

Tässä lehdessä kerromme esimerkin Etelä-Savosta, jossa on ollut jo usean vuoden ajan mahdollista hakeutua elintapaohjaukseen ilman lähetettä. Asiakkailla on ollut ohjaukseen mennessään paljon tietoa terveellisistä elintavoista. Silti elintapaohjaus ja ammattilaisen kanssa keskustelu ovat olleet se ratkaiseva asia, joka on loksauttanut palaset kohdalleen ja saanut ihmisen toteuttamaan toivomansa muutoksen omassa arjessaan.

Hyvinvoinnin vaaliminen ja yksilöiden tukeminen on yhteiskunnan keskeinen tehtävä. Jokaisella tulisi olla mahdollisuus tarvitsemaansa tukeen arjen hyvinvoinnissa, terveellisten elintapojen ylläpitämisessä ja elintapamuutoksissa. Etelä-Savon hyvän esimerkin soisi leviävän kansallisesti.

Myös juuri päivitetty tyypin 2 diabeteksen Käypä hoito -suositus nostaa esiin elintapamuutosten ja varhaisen hoidon tärkeyden.

Riikka Nurmi
Diabetes-lehden päätoimittaja, Diabetesliiton mediajohtaja