Teksti: Pirkko Tuominen
Liiallinen energiansaanti ja vähäinen liikunta voivat aiheuttaa tyypin 2 diabeteksen puhkeamisen, mutta voiko sairauden peruuttaa elintapoja petraamalla? Nykytiedon mukaan voi. Ponteviin korjausliikkeisiin kannattaa ryhtyä mahdollisimman varhain. Mitä kauemmin sairaus on jatkunut, sitä vaikeampaa siitä on päästä eroon.
Yle Areenassa pyörii kolmiosainen sarja Australian terveysvallankumous. Se on pysäyttävää katsottavaa. Australia kärsii vakavasta diabetesepidemiasta, ja sairaus vaikuttaa miljoonien ihmisten elämään. Sarjassa entinen lääkäri, nykyinen tutkija, journalisti ja tv-juontaja Michael Mosley tutkii, voiko tyypin 2 diabeteksen kumota.
Tyypin 2 diabetes kehittyy tavallisimmin pitkäaikaisen liiallisen energiansaannin ja vähäisen fyysisen aktiivisuuden seurauksena. Lihominen on usein laukaiseva tekijä, joka aiheuttaa elimistöön matala-asteisen tulehduksen ja sysää liikkeelle terveydelle haitallisia kehityskulkuja. Energia-aineenvaihduntaa säätelevän insuliinin vaikutus alkaa heikentyä, kehittyy insuliiniresistenssi. Sitä edistää erityisesti vyötärölihavuus. Kun ylimääräinen rasva pakkautuu haimaan ja maksaan, niiden toiminta häiriintyy.
Mosley tekee ihmiskokeen itsellään ja alkaa syödä epäterveellisesti. Hän ahmii päivittäin hampurilaisia, ranskanperunoita, muroja, vaaleaa paahtoleipää ja sokeripitoisia virvoitusjuomia. Muutamassa viikossa hoikan miehen paino on noussut kolme kiloa, verenpaine kohonnut lukemiin 155/94 elohopeamillimetriä ja paastosokeri kivunnut lukemaan 6,8 mmol/l. Se viittaa esidiabetekseen.
Mosley on järkyttynyt, ja niin on katsojakin. Voiko ihminen siis kehittää itselleen esidiabeteksen tai peräti diabeteksen huonolla ruokavaliolla jo muutaman viikon löhölomalla?
– Tuskin diabetes muutamassa viikossa kehittyy, jos ihminen on normaalipainoinen ja hänellä on normaali aineenvaihdunta, sanoo endokrinologian ja sisätautien erikoislääkäri Leo Niskanen.
Verensokerit voivat väliaikaisesti kohota, jos ravitsemus- ja liikuntatottumukset muuttuvat rajusti ja nopeasti. Sekä paastoarvo että aterian jälkeinen verensokeri voivat hetkellisesti huonontua merkittävästikin.
– Toki jos vyötärönympärys ehtii kasvaa lomalla, rasvakudos saattaa aiheuttaa matala-asteista tulehdusta ja lisääntynyttä insuliiniresistenssiä pidempikestoisesti, toteaa Diabetesliiton asiantuntijaylilääkäri, endokrinologian ja sisätautien erikoislääkäri Elina Pimiä.
Laihdutus tepsii kalorisairauteen
Mosley karistaa kertyneet kilot ja saa arvonsa normalisoitumaan tiukalla, 800 kilokalorin vähähiilihydraattisella dieetillä. Hän selättää ongelmat palaamalla pikaisesti ruotuun. Urakka on luonnollisesti suurempi, jos on syönyt huonosti ja viettänyt istuvaa elämäntapaa vuosien ajan.
Mosley haastaa ryhmän diabeetikoita muuttamaan elintapojaan, jotta heidän tautinsa saataisiin kuriin. Moni heistä onnistuu pudottamaan painoaan henkilökohtaisen ravitsemus- ja liikuntaohjauksen avulla. Osa pääsee kokonaan eroon diabeteslääkkeistä.
– Aiemmin ajateltiin, että elintapojen korjaaminen tepsii vain diabeteksen esivaiheessa: painonpudotuksella voidaan ehkäistä kakkostyypin diabetesta ja siirtää sen puhkeamista vuosilla. Nykyään tiedetään, että myös sairauden jo puhjettua voi saavuttaa normaalin sokeriaineenvaihdunnan, Niskanen sanoo.
Kohonnut verensokeri normalisoituu, kun sokeriaineenvaihdunnan häiriötä edistävät taustasyyt, insuliiniresistenssi ja haiman beetasolujen toiminnan heikkeneminen, pystytään peruuttamaan.
– Pienetkin muutokset elintavoissa auttavat kääntämään laivaa. Kun energiansaantia rajoitetaan ja paino putoaa maltillista vauhtia, sisäelinrasvaa lähtee yleensä jopa kaksinkertaiseen tahtiin vaa’an lukemiin nähden. Ylipainoisella jo viiden prosentin painonpudotus, esimerkiksi 90-kiloisella 4,5 kiloa, voi palauttaa kakkostyypin diabeteksen esidiabetekseksi, joskus jopa paremmaksi, Pimiä sanoo.
Haiman tervehdyttämiseksi ja diabeteksen peruuttamiseksi vaaditaan Niskasen mukaan yleensä merkittävämpää, vähintään 10–15 kilon painonpudotusta. Normaalipainoisille laihdutusohje ei sovellu. Heillä keskeistä on liikunta ja painon kurissa pitäminen.
– Parhaat edellytykset kakkostyypin diabeteksen peruuttamiseen on, kun diabetes on kestänyt enintään 5–6 vuotta. Mitä pidempään diabetes on kestänyt, sitä vähemmän haimassa on mahdollisesti herätettävissä olevia beetasoluja, hän huomauttaa.
Tyypin 2 diabeteksen alkuvaiheessa on useimmiten kyse insuliiniresistenssistä. Rasvakudoksen runsas määrä ja sen aiheuttamat aineenvaihduntamuutokset estävät lihaksia käyttämästä hyväksi insuliinia. Elimistö yrittää kompensoida tilannetta lisäämällä insuliinin tuotantoa. Samanaikaisesti maksa tuottaa epätarkoituksenmukaisesti liikaa sokeria.
– Pitkälle edenneessä diabeteksessa haima on uupunut tähän ylitarpeeseen eikä enää kykene erittämään riittävästi insuliinia. Tässä vaiheessa täysi toipuminen ei nähdäkseni useimmiten enää ole mahdollista, Pimiä sanoo.
Alttius sairauteen säilyy
Vaikka tyypin 2 diabeteksen voi saada peruutettua, se voi puhjeta uudestaan. Asiantuntijat käyttävätkin paranemisen sijaan termiä remissio. Se tarkoittaa elpymisvaihetta tai oireiden usein tilapäistä lievenemistä.
– Jotta diabetes pysyisi remissiossa, elintapamuutosten tulee olla pysyviä. On tärkeää ymmärtää, että kyseessä ei ole kuuri tai dieetti, Pimiä tähdentää.
Joidenkin tutkimusten mukaan vähähiilihydraattinen ruokavalio näyttää olevan tehokas tapa saada tyypin 2 diabetes remissioon. Asiantuntijoiden mukaan se ei ole mikään ylivertainen keino. Toki höttöhiilareiden rajoittaminen on suositeltavaa kaikille.
– Vähähiilihydraattinen ruokavalio sisältää paljon rasvaa ja proteiinia ja voi nostaa kolesteroliarvoja. Lisäksi se on pitkäkestoisena raskas noudattaa. Sen samoin kuin erittäin niukkaenergiaisen ruokavalion jälkeen paino voi alkaa jojoilla, Pimiä toppuuttelee.
Tiukan dieetin jälkeen kehon nälkä- ja kylläisyyssignaalit ruokkivat paluuta vanhaan. Jos laihduttaja ei ota vähentynyttä energiantarvetta huomioon, hänen painonsa nousee takaisin tai aiempaa suuremmaksi. Maltillinen laihduttaminen eli 0,5–1 kiloa kuukaudessa voi Pimiän mukaan olla parempi vaihtoehto kestävän tuloksen kannalta.
– Ruokavalion tulee olla sellainen, että sen kanssa pystyy elämään, Niskanen tiivistää.
Lisäksi tarvitaan fyysistä aktiivisuutta. Liikunta edistää laihtumista ja painonhallintaa, mikä parantaa sokeriaineenvaihduntaa. Lisäksi liikunta lisää solujen insuliiniherkkyyttä ja alentaa verensokeria ilman laihtumistakin.
– Mitään hikirääkkiä ei tarvita. Tavallinen, säännöllinen perusliikunta, kuten päivittäinen kävely yhdistettynä lihaskuntoharjoitteluun, toimii hyvin, Niskanen kannustaa.
Lääkkeestäkin voi saada tukea
Palataan vielä Australian terveysvallankumous -ohjelmaan. Michael Mosley ihmettelee, miksi diabetesta laastaroidaan terveydenhuollossa lääkkeillä sen sijaan, että sitä hoidettaisiin ravinnolla ja liikunnalla. Lääkehoito ei vaikuta sairauden syntymekanismeihin eikä pysäytä taudin etenemistä.
– Haiman toiminnan heikkenemistä on ollut kieltämättä vaikeaa estää lääkkeillä. Korkeaa verensokeria on kuitenkin tärkeää hoitaa, sillä se on haitallista beetasoluille, Niskanen sanoo.
Pimiä muistuttaa, että diabeteksen hoidossa on aina keskeistä havahtua myös tarvittaviin elintapamuutoksiin.
– Valitettavasti tyypin 2 diabetes on niin yleinen, ettei Suomessa riitä ravitsemusterapeutteja antamaan yksilöohjausta jokaiselle. Jo diabeteshoitajien ja terveydenhoitajien määrän kanssa tekee tiukkaa. Siksi tarvitaan tehokasta ja toimivaa verkko- ja ryhmäohjausta muun ohjauksen tueksi, hän sanoo.
Tukea painonpudotukseen voi nykyään saada myös diabeteslääkkeistä. Uuden sukupolven suolistohormonilääkkeet vaikuttavat aivojen kylläisyyskeskukseen ja vähentävät ruokahalua ja mielitekoja. Ne ovat siten muutakin kuin verensokeritasoa korjaava laastari.
– Paino laskee luontevasti ilman kovaa itsekuria ja tiukkoja dieettejä. Selkeä enemmistö suolistohormonilääkityksen aloittaneista laihtuu. Lisäksi suolistohormonilääkkeiden on osoitettu edistävän diabeetikon sydämen, valtimoiden ja munuaisten terveyttä, Niskanen luettelee.
Vaikka kaikki eivät eri syistä pystyisi tautia peruuttamaan, insuliiniresistenssiä voi vähentää ja beetasolujen toimintaa voi parantaa terveellisillä elintavoilla. Jokainen painonpudotusprosentti kohti parempaa on voittoa.
