Hoitotarvikkeet, asiakasmaksut, lääkekorvaukset ja hoidon laatu – Diabetesliiton vaalikärjet

458
Kuva: Shutterstock

Teksti: Mervi Lyytinen 

Ajaako eduskuntavaaliehdokkaasi diabetesta sairastavien etua? Ota selvää, jos siihen on tilaisuus. 

– Haasta ehdokkaasi keskustelemaan meille tärkeistä aiheista: hoitotarvikkeista, asiakasmaksuista, lääkekorvausjärjestelmästä ja diabeteksen hoidon laadusta, kannustaa Diabetesliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Laura Tuominen-Lozic.

Diabetesliitto ajaa diabetesta sairastavien etua näissä asioissa muulloinkin kuin vaalien alla muun muassa lausunnoin, kannanotoin ja viestimällä suoraan puolueille.

– Eduskuntavaalit ovat hyvä tilaisuus tuoda esiin tärkeitä teemoja päättäjiksi haluaville ja kertoa jäsentemme kohtaamista ongelmista ja niiden ratkaisuista, Tuominen-Lozic sanoo.

Diabetesliiton vaaliteemoihin voi tutustua osoitteessa www.diabetes.fi/vaalit. Päättäjän diabetespaperin ja esitteen, jossa tavoitteet on perusteltu päättäjille laajemmin, voi tulostaa ja ottaa mukaan vaalikahville tai -kojulle viemisiksi ja keskustelun pohjaksi.

Myös eduskunnan diabetesverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Katja Hänninen kehottaa Diabetes-lehden lukijoita, kuten kaikkia kansalaisia, olemaan yhteydessä omaan edustajaan tai edustajiin suoraan esimerkiksi sähköpostilla ja kertomaan toiveistaan ja huolistaan tai antamaan muuten palautetta. Voit laatia lausunnon yksin tai yhdessä muiden kanssa tai kirjoittaa vapaamuotoisesti ajatuksistasi.

Vaalien aikaan asioihin voi vaikuttaa haastattelemalla ehdokkaita ja tiedustelemalla heidän näkemyksiään itselle tärkeistä asioista sekä äänestämällä henkilöä ja puoluetta, joka ajaa itselle tärkeitä asioita.

Hoitotarvikkeista ei saa säästää

Porin seudun diabeetikoiden puheenjohtaja Tuomas Zacheus ja Diabetesliiton lääkärineuvoston jäsen, Outokummun ja Polvijärven terveysasemien ylilääkäri Hilkka Tirkkonen kertovat, että Diabetesliiton esiin nostamat asiat näkyvät heidän arjessaan.

Tuomas Zacheuksen mielestä hoitotarvikkeet ja asiakasmaksut ovat tärkeimmät vaalitavoitteet, koska diabeteksen hoito on suureksi osaksi omahoitoa.

Tuomas Zacheukselle Diabetesliiton vaaliteemojen tärkeysjärjestys on selvä: hoitotarvikkeet ja asiakasmaksut ovat tärkeimmät, koska diabeteksen hoito on suureksi osaksi omahoitoa. Sairastuneen ei pitäisi hyvinvointivaltiossa joutua maksamaan hoidostaan tai jäädä ilman hoitoa siksi, ettei hänellä ole siihen varaa.

Zacheus on itse saanut kaikki tarvitsemansa hoitotarvikkeet, mutta hoitotarvikejakelun ongelmat ovat hänelle tuttuja diabetesyhdistyksen jäsenten kokemuksista. Jäsenet kohtaavat myös epäasiallista kohtelua, eikä hoitosuunnitelmia aina noudateta.

– Lisäksi alueellamme on meneillään hoitotarvikkeiden tuottavuusohjelma, jolla tavoitellaan miljoonaluokan säästöjä. Se luonnollisesti aiheuttaa huolta diabeetikoiden keskuudessa, Zacheus kertoo.

Hän ymmärtää niiden huolen, joille nykyinen elinkustannusten nousu aiheuttaa ahdinkoa. Lääkekorvausjärjestelmän vuoden 2017 muutoksen jälkeen insuliinit ovat olleet ensimmäisellä hakukerralla paljon kalliimpia kuin muuten. Zacheus ihmettelee, mitä muutoksella alun perin haettiin: lyhytaikaisia säästöjä ehkä, jotka kostautuvat pitkän ajan kuluessa.

Hän sanoo, ettei terveydenhuollon asiakasmaksuja saa missään nimessä kasvattaa. Päinvastoin, niitä pitää kohtuullistaa yhtenäisellä lainsäädännöllä. Diabeteksen hoidon laaturekisteri puolestaan tarvitaan, koska hoidon taso vaihtelee niin paljon.

– Itse olen saanut hyvää hoitoa, mutta keskusteluissa diabeetikkokollegoiden kanssa on tullut ilmi, että kaikilla ja kaikkialla näin ei ole. Laaturekisterin avulla saadaan tärkeää tietoa myös diabetesyhdistysten vaikuttamistyöhön. Siksi diabeteksen hoidon laaturekisteri on saatava kuntoon, Zacheus sanoo.

Lääkärin näkemys: hoidon kehittäminen etusijalla

Diabetesliiton vaaliteemat näkyvät Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella Siun sotessa työskentelevän Hilkka Tirkkosen työssä. Erityisesti laatutyöhön panostaminen on Siun sotessa uudelleen aktivoitumassa, ja sen hän näkee tärkeimmäksi vaaliteemaksi.

Ylilääkäri Hilkka Tirkkonen sanoo, että laatutyöhön panostaminen on tärkeää, sillä jos ammattilaiset eivät tiedä, mihin pitää pyrkiä ja missä he tavoitteisiin nähden ovat, ei toimintoja voi kehittää eikä hoidon laatu parane.

– Jos ammattilaisina emme tiedä, mihin pitää pyrkiä ja missä tavoitteisiin nähden olemme, ei toimintoja voi kehittää eikä hoidon laatu parane. Mistä potilaskaan tietää, onko tilanne hyvä ja tarvitaanko joiltakin osin muutoksia, ellei ammattilainen sitä osaa kertoa? Tirkkonen kysyy.

Vaikka asiat näyttävät Siun soten alueella kehittyvän hyvään suuntaan, ongelmiakin on ollut.

– Pitkäaikaissairauksien hoidon organisoinnissa otettiin Siun soten perusterveydenhuollossa parin viime vuoden aikana valitettavaa takapakkia. Vastaanotoille tuotiin konsulttivoimin tiimimalli, jossa diabeteshoitajista, kuten muistakin sairaanhoitajista, tehtiin puhelinvastaajia ja heikennettiin hoitajien ja lääkäreiden vastaanottotoimintaa. Tämä johti ammattilaispakoon ja heikentyneeseen hoidon saatavuuteen ja laatuun, Tirkkonen kuvailee.

Nyt hyvinvointialueelle siirryttäessä tilannetta on hiljalleen lähdetty korjaamaan. Epäonnistuneesta tiimimallista on valtaosin luovuttu ja kehitetty toimivampia tapoja perusterveydenhuollon palvelujen järjestämiseen.  On perustettu Diabetesosaamiskeskus sekä erikoissairaanhoitoon että maakunnan terveysasemille.

– Vastaanottoja on palautettu, ja vähitellen myös ammattilaisia on alettu saada takaisin, kun työn mielekkyys ja potilaslähtöisyys ovat lisääntyneet, Tirkkonen sanoo.

Toiseksi tärkeimpänä Diabetesliiton teemoista hän pitää toimivaa ja oikeudenmukaista lääkekorvausjärjestelmää: diabeetikoilla tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus hyvään ja laadukkaaseen hoitoon riippumatta taloudellisesta tilanteesta. Lääkäri ei aina voi määrätä potilaalle esimerkiksi GLP-analogia sen korkean hinnan vuoksi, vaikka rajoitettu erityiskorvauskin huomioitaisiin.

Tirkkosen mukaan diabeetikot saavat Siun soten alueella  hoitotarvikkeita nykyisin tarpeen mukaisesti. Parannettavaakin on: alueella ei juurikaan ole glukoosisensoreita tyypin 2 diabetesta sairastavilla potilailla muutoin kuin lyhyinä parin viikon seurantajaksoina. Tyypin 1 diabeetikoilla sensorit ovat jo varsin hyvin käytössä.

 


Diabeteksen hyvä hoito

Päättäjä, tarkenna katseesi diabeteksen hyvään hoitoon.


Hoitotarvikkeet
Kaikki eivät saa tarvitsemiaan hoitotarvikkeita, kuten verensokerimittareita ja mittausliuskoja, glukoosisensoreita ja nykyaikaisia insuliinipumppuja. Omahoito kärsii tästä, ja lisäsairaudet uhkaavat.
Ratkaisut:
1. Aja kansallista ohjausta turvaamaan yhdenmukainen hoitotarvikejakelu hyvinvointialueilla.
2. Varaa hoitotarvikkeille riittävä rahoitus alueilla.
3. Edistä rahoituksen perustumista hoidon vaikuttavuuteen lyhytnäköisten kertasäästöjen sijaan.

Lääkekorvausjärjestelmä
Sopivan lääkehoidon saaminen riippuu sairastuneen varallisuudesta ja hoitomuodosta, jopa asuinpaikasta.
Ratkaisut:
1. Suojele kansallista korvausjärjestelmää säästöiltä.
2. Mahdollista vuosittaisen lääkeomavastuun maksu osissa.

Asiakasmaksut
Potilaan terveydenhuollon maksuosuus on kohtuuton ja voi estää avun hakemista.
Ratkaisut:
1. Laadi kansalliset soveltamisohjeet maksujen huojentamiselle ja perimättä jättämiselle.
2. Uudista asiakasmaksulainsäädäntöä viipymättä integroitujen, yhden järjestäjän sote-palveluihin sopivaksi. Älä kasvata potilaan maksuosuutta.

Laaturekisterit ja hoidon laatu
Ilman laaturekistereiden vertailutietoa terveydenhuollon resurssien järkevä kohdentuminen ja potilaiden yhdenvertainen hoito vaarantuvat.
Ratkaisut:
1. Turvaa laaturekistereille pysyvä ja riittävä rahoitus.
2. Panosta ammattilaisten erityisosaamiseen, turvaa koulutus ja korkeatasoinen tutkimus.

Lisätietoa: www.diabetes.fi/vaalit

 


Oletko ehdolla?

Oletko diabetesyhdistyksen jäsen ja ehdokkaana eduskuntavaaleissa huhtikuussa 2023? Kerro ehdokkuudestasi maksutta diabetes.fi -verkkosivuilla! Katso toimintaohjeet osoitteesta www.diabetes.fi/eduskuntavaalit2023. Vaalien alla sivulta löytyvät kaikki ehdokkuudestaan kertoneet.