Teksti: Tuija Manneri
Uudesta kotikunnasta kannattaa ennakkoon selvittää diabeteksen hoitopaikka ja varmistaa hoitotietojen ja hoitosuunnitelman sujuva siirtyminen sinne. Myös muualla kuin kotikunnassa on oikeus saada hoitoa, jos sitä tarvitsee kiireesti tai jos se on kirjattu hoitosuunnitelmaan ja oleskelee paikkakunnalla pitkään.
Kun kotikunta vaihtuu, myös diabeteksen hoitopaikka useimmiten vaihtuu. Uusi hoitopaikka pitää selvittää itse.
– Jos on seurantaa vaativia pitkäaikaissairauksia, hoitopaikan vaihdos on aina hyvä selvittää ennakkoon, jotta hoito ei viivästy vaan se toteutuu hoitosuunnitelman mukaisesti, Kuntaliiton asiantuntijalääkäri Tuula Kock neuvoo.
Suomessa asuvan ensisijainen terveyskeskus on hänen kotikunnassaan. Terveysasemista voi kunnan sisällä valita mieluisimman, mutta asiakkaana voi olla vain yhdellä asemalla kerrallaan.
– Terveysaseman valinta pitää ilmoittaa kuntaan, ja asemaa voi vaihtaa vain kerran vuodessa, Kock kertoo terveydenhuoltolaista.
Usein terveysasemaksi valikoituu lähin asema. Siellä ei välttämättä kuitenkaan hoideta diabetesta.
– Kunnilla on erilaisia toimintamalleja. Diabeteksen hoito on esimerkiksi saatettu hajauttaa eri terveysasemille tai keskittää yhdelle asemalle. Usein tyypin 2 diabeteksen hoito on hajautettua ja tyypin 1 hoito keskitettyä, Kock sanoo.
Jos omalta terveysasemalta puuttuu jokin palvelu, sen saa joltain muulta kotikunnan terveysasemalta. Toisin sanoen hoitopaikaksi voi valita lähimmän terveysaseman, mutta jos siellä ei ole esimerkiksi diabetes- tai hammashoitoa, ne saa eri terveysasemilta. Yhtä hyvin hoitopaikaksi voi valita juuri sen terveysaseman, jossa hoidettaisiin myös diabetesta.
Kunnilla ja sairaanhoitopiireillä on erilaisia linjauksia myös siitä, milloin diabeteksen hoito kuuluu terveyskeskukseen, milloin taas erikoissairaanhoitoon eli yleensä sairaalan diabetespoliklinikalle.
Puhelinsoitolla alkuun
Oman hoitopaikan selvittäminen alkaa yhteydenotolla uuden asuinpaikan terveyspalveluihin. Esimerkiksi Lahdessa soitetaan sote-keskuksen ajanvarausnumeroon. Soittajan kannattaa valmistautua kertomaan oma hoitotilanne ja hoitosuunnitelma.
– Puhelimessa jutellen käydään ensin läpi terveystilannetta, muun muassa diabeteksen vaihetta, hoitotasapainoa ja lisäsairauksia. Sitten muuttaja saa oman diabetesyhteyshenkilön, johtava lääkäri Minna Honkanen Harjun Terveys Oy:stä kuvailee.
– Lahdessa diabeetikot hoidetaan terveyshyötytiimeissä, ja insuliinihoitoisten diabeetikkojen yhteyshenkilö on diabeteshoitaja. Diabeetikkolapset ja insuliinipumpun käyttäjät kuuluvat Päijät-Hämeen keskussairaalan diabetespoliklinikan hoitoon, hän lisää.
Sairaalaan ei voi uutena asukkaana itse varata aikaa, sillä erikoissairaanhoitoon tarvitaan aina lähete, jonka saa terveyskeskuksesta. Lähete voidaan tehdä myös vanhan kunnan sairaalasta suoraan uuteen sairaalaan.
– Erikoissairaanhoidossa olevien diabeetikkojen kannattaa ottaa jo ennakkoon muutto puheeksi ja pyytää hoitopaikkaa laittamaan tietoa uuteen paikkaan, Tuula Kock vinkkaa.
Lähetteen erikoissairaanhoitoon voi pyytää myös muualle kuin oman alueensa sairaalaan.
– Lääkäri ja potilas valitsevat erikoissairaanhoidon hoitopaikan yhteisymmärryksessä, Kock tiivistää.
Tsekkauskäynti Omakantaan
Uusi hoitopaikka tarvitsee tiedot diabeteksen aiemmasta hoidosta ja hoitosuunnitelmasta. Ne siirtyvät nykyään sähköisesti Kanta-palvelun kautta. Omat Kantaan kirjatut tiedot kannattaa silti kaiken varalta tarkistaa ennen muuttoa.
– Hyvä nyrkkisääntö on, että jos itse näkee tiedon Omakannasta, tieto on nähtävissä myös uudessa kunnassa, jos muuttaja on antanut Kannassa luvan tietojensa luovuttamiseen, palvelutoiminnan päällikkö Outi Lehtokari Kelan Kanta-palveluista neuvoo.
Luovutusluvan voi itse antaa verkon Omakannassa tai luvan tallentamista voi pyytää esimerkiksi terveysasemalla. Huoltaja voi antaa lapsen puolesta tietojen luovutusluvan joko Omakannassa tai terveydenhuollossa. Alaikäinen voi myös itse antaa luovutusluvan terveydenhuollossa, jos siellä arvioidaan, että hän kykenee päättämään hoidostaan.
Erityisasiantuntija Anna Kärkkäinen sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo, että Kanta-palveluun on liittynyt – ja liittyy edelleen – paljon myös yksityisiä terveydenhuollon palveluiden tuottajia. Niidenkin käyntitiedot tallentuvat Kantaan.
– Luovutuslupa koskee kaikkia Kantaan tallennettuja tietoja. Jos on jokin tieto tai käynti, jota ei halua Kannan kautta näkyviin muille terveydenhuollon organisaatioille, sen luovuttamisen voi kieltää vastaanotolla tai Omakannassa.
Kun hoitotietoja puuttuu
Joskus Omakannasta voi puuttua hoitotietoja. Silloin kannattaa ottaa yhteyttä hoitopaikkaan. Esimerkiksi hoitosuunnitelma tulee tehdä jokaiselle diabetesta sairastavalle. Jos se puuttuu Kannasta, sen voi pyytää hoitopaikasta paperille tulostettuna ja viedä uuteen hoitopaikkaan itse.
– Myös muita tietoja voi pyytää itselleen, mutta niitä ei ole tarpeen toimittaa paperilla uuteen hoitopaikkaan, jos tiedot ovat Kanta-palvelujen kautta käytettävissä, Outi Lehtokari sanoo.
Uuden hoitopaikan voi niin ikään valtuuttaa kirjallisesti pyytämään vanhasta hoitopaikasta tietoja, jotka eivät näy Kannassa.
Kunnat ovat edenneet Kanta-palvelun käytössä vähän eri tahtiin sen jälkeen, kun palvelu vajaat kymmenen vuotta sitten käynnistyi.
– Käyttöönottoprosessi on ollut pitkä, mutta isoja puutteita ei enää pitäisi olla. Kantaan tallennetaan nyt esimerkiksi kaikki lääkärin vastaanoton käyntitekstit, reseptit, laboratoriotutkimukset ja sairaalajaksoilta vähintään loppuyhteenvedot, Outi Lehtokari kertoo.
Anna Kärkkäisen mukaan tietopuutteita on edelleen silloin, kun hoitoa tarvitsee sosiaalihuollon palvelun yhteydessä. Esimerkiksi asumisyksiköiden asiakkaiden potilastietoja ei vielä voida tallentaa Kantaan.
– Parhaillaan asiakastietolakiin ollaan ehdottamassa muutosta, jonka jälkeen sosiaalihuollon palvelun yhteydessä annettavan terveydenhuollon potilastiedot voitaisiin tallentaa Kanta-palveluihin. Se parantaa tietojen siirtymistä hoitopaikkojen välillä.
Opiskelijan paikkavalinnat
Muunkin kuin kotikunnan terveysasemalta voi tietyissä tilanteissa saada hoitoa. Esimerkiksi lukioiden ja ammattioppilaitosten opiskelijoiden perusterveydenhuolto kuuluu sille kunnalle, missä oppilaitos sijaitsee.
Korkeakouluopiskelijoiden hoidosta vastaa YTHS eli Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö riippumatta opiskelijan kotikunnasta.
– Opiskelija voi käyttää minkä tahansa toimipisteemme palveluja, ja meillä on vastuu perusterveydenhuollon tasoisesta hoidosta. Diabetesta sairastavista hoidamme enimmäkseen kakkostyypin diabeetikoita, sillä nuoret insuliinihoitoiset diabeetikot ovat usein erikoissairaanhoidon seurannassa, YTHS:n johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi kertoo.
Käytännössä korkeakouluopiskelija voi saada hoitoa niin kotikunnassa kuin opiskelupaikkakunnallakin. Muuton jälkeen opiskelija saattaa vaikkapa tavata tuttua diabeteshoitajaa kotikunnassa, mutta käydä muissa asioissa opiskelupaikkakunnalla YTHS:n lääkärin vastaanotolla. Osa opiskelijoista saattaa myös käyttää työterveyshuollon palveluita.
– Opiskelija itse valitsee, mikä hänelle parhaiten sopii. Kun muuttaa opiskelupaikkakunnalle tilapäisesti tai vakituisesti, kannattaa hyvissä ajoin olla yhteydessä YTHS:n hoidontarpeen arviointiin. Ensimmäiselle vastaanotolle kannattaa ottaa mukaan viimeisin hoitosuunnitelma. YTHS näkee myös kaikki Kantaan kirjatut tiedot, jos siihen on potilaan lupa, Metsäniemi ohjeistaa.
Muualla kuin kotikunnassa
Kiireellisissä tapauksissa kaikilla on oikeus saada hoitoa missä kunnassa tahansa.
– Lain mukaan kiireellinen hoito tarkoittaa, että äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen vuoksi henkilö tarvitsee välitöntä arviota ja hoitoa, joita ei voi siirtää myöhempään ajankohtaan ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista, Tuula Kock kuvailee.
Jokaista äkkitilannetta harkitaan terveysasemalla tai ensiavussa erikseen.
– Mietitään esimerkiksi sitä, voiko hoito odottaa seuraavaan arkipäivään ja paluuseen kotikuntaan. Tai sitä, onko eteläsuomalainen lomamatkalla Lapissa vai sairastuuko hän kotikunnan naapurissa.
Harkintaa käytetään myös silloin, kun henkilö oleskelee toisella paikkakunnalla esimerkiksi työn, opintojen, lähiomaisen tai vapaa-ajan asunnon vuoksi. Pitkäaikaisessa oleskelussa saa lain mukaan käyttää toisen kunnan terveyskeskusta oman hoitosuunnitelman mukaiseen hoitoon. Laki ei kuitenkaan määrittele tarkkaan, mitä pitkäaikainen oleskelu tarkoittaa.
Hoitovälineet, kuten verensokerimittarit ja -liuskat, jokainen diabeetikko pyytää ja saa aina kotikunnastaan.
Muuttajan muistilistat
Terveys
- Selvitä uudesta kunnasta oma terveysasema ja diabeteksen hoitopaikka ja sovi ensimmäisestä käynnistä.
- Jos diabetesta hoidetaan erikoissairaanhoidossa ja hoitopaikka vaihtuu, varmista tietojen ja hoidon siirtyminen.
- Tarkista Omakannasta, näkyykö siellä kaikki tarpeellinen. Tarvittaessa pyydä vanhasta hoitopaikasta tietoja ja hoitosuunnitelma kirjallisena mukaasi. Myös työterveyshuollosta kannattaa usein pyytää kopiot omista tiedoista.
- Pidä lääkelista ja rokotuskortti tallessa.
- Varmista reseptien voimassaoloaika ja hoitovälineiden riittävyys. Reseptien uusimista voi pyytää myös Omakannan kautta.
- Seuraa muuttorasituksen vaikutusta verensokeriin.
Asuminen
- Jos asut vuokralla, irtisano asunto ajoissa ja ilmoita muutosta sekä vanhaan että uuteen taloyhtiöön.
- Tee muuttoilmoitus Digi- ja väestötietovirastoon ja postiin.
- Muista irtisanoa vanhat sopimukset (sähkö, vesi, kaukolämpö, jätehuolto) ja tehdä uudet.
- Päivitä kotivakuutus ja varmista, että se kattaa muuton.
- Jos saat asumistukea, ota yhteyttä Kelaan.
Lähde: kuluttajaliitto.fi
