Omin jaloin – Jalkaterapeutin vastaanotolla

77

Teksti: Mervi Lyytinen ja Jaana Huhtanen 

Mitä tapahtuu jalkaterapeutin vastaanotolla? Diabetesliiton jalkojenhoitaja Jaana Huhtanen vastaa.

Miltä diabeetikoiden jalkaterapia näyttää maassamme 37 vuoden työkokemuksesi ja Diabetesliiton kurssille osallistuneiden kertoman perusteella?  

– Paljon hyviä asioita on tapahtunut. Muutokset tapahtuvat vain niin hitaasti, ettei tällainen pohojalaanen oikein malta odottaa. Kurssilaiset sanovat, että jalkojenhoidon ammattilaisen vastaanotolle on vaikeampi päästä kuin aiemmin eivätkä he tiedä, miten palveluihin ylipäätään pääsee. Keskusteluissa tulevat esille hoitopaikkojen vähäiset resurssit.

– Perusterveydenhuollossa ei toimi eri alojen ammattilaisista koottuja jalkatyöryhmiä kuten erikoissairaanhoidossa. Se heikentää jalkaongelmien tunnistamista mutta myös hoitoa. Monet eivät tiedä esimerkiksi jalkojensa riskiluokkaa. Ne kunnat, jotka palveluja järjestävät, hankkivat ne joko ostopalveluina tai palveluseteleillä. Näiden palveluntuottajien osaaminen vaihtelee paljon.

– Kurssilaiset sanovat usein, että luennoilla esille tuomani asiat ovat heille aivan uusia. Esille nostamiani asioita ei ole tullut esiin sen paremmin hoitopaikassa kuin niiden jalkojenhoidon ammattilaisten vastaanotoillakaan, joihin kunnissa on ohjattu.

Eikö riskiluokitus ole vain ammattilaisten työkalu? Mitä diabeetikon tarvitsee siitä tietää?   

– Terveydenhuollolla täytyy olla mittareita, joilla hallita suurta potilasmäärää. Riskiluokituksella löydetään suurin osa diabetesta sairastavista, joilla jalkaongelmien vaara on suuri.

– Jalkojen riskiluokitus on käytännössä sama asia kuin verensokerin mittaaminen kotioloissa ja verensokeritason seuranta hoitopaikassa. Riskiluokitus auttaa niin diabeetikkoa kuin hoitohenkilökuntaakin. Sen perusteella osataan järjestää hoito ja ohjaus oikeaan aikaan ja kohdentaa toimet oikeille asiakkaille. Se on jalkaongelmien ennaltaehkäisyn perusta.

– Riskiluokitusta varten tehtävien tutkimusten sisältö pitää aina selittää diabeetikolle, samoin se, mitä seuraa, kun muutoksia havaitaan.

Miten jalkaterapeutin vastaanotolle pitää valmistautua?   

Avoimin mielin. Lisäksi tarvitaan muutamia perustietoja, kuten miksi on saanut lähetteen jalkaterapeutille hoitopaikasta. Ennen vastaanottoa kannattaa miettiä, mitä omille jaloille kuuluu ja mitä on unohtanut kysyä tai mihin on jäänyt vastaus saamatta hoitopaikan tekemässä tarkastuksessa. Nämä asiat voi ottaa esille jalkaterapeutin vastaanotolla. Arkikäytössä olevien kenkien mukaan ottaminen ei ole myöskään pahitteeksi. 

– Voit varautua myös siihen, että vastaanotolla pääpaino ei ole pelkästään perushoidossa. Jalkaterapeutti tutkii jalkojasi, jotta syntyneille ongelmille löytyy aiheuttaja. Tutkimuksen jälkeen jalkaterapeutti ohjaa, mitä voit tehdä itse ja mitä jää terveydenhuollon tehtäväksi.

Mitä tutkimuksia tehdään tavallisesti?

Oletuksena on, että hoitopaikassa on määritelty jalkojen riskiluokka. Jalkaterapeutin tehtävänä on sen jälkeen tutkia tarkemmin, mitä jalkojenhoidollisia ongelmia jaloissa on ja mitä niille on tehtävissä. Esimerkiksi miten jalkojen asentovirheet ja nivelten toiminnalliset ongelmat vaikuttavat kävelyyn ja iho-oireiden syntymiseen. Tämä tarkoittaa muun muassa kävelyn analysointia sekä kehon hallintaa, lihasvoimaa ja jalkapohjan kuormittumista kuvaavien testien tekemistä. 

– Asentotunnon tutkiminen on tärkeää silloin, kun on todettu tuntopuutoksia. Jalkaterapeutin olisi lisäksi hyvä testata kiputuntoa ja kylmä-lämpötunnon erottelukykyä ohuiden hermosäikeiden vaurion poissulkemiseksi. Kosketustunto on tutkittu jo aiemmin hoitopaikassa riskiluokitusta määritettäessä. Säännölliset jalkojenhoidot ovat tärkeitä osalle diabeetikoista.

Jaloissani on monenlaisia ongelmia – nolottaa näyttää niitä. Pelkään myös saavani nuhteita huonosta omahoidosta. Joudutko antamaan usein nuhteita?   

Nuhtelu ei johda mihinkään eikä anna kovin hyvää kuvaa ammattitaidosta. Tämä kysymys johdattaa ajattelemaan sitä, miten tärkeää jalkaterapeuteille on toimia tiimissä. Tiimityön yksi vahva etu on, että siinä saa hyvän kuvan asiakkaan kokonaistilanteesta.

– En minä pahalla katso, vaikka kuivaa ihoa ei ole joka päivä jaksanut rasvata tai varvasvälistä löytyy jotain, mitä sinne ei kuulu. Jokin muu asiakkaan elämässä voi viedä sillä hetkellä hänen kaiken huomionsa. Tehtäväni on totta kai tuoda esille joskus ikäviäkin asioita. Pitää vain miettiä, miten sen sanoo, ketään ei tarvitse loukata. Ja voihan olla, että kuivan ihon taustalla on jalkasilsa, joka ei säännölliselläkään ihon rasvauksella parane.

Kuuluuko kynsien leikkaus ja lakkaus jalkaterapeutille?    

Kynsien leikkaus kuuluu meille, mutta en lakkaa kynsiä. Terveydenhuollon ammattilaiselle eivät kuulu yhteiskunnan kustannuksella kosmeettiset tai niin sanotut vaihtoehtohoidot.

Mikä kuuluu omalle vastuulle, mikä hoitopaikan vastuulle?   

– Juuri näihin asioihin olisi tärkeä ehtiä paneutua vastaanotoilla. Käytännössä on niin, että diabeetikko vastaa jalkojen hoidosta kotona ja hoitopaikka huolehtii jalkojen säännöllisestä tutkimisesta ja järjestää riittävät resurssit ongelmien hoitoon.

Mitkä ovat terveisesi niille, jotka parhaillaan miettivät diabeetikoiden hoitoketjuja hyvinvointialueilla?   

Perustakaa jalkatyöryhmiä, joihin kuuluu vakituisessa toimessa oleva jalkaterapeutti. Kouluttakaa kaikkia, jotka toimivat diabeetikon hoidossa, myös jalka-asioissa. Miettikää hoidon kokonaisuutta ja järjestäkää palveluja, joissa diabeetikon ei tarvitse käydä usean ammattilaisen vastaanotoilla. Tilastoikaa ja seuratkaa työnne vaikuttavuutta.

 


Jalkaterapeutin tehtävät

  • erityisesti niiden diabeetikoiden jalkojen terveyden seuraaminen, joilla jalkahaavan riski on kohtalainen tai suuri
  • jalkaterapeutin vastaanottokäyntien tarpeen arviointi sekä diabeetikon informointi tilanteista, joissa tämän tulee ottaa yhteyttä hoitopaikkaan
  • kehon hallintaa ja alaraajan toimintaa tukeva jalkaterapia
  • kenkien valinta ja muiden apuvälineiden tarpeen arviointi sekä niiden valmistus, esimerkkeinä tukipohjalliset ja varvasortoosit
  • apuvälineiden toimivuuden seuranta
  • jalkojenhoidollisten ongelmien hoito, jalkojen perushoidot
  • erikoishoidot, kuten sisään kasvaneen varpaankynnen hoito
  • jatkohoitoon ohjaaminen yhteistyössä muun hoitavan tahon kanssa osana hoitoketjua
  • diabeetikon yksilöllinen hoidonohjaus ja ryhmäohjaus
  • jalkaterveydenhoidon ohjaus muille toimintaympäristön jäsenille.

 


Varmista, että saat pätevää hoitoa

Valviran ylläpitämästä rekisteristä voi henkilöhaulla tarkistaa, että palveluntuottajalla on jalkaterapeutin (amk) tai jalkojenhoitajan koulutus: julkiterhikki.valvira.fi.


 

Omin jaloin -juttusarjassa Diabetesliiton pitkäaikainen jalkojenhoitaja Jaana Huhtanen oikoo jalkojen terveyteen liittyviä harhaluuloja ja antaa vinkkejä jalkojen terveyden edistämiseksi.