Sydämenasiana jalkojen terveys

229
Hyvän verensokeritasapainon lisäksi tupakoimattomuus, hyvä verenpaine, hyvät rasva-arvot, aktiivinen liikkuminen, painonhallinta, terveellinen ruokavalio, stressittömyys ja riittävä uni ehkäisevät diabeteksen lisäsairauksia – myös jaloissa.

Teksti: Jaana Huhtanen ja Mervi Lyytinen

Diabetes vaurioittaa helposti jalkojamme. Lähde mukaan ottamaan selvää, miksi niin käy.

Olipa kerran elämä -klassikkosarjan innoittamalla retkellä oppaana toimii jalkojenhoitaja Jaana Huhtanen, jolle jalkojen terveys on sydämenasia. Käypä hoito -suositus diabeetikon jalkaongelmista auttaa meitä pysymään oikealla reitillä.

Matka alkaa

Hälytys! Olemme saaneet immuunipuolustusjärjestelmästä tiedon, että elimistön kaukaisimpaan solukylään on tunkeutunut tulehdusta aiheuttavia mikrobeja. Lähdemme ottamaan tilanteesta selvää ja riennämme matkaan sydämen vasemmasta kammiosta kohti etäisiä varvasniemekkeitä. Reitti etenee aortan kautta alaraajojen isoihin valtimoihin.

Matka varpaisiin on pitkä, ja sen varrella monta asiaa voi mennä pieleen. Valtimosairaudet eivät uhkaa vain diabetesta sairastavien vaan kaikkien suomalaisten terveyttä.

Toivottavasti matkamme ei hidastu vaarallisten tukkeumien, liikenneruuhkien ja holtittomasti toimivien liikennevalojen vuoksi. Heti alkumetreillä nopea väsyminen ja ahdistava tunne rinnassa viestittävät, ettei kulkuväylä ole enää ihan priimakunnossa.

Erityisesti LDL-kolesterolin kiinnittyminen valtimon seinämään alkaa kaventaa kulkuväylää. Kolesterolin lisääntyessä verisuoni voi pikkuhiljaa kuroutua kokonaan umpeen.

Pääsemmekö enää läpi vatsa-aortasta ja miten on nivustaipeen valtimoiden laita? 

Teiden ritarit ja pahikset ottavat mittaa toisistaan

Edetessämme verisuoniteillä Jaana Huhtanen kehottaa meitä tarkkailemaan vastaantulijoita ja tienpientareita. Näkyykö esimerkiksi merkkejä matala-asteisesta tulehduksesta? Se vaikuttaa monien kroonisten sairauksien ja myös diabeteksen taustalla.

Matala-asteisen tulehduksen seurauksena verisuonten sisäseinämä muuttuu siten, että esimerkiksi rasvasolut takertuvat siihen entistä hanakammin. Matala-asteiseen tulehdukseen liittyy haitallinen hapetusstressi, jossa elimistön pahikset eli vapaat happiradikaalit ja hyvikset eli antioksidantit taistelevat keskenään.

Jotta happiradikaalit eivät voittaisi, tarvitaan hyvää verensokeritasapainoa. Kun verensokeritasapaino on normaali tai lähellä sitä, immuunipuolustus toimii täydellä teholla eikä matala-asteinen tulehdus pääse tuhoamaan soluja.  

Suunta kohti Isonvarpaan solukylää

Tultuamme polven takana avautuvalle alueelle iso valtaväylä jakautuu muutamaksi pienemmäksi valtaväyläksi. Etenemme säärivaltimoa pitkin kohti alueen suurinta kylää Isonvarpaan niemekkeellä. Kulkureitin pientareilla erottuu rasvajuosteita ja vaahtosoluja.

Ne kertovat siitä, että ahtaumia on syntymässä, ellei niiden muodostumista estetä.

Liikenteessä vastaan tulee aika ajoin ikävän oloisia rasvan peittämiä hurjastelijoita, jotka jumittuvat pientareille rasvajuosteiden kohdalle.

Verisuonten ahtautuminen lisää vastusta suonen sisällä, ja verenpaine nousee. Jos näin käy, ei auta kuin lisätä verenkiertoon painetta alentavia aineita, jotta matkanteko helpottuisi. Tällaisessa tilanteessa ei kannata myöskään pysähtyä snagarille syömään suolaista ruokaa. Suola sitoo vettä, jolloin veren määrä lisääntyy. Veren määrän kasvaessa sen kierto tehostuu, mikä nostaa painetta entisestään.

– Tällöin joudumme hankalaan kehään, josta ulospääsy on vaikeaa, oppaamme varoittaa.
Lähestymme jalkaterää. Huoltokirjasta löydämme merkinnän, että viimeisimmässä huollossa nilkan molempien valtateiden on havaittu olevan avoinna. Joten ei kun menoksi! Pian olemme perillä Isonvarpaan kylässä. Mitenkähän siellä voidaan?

Kaukaisimpien solukylien solujen kunto ei riipu vain siitä, että valtaväylät ovat kunnossa. Pienten valtimoiden ja erityisesti hiussuonivaltimoiden kunnolla on suuri merkitys, koska ne sijaitsevat lähimpänä kudoksia ja yksittäisiä soluja. Hiussuonet levittäytyvät kaikkialle, ja niitä arvellaan olevan kehossa miltei satatuhatta kilometriä. Hentoisina ne ovat myös erityisen alttiita vaurioitumaan. 

Kun viestiketju takkuaa

Matkanteko ei ole kiinni pelkästään hyvästä kulkuväylästä. Risteyskohdissa siirtymistä valtateiltä kantateille ja niistä yhä pienemmille kyläteille ohjaavat liikennevalot. Niitä säätelee autonominen hermosto. Se ohjaa liikenteen oikeaan aikaan oikeaan paikkaan.
Pohkeeseen tullessamme emme kohdanneet isompia ruuhkia liittymissä ja risteyksissä, mutta nyt lähestymme ongelmapaikkaa.

– Kohtaan, jossa siirrytään jalkapöydän päältä varpaisiin, syntyy usein ohivirtausta, tietää oppaamme Jaana Huhtanen.

– Jos hermosolut eivät toimi luotettavasti ja avaa portteja, huoltoväylä katkeaa eikä elimistö pysty korjaamaan esimerkiksi kynsiuurteeseen syntynyttä tulehdusta.

Jotta elämä Isonvarpaan kylässä sujuu ja tieto kynsiuurteen tulehtumisesta tai muusta vammasta kulkee korjausyksiköille, tarvitaan sujuvaa viestiliikennettä kehon ääripäissä sijaitsevan isonvarpaan ja aivojen välille. Viestin välittäjinä toimivat hermosolut.

Korkeiden verensokereiden lisäksi myös muut valtimotaudin riskitekijät vaurioittavat hermosoluja kuten kaikkia muitakin elimistön soluja. Matala-asteinen tulehdus ja siihen liittyvä hapetusstressi voivat vaurioittaa myös hermosoluja.

Vihdoin perillä!

Päätepisteessämme Isonvarpaan kylässä vaikuttaa rauhalliselta. Immuunipuolustus on toiminut ja mikrobit häädetty. Lisäksi kylä tarvitsi ulkopuolista apua: jalkojenhoidon ammattilainen puhdisti vaurioalueen paranemisen edistämiseksi.

Näimme matkalla monia huolestuttavia merkkejä, ja nyt on syytä ottaa käyttöön kaikki mahdolliset keinot, jottei jalkojen terveys tulevaisuudessa vaarannu.

– Hyvän verensokeritasapainon lisäksi tupakoimattomuus, hyvä verenpaine, hyvät rasva-arvot, aktiivinen liikkuminen, painonhallinta, terveellinen ruokavalio, stressittömyys ja riittävä uni ehkäisevät diabeteksen lisäsairauksia – myös jaloissa. Ne ehkäisevät ja hoitavat samalla myös matala-asteista tulehdusta, oppaamme muistuttaa retken lopuksi.


Omin jaloin -juttusarjassa Diabetesliiton pitkäaikainen jalkojenhoitaja Jaana Huhtanen oikoo jalkojen terveyteen liittyviä harhaluuloja ja antaa vinkkejä jalkojen terveyden edistämiseksi. Juttusarjan muut tänä vuonna ilmestyneet jutut löytyvät verkkolehdestä diabeteslehti.diabetes.fi.