Mikä on elämän tarkoitus?

96
Kuvat: Shutterstock

Teksti: Ella Manninen

Katsoin Yle Areenasta kesän alussa ruotsalaista sarjaa Meningen med livet eli Elämän tarkoitus. Toimittaja Anna Lindmann kysyi kahdeksalta tunnetulta ruotsalaiselta ja muutamilta satunnaisilta tuttavuuksilta, mikä heidän mielestään on elämän tarkoitus. 

Ennen vanhaan ajateltiin, että elämän tarkoitus on avioitua ja perustaa perhe. Sitä ei ehkä enää juuri kukaan mainitsisi elämänsä tarkoitukseksi, mutta monet ihmiset ajattelevat yhä, että merkityksen elämälle antavat läheiset ja muut itselle tärkeät ihmiset. Ihminen ei selviä ilman toisia ihmisiä. Pari ohjelmasarjassa haastateltua sanoi, että lapset ja lastenlapset antavat elämälle konkreettisen merkityksen.

Muutamat mainitsivat, että heille elämän tarkoitus on tehdä mielekästä työtä. Työ vie suuren osan elämästä, ja se on usein ensimmäinen asia, jonka otamme esiin, kun tutustumme uuteen ihmiseen. Työstä on tullut ikään kuin olemassaolon elinehto. Mutta jos elämän tarkoitus on työ, ihmisen identiteetti joutuu koetukselle, kun hän eläköityy tai menettää työpaikkansa, ja elämä voi alkaa tuntua merkityksettömältä ja turhalta.

Nuori opiskelija sanoi, että elämä tuntuu merkitykselliseltä, kun tekee asioita, jotka tekevät onnelliseksi. Kahvilan myyjä totesi, että elämän tarkoitus toteutuu, kun vaalii jokaista hetkeä ja tarjoilija lisäsi, että on tärkeää yrittää tehdä aina parhaansa. Moni mainitsi rakkauden, ei ainoastaan joitakin ihmisiä kohtaan vaan kaikkia ja kaikkea kohtaan. Joku sanoi, että tärkeintä on ihmetellä.

Useampikin toimittaja Anna Lindmannin tapaama ihminen sanoi, että elämän tarkoitus on elää. Ei suorittaa elämää, vaan todella elää. Pitää luopua sovinnaisesta ajatuksesta, että pitäisi elää samalla tavalla kuin muutkin elävät. Se, mitä yleisesti ajatellaan oikeana tapana elää, ei ehkä ole sitä minulle. Jokaisen pitää löytää oma polkunsa, oma tapansa elää hyvää elämää.

Kirjailija Åsa Moberg sanoi ohjelmasarjassa, että elämä on tullut sitä arvokkaammaksi, mitä vanhemmaksi hän on tullut. Hän on menettänyt monia läheisiä, ja se on vahvistanut tunnetta, että hänen täytyy ottaa kaikki irti jäljellä olevasta ajasta.

Vuosirenkaat, hyvyys ja arjen pienet asiat

Fyysikko Bodil Jönsson sanoi, että aika on ainoa mikä meillä on. Useimmat meistä mieltävät, että aika on jossain meidän ulkopuolellamme. Tutkimme aikaa kelloista, vaikka merkityksellisempi aika kulkee elämämme mukana.

Jönsson kertoi, että hänellä on sisällään paljon vuosirenkaita, paksuja ja ohuita. Paksut ovat syntyneet silloin, kun hän on joutunut painimaan paljon itsensä kanssa, esimerkiksi kun hän erosi puolisostaan. Onnelliset vuodet ovat jättäneet jälkeensä vain hienoisen jäljen, paksut vuosirenkaat vaikuttavat väkevämmin. Vaikeita asioita ei pidä paeta, ne pitää kohdata. Merkityksellisyys ei synny vain onnellisista asioista, vaan vaikeudet tuovat siihen oman tärkeän lisänsä.

Sarjakuvataiteilija Nina Hemmingsson pohti ohjelmasarjassa, että elämän tarkoitusta miettii ehkä eniten silloin, kun joutuu tosipaikan eteen ja elämään tulee muutos. Esimerkiksi kun on pitkään tiennyt, että on väärässä paikassa, mutta ei tiedä mihin suuntaan pitäisi lähteä. Silloin kaikki voi tuntua turhalta. Mistä elämälle löytyy tarkoitus silloin, kun on masentunut?

Monet haastateltavat pohtivat ohjelmasarjassa tätä. Kärsimys voi murtaa ihmisen tai se voi johtaa henkiseen kasvuun ja kypsymiseen. Vaikeuksien keskellä voimme ajatella, että asioille voi aina tehdä jotakin. Kun kaikki toivo tuntuu olevan mennyttä, edessä avautuu yllättäen uusi ovi.

Syöpälääkäri, professori Stefan Einhornilla oli aiheeseen kaksi näkökulmaa. Yhtäältä on se elämän tarkoitus, jonka me luomme itse. Asiat, joita pidämme merkityksellisinä ja jotka tuovat sisältöä elämään. Toisaalta voimme pohtia, onko elämällä jokin ylevämpi tarkoitus, olemmeko me ihmiset olemassa tietystä syystä, onko meillä jokin tehtävä.

Elämäntarkoituksen voi Einhornin mielestä kiteyttää kahteen sanaan. Ensimmäinen on hyvyys: Meille on hyväksi kohdella lähimmäisiämme hyvin. On parempi levittää hyvyyttä ja tehdä hyviä tekoja kuin levittää pahuutta ja ilkeyttä. Toinen sana on viisaus: Meidän tulee elää viisaasti sekä itsemme että ympäristömme tähden. Meidän jokaisen tulisi elää niin kuin harteillamme olisi vastuu koko maailmasta. Tavoitteena on, että jätämme jälkeemme hieman valoisamman maailman kuin se, johon synnyimme.

– Olenko oikealla tiellä, teenkö hyviä asioita? On hyvä pohtia näitä asioita joskus, mutta muuten on muistettava elää ja yritettävä antaa arvoa sille, mitä elämä tuo tullessaan, hän kuitenkin pehmensi.

Koreografi, ohjaaja, tanssija Anna Vnuk määritteli, että elämän tarkoitus on oppia arvostamaan arjen pieniä hetkiä, ne tekevät elämän merkitykselliseksi. Ei ole mitään suurempaa. 

Mutta miksi niin moni huomaa elämän arvokkuuden vasta käytyään kuoleman portilla?

Lähde: Meningen med livet, Yle Areena (ei enää ohjelmistossa)