Avoin arkisto

Diabeteslääkäri Atte Vadén on huolissaan siitä, että lääkekorvausleikkausten vuoksi osa diabeetikosta on joutunut luopumaan tarpeelliseksi kokemastaan hoidosta. Vastaanotolla pohditaan nykyään usein, millaiseen lääkitykseen potilaalla on varaa. Eivätkä lääkemenot huoleta pelkästään eläkeläisiä ja työttömiä vaan myös pienipalkkaisia työssäkäyviä.

Maarit Ruikka sanoo tuntevansa itsensä erilaiseksi ykköstyypin diabeteksen takia, vaikka diabetes ei ole koskaan estänyt häntä tekemästä haluamiaan asioita. Hän valmistui ensin opettajaksi ja myöhemmin teatteriohjaajaksi ja vuodesta 2014 hän on toiminut Teatterikorkeakoulun dekaanina. Ruikka pitää monia saavutuksiaan sattumana: hän ei ole tietoisesti pyrkinyt mihinkään, asiat ovat vain tulla tupsahtaneet eteen.

11-vuotiaat Tobias Syrjä ja Emil Törmälä ja 12-vuotias Antti Sainio ovat energisiä nuoria, joille on yhteistä intohimo yleisurheilua kohtaan ja tyypin 1 diabetes. Pojat harrastavat yleisurheilua Tampereen Pyrinnön valmennusryhmässä, jossa orientoidutaan kilpailemiseen. Miten he ovat yhdistäneet diabeteksen hoidon ja tavoitteelliseen urheiluharrastukseen?

Kakkostyypin diabeteksen uudistuva lääkevalikoima antaa työkaluja yksilöllisiin ratkaisuihin ja uudenlaiseen tapaan käyttää lääkkeitä sairauden hoidossa. Todellinen yksilöllisyys lääkehoidossa avautuu vasta, kun tauti osataan jaotella alaryhmiin. Silloin on helpompi arvioida, mikä lääke kenelläkin toimii.

Osa tablettihoitoisista tyypin 2 diabeetikoista ei enää välttämättä saa käyttöönsä verensokerimittaria tai yhtä paljon mittausliuskoja kuin ennen. Mistä oikein on kysymys ja keitä uusi rajaus koskee?

Lappeenrantalainen sisätautilääkäri Lorenzo Sandini innostui avoimen lähdekoodin keinohaimoista niin paljon, että rakensi ensin itse keinohaiman testimielessä ja auttoi sen jälkeen potilastaan rakentamaan keinohaiman itselleen. Sandinin mielestä diabeetikoiden rakentamat keinohaimat ovat osoitus heidän aktiivisesta osallistumisestaan oman sairauden hoitoon. Miksi pitäisi odottaa ison laitevalmistajan tuotetta, hän kysyy.

Professori Leif Groopin mielestä diabetes tulisi kahden sijaan jakaa ainakin viiteen tyyppiin. Nykyinen epätarkka luokittelu johtaa hänen mukaansa sekä yli- että alihoitamiseen. Esimerkiksi kakkostyypin diabeetikoista jopa puolet voi kuulua kahteen erilaiseen ryhmään, joiden sairaus on hyvin lievää tyyppiä ja lisäsairauksien riski pieni.

Oululainen 90-vuotias entinen satamatarkastaja Jaakko Siltakoski on sairastanut tyypin 1 diabetesta 56 vuotta. Juuri mitään diabeteksesta aiheutuneita lisäsairauksia hänellä ei ole, ja muistikin pelaa erinomaisesti. Siltakosken elämää ovat siivittäneet tarkka huolenpito terveydestä, onnellinen avioliitto, mukavat harrastukset ja rento ote elämään.

Kun munuaistauti aikatauluttaa diabeetikon arjen kokonaan uusiksi, syntyy elämänilo pienistä asioista. Tämän osoittivat todeksi Munuais- ja maksaliiton ja Diabetesliiton kurssilla lokakuussa 2017 olleet dialyysihoitoiset diabeetikot läheisineen.

Katso mitä kaikkea Diabetesliiton jäsenyys sinulle tarjoaa. Lue myös jutun lopusta tarinat, joissa kakkostyypin diabetekseen sairastunut, ykköstyypin diabeetikko ja diabeetikkolapsen vanhempi kertovat, mitä liiton jäsenyys on merkinnyt heille.

Joulukuun alussa avattiin uusi verkkopalvelu tukemaan ykköstyypin diabeetikoiden omahoitoa. Palvelu tarjoaa työkaluja, joiden avulla heidän on mahdollista parantaa jaksamistaan diabeteksen hoidon ylä- ja alamäissä.

Tuulentytöt-retkikunta starttasi huhtikuussa pienestä Kangerlussuaqin kylästä Grönlannin länsirannikolta päämääränään itärannikolla sijaitseva Isotorq. Naisilla oli mukana 90 kiloa tavaraa henkilöä kohti, ja matkaa tehtiin hiihtäen. Vaelluksen haastetta lisäsi Jenni Nurmisen diabetes ja hänen hiukan aikaisemin käyttöön ottamansa uusi insuliini. Silti isomman haasteen tarjosivat vaihtelevat sääolot.

Mediassa kerrotaan usein yksittäisistä ruoka-aineista, jotka tutkimuksen mukaan suojaavat syövältä, ehkäisevät sydäntauteja, auttavat painonhallinnassa, hillitsevät verensokerin nousua… Miten näihin tutkimusuutisiin pitäisi suhtautua, onko niillä merkitystä terveyden kannalta? Ravitsemustutkija ja -terapeutti vastaavat.

13-vuotias Timi Niemelä harrastaa painonnostoa tätinsä, olympiaedustaja Anni Vuohijoen jalanjäljissä – tosissaan ja maailmanennätystä tavoitellen. Painonnosto vaatii paljon energiaa, ja etenkin kisapäivinä Timin on syötävä tasaisesti ja riittävän paljon. Jos verensokeri laskee liian matalaksi, tanko ei nouse. Ruuaksi kelpaa ihan tavallinen kotiruoka: - Kyllä silläkin lihakset kasvavat, Timi sanoo.

Jenna Saranpäätä ei talven tulo haittaa. Hän harrastaa lumilautailua ja toivoo, että tulevaisuudessa siitä tulee hänelle myös ammatti. Välillä hänen verensokerinsakin haluaa lasketella, mutta siihen hänellä on kätevä apu.

Raskausdiabetes on merkki: on aika huolehtia itsestä. Raskausdiabeteksen vuoksi sikiö voi kasvaa isokokoiseksi, odottavan äidin verenpaine voi kohota liikaa ja raskausmyrkytyksen vaara kasvaa. Itsestä kannattaa pitää huolta myös lapsen syntymän jälkeen, sillä raskausdiabetes lisää riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen.

Maailman diabetespäivänä laitetaan sinistä ranteeseen: virkattua, neulottua, helmistä pujoteltua, itse tehtyä, ostettua…  Sitten otetaan kuva siniranteesta, ja jaetaan se somessa. Tarkoitus on näin herättää uteliaisuutta ja kiinnittää huomiota diabetekseen. Kampanjan käynnisti Diabetesliiton nuorisotoimikunta kolme vuotta sitten.

Kun kolmas lapsi neljästä sairastui diabetekseen, lasten äiti Merja Hoviniemi mietti, miksi juuri heille on käynyt niin. Arki on aika haastavaa, vaikka Melindalla, Matildalla ja Joukalla ei ole ollut mitään vakavia ongelmia diabeteksen kanssa. Perhe ei ole kuitenkaan antanut diabeteksen rajoittaa elämää: esimerkiksi kaikki lapset harrastavat vaativan tason liikuntaa.

Erikoissairaanhoitaja Anneli Rautuoja on hoitanut diabetesta sairastavia varusmiehiä 33 vuotta Puolustusvoimissa. Työ on ollut koskettavaa, hauskaa ja palkitsevaa. Ensi vuonna hän jää eläkkeelle.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtorin Juha-Matti "Juhis" Saksan kalenteri on aikataulutettu joka päivä varttitunnin tarkkuudella, sähköpostissa odottaa tuhansia vastaamattomia viestejä, ja työpäivät ovat niin kiireisiä, ettei hän ehdi kunnolla edes syömään. Kun tähän yhdistää vielä ykköstyypin diabeteksen, herää kysymys, miten mies voi suhtautua niin suurella rentoudella sekä työhönsä, sairauteensa että ylipäätään elämäänsä.

Lapsi on kuumeinen, ja verensokeri vain nousee. Mitä silloin pitää tehdä? Pitääkö lähteä sairaalaan? Diabeteshoitaja Anneli Jylhä ja lastenlääkäri Anu-Maaria Hämäläinen Diabetesliitosta antavat ohjeet kuumeisen flunssan, ripuli- ja oksennustaudin ja kohonneiden ketoaineiden hoitoon kotona.

Portugalilainen muotoilija-taiteilija Alves Ludovico ammentaa ideoita töihinsä myös diabeteksestaan. Nähdessään jotakin makeaa, hän kuulee vieläkin äitinsä äänen. "Älä syö sitä!" Tästä syntyi hänen ensimmäinen diabetekseen liittyvä työnsä "Kakun päällä". Ludovico sanoo, että hän haluaa töillään ravistella tuttuja ajatuskuvioita ja antaa ihmisille älyllisiä ärsykkeitä.

Ruotsista kantautui muutama vuosi sitten iloisia uutisia: diabetesta sairastavien lasten ja nuorten hoitotasapainot olivat kohentuneet merkittävästi lyhyessä ajassa. Tätä eivät selittäneet uudet hoitovälineet tai paremmat resurssit, vaan diabetesta hoitavien ammattilaisten parempi vuorovaikutus ja yhteistyö. Nyt samaa menetelmää on testattu Suomessa.

Ykköstyypin diabetesta sairastava Juha Nurmela juoksi heinäkuussa läpi Suomen Nuorgamista Helsinkiin. Ensimmäinen viikko oli vaikein, mutta sitten juokseminen alkoi luistaa.

Maaottelutason jääpallo vaatii paljon nuorelta urheilijalta ja hänen lähimmiltään. Pikkulapsesta asti jääpalloa pelanneen Joonas Hiltusen isä toimii valmentajana ja äiti kannustaa kentän reunalla.