Turvassa toisten kanssa

251
Kuva: Shutterstock

Teksti: Irma Heiskanen-Haarala

Yhteenkuuluvuuden kokemus rakentaa turvallisuudentunnetta ja lievittää stressiä. Uhka joukon ulkopuolelle jäämisestä saa aikaan voimakkaan reaktion aivoissa. Kanssalaisuus huoltaa aivoja. 

Ihminen on laumaeläin, ja aivomme ovat evoluutiossa kehittyneet varmistamaan yksilön ja lajin hengissä selviytymistä. Muinoin yhteisön ulkopuolelle joutuminen johti konkreettiseen hengenvaaraan. 

– Psykologisessa mielessä koemme yhtä voimakasta uhkaa edelleen, kun tunnemme jäävämme yksin. Ihmisaivoille ja monille eläimillekin on tärkeää, että koemme olevamme turvassa yhteisössä, sanoo neurologi, kansallisen aivoterveysohjelman asiantuntijaryhmän jäsen Kaisa Hartikainen.

Hän johtaa aivotutkimusta perustamassaan käyttäytymisneurologian tutkimusyksikössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. 

Riittävän, virkistävän unen, terveellisen ruokavalion ja sopivan liikunnan suotuisat vaikutukset aivoihin tunnetaan hyvin. Aivoterveysohjelma nostaa esiin myös yhteisöllisyyden merkityksen ja markkinoi ajatusta uudissanalla kanssalaisuus, jossa yhdistyvät sanat kanssa ja kansalainen.

– Tavoitteena on edistää taitoja, kykyjä ja mahdollisuuksia yhteisöllisyyteen ja muistuttaa, että olemme kaikki kansalaisia ja kuljemme toistemme kanssa, Hartikainen kuvailee.

Valitseminen kuormittaa

Vaikka ihmisen aivot eivät ole tuhansien vuosien aikana muuttuneet, elämänmeno on mullistunut sadan viime vuoden aikana. Hartikainen mainitsee informaatiotulvan ja jatkuvan tekemisen.

– Sata vuotta sitten lepohetkiä tuli luonnollisesti ja kuormitus oli enimmäkseen fyysistä. Nyt ei ole valmista polkua, kuinka elää. Pitäisi itse löytää rajat tekemiselle, jaksamiselle ja levolle.

– Valinnanvaraa on valtavasti jo kaupassa, kun miettii, minkä jugurtin hyllystä ottaa. Valintojen tekeminen kuormittaa aivoja, ja jos aivot eivät voi hyvin, valintoja on vaikea tehdä, hän huomauttaa.

Kuormittuneina aivot myös ohjaavat helpommin valintaan, joka tuottaa välitöntä mielihyvää. Stressaantuneen on vaikea tehdä terveyttä tukevia elintapamuutoksia.

Sokeritasapaino vaikuttaa

Diabetesta sairastavilla on tavallista suurempi riski äkillisiin aivoverenkiertohäiriöihin ja myös pikkuhiljaa eteneviin aivoverisuonten haitallisiin muutoksiin. Hyvä verensokeritasapaino pienentää näitä riskejä. 

Hartikainen kuvailee, miten korkea verensokeri altistaa vuosien ja vuosikymmenten aikana vähitellen kehittyville valkean aineen haitallisille muutoksille. 

– Koska valkea aine muodostuu eri aivoalueita yhdistävistä hermosolupiuhoista, muutokset häiritsevät ja hidastavat viestin kulkua alueelta toiselle. Myös korkea verenpaine lisää riskiä valkean aineen muutoksille, mikä edetessään voi aiheuttaa verenkiertoperäistä muistisairautta. Jo ennen muistisairautta hidastunut viestinkulku heikentää aivojen tiedonkäsittelyä. 

Hartikainen rinnastaa aivoterveyden sydämen terveyteen. Jos sydän on terve ja hyvässä kunnossa, ihminen pystyy juoksemaan. Jos sydän on heikko ja sairas, ihminen ei pysty kuin kävelemään.

Hyvä aivokunto on sitä, että aivot ovat terveet, niiden rakenne on kunnossa ja ne toimivat hyvin. Silloin ne kykenevät vaativaan tiedonkäsittelyyn, toiminnanohjaustoimintoihin, tunteiden säätelyyn ja stressistä palautumiseen. Toiminnanohjaus on käsite, joka viittaa työmuistiin, aloitekykyyn, kykyyn tehdä suunnitelmia sekä toteuttaa ja tarvittaessa muuttaa niitä, havaita ja korjata virheitä sekä torjua häiritseviä impulsseja.

Taukoja tarvitaan

Aivot tarvitsevat kuormituksen ja palautumisen tasapainoa. Taukoja tarvitaan pitkin päivää, ja yöaikaista palautumista eli unta tulisi saada riittävästi. Unen pitäisi vielä olla hyvälaatuista, virkistävää.

– Uni on valtavan tärkeää aivoterveyden ja aivohyvinvoinnin kannalta. Se vaikuttaa mielialaan, ahdistusherkkyyteen, kipukynnykseen sekä siihen, kuinka toiminnanohjaus ja muisti toimivat, ja jopa immunologiaan – eli siihen, kuinka hyvin pystymme taistelemaan mikrobeja vastaan, Hartikainen muistuttaa.

Hän kannustaa hakeutumaan lääkäriin, jos univaikeudet jatkuvat, vaikka unihygienia on kunnossa. Joskus unettomuus liittyy stressiin tai muihin henkisiin kuormitustekijöihin, mutta unettomuutta ja heikkolaatuista unta voivat aiheuttaa myös elimelliset unihäiriöt, kuten uniapnea tai levottomat jalat -oireyhtymä. 

Unihygienia tarkoittaa, että nukahtamista ja nukkumista haittaavat häiriötekijät on korjattu ja aikuinenkin noudattaa säännöllistä nukkumaanmenoaikaa. Tärkeää on rauhoittaa ilta ja pitää palautumishetkiä pitkin päivää.

Kofeiini virkistää pitkään, ja jos sille on herkkä, kahvia ei kannata nauttia puolenpäivän jälkeen.

Tietotulvaa ja tunnekuormaa

– Työikäisillä uupumus on valtava ongelma, ja siinä on keskiössä kuormituksen ja palautumisen suhde, Hartikainen toteaa.

Työn tekemisen tapa ja työkulttuuri vaikuttavat siihen, miten aivot kuormittuvat. Aivoergonomian keinoin voi vähentää vääränlaista kuormitusta ja ottaa huomioon ihmisten yksilölliset ominaisuudet. 

Hartikainen antaa esimerkkejä.

– Aivojen tiedonkäsittelytoimintoja auttaa, jos on kaksi tietokoneen näyttöä yhden näytön sijaan. Näkyville saa asioita, joita muuten pitäisi pitää aivojen rajallista työmuistia kuormittamassa.

– On hyvä huomioida, kuinka paljon, missä muodossa ja minkälaista tietoa välitetään minnekin, ettei tule turhaa informaatiotulvaa. Työpaikalla voi esimerkiksi sopia yhteiset pelisäännöt siihen, minkä tyyppisiä sähköposteja tai Teams-viestejä lähetetään ja kuinka paljon.

Tunteisiin liittyvä affektiivinen ergonomia ottaa huomioon tunnekuormituksia ja tähtää siihen, että työyhteisössä on tunnetasolla hyvä olla. 

– Aivoissa on tunnetoimintoja, joita ei voi kytkeä pois päältä. Myös työpaikalla meillä on tunteet pelissä. Jos ihminen kokee olonsa uhatuksi, se vie resursseja ja kapasiteettia työnteosta, Hartikainen huomauttaa.

Kuulunko joukkoon?

Kestävä aivoterveys -hankkeessa Hartikainen on etsimässä uusia keinoja affektiivisen ergonomian työkaluiksi. Avainasemassa ovat hyvät johtamiskäytännöt, oikeudenmukainen ja empaattinen työkulttuuri ja yhteisöllisyys, jossa voi kokea kuuluvansa joukkoon.

Tampereen yliopiston, Tampereen ammattikorkeakoulun, Oulun ammattikorkeakoulun sekä Tampereen yliopistollisen sairaalan yhteinen hanke kannustaa kuormittamaan aivoja kestävästi.

– Täytyy kuulostella omaa olotilaa, joka on kunakin päivänä erilainen. Jos on nukkunut huonosti, ei ole aktiivisen ponnistelun aika.

– On tärkeää, että aivojen ponnistelu on monipuolista. Jos työssä on paljon tiedonkäsittelytoimintaa, vapaa-aikana voisi opetella uusia tanssiaskeleita, uuden instrumentin soittamista, tehdä käsitöitä tai palapelejä, remontoida, hoitaa pihaa… Aivoja on hyvä haastaa monipuolisesti, Kaisa Hartikainen kannustaa.

Kansallinen aivoterveysohjelma valmistui marraskuussa. Ohjelman laati monialainen asiantuntijaryhmä, ja työtä koordinoi Aivoliitto.