Meidän liitto

Hyvä pitää saada kiertämään

Sotkamon Diabetesyhdistyksessä oltiin iloisia, kun Diabetesliitto palkitsi yhdistyksen yhteistyöstä 17 paikkakunnalla toimivan potilasjärjestön kanssa. Huoli tulevaisuudesta kuitenkin painaa, koska nuoria ei kiinnosta järjestötoiminta.

Diabeteksen monimuotoisuus kiehtoo ja haastaa

Diabetesliiton uuden lääkärin Anu-Maaria Hämäläisen mielestä diabeteksen eri ammattilaisilla olisi paljon arvokasta jaettavaa. Hän korostaa, että jokaisen diabeetikon elämä, sairaus ja tuen tarve ovat erilaiset.

Verkosta vertaistukea ja tietoa

Verkon keskustelupalstoilta haetaan erityisesti vertaistukea, mutta myös tietoa omasta sairaudesta ja täydennystä hoidon ammattilaisten antamaan ohjaukseen ja neuvontaan. Terveydenhuolto voisi käyttää verkkokeskusteluja hyödyksi oman toimintansa kehittämisessä.

Ykköstyyppien yhdistys

Tiesitkö, että ykköstyypin diabetesta sairastaville on perustettu oma valtakunnallinen diabetesyhdistys Diabetesseura Plasma? Yhdistyksen tärkeä tehtävä on yhteiskunnallinen vaikuttaminen, mutta se järjestää myös tapaamisia ja muuta mukavaa.

Eduskunta on mukana terveystalkoissa

- Poliitikkojen puheissa toistuu kaksi teetä, eli työ ja talous. Minulle kolmas yhtä tärkeä tee on terveys, eduskunnan varapuhemies ja Sydänliiton uusi puheenjohtaja Paula Risikko sanoo. Eduskunta lähti mukaan Yksi Elämä -terveystalkoisiin laajalla rintamalla.

Tarttumattomat-verkosto kannustaa päättäjiä terveyttä edistäviin ratkaisuihin

Tarttumattomilla kansansairauksilla on viisi yhteistä riskitekijää: tupakka, alkoholi, liikkumattomuus, epäterveellinen ravinto ja ylipaino. Tarttumattomat sairaudet -verkostossa kuusi kansanterveysjärjestöä ja lääkäriseura kannustavat yhteiskunnan päättäjiä tekemään terveyttä edistäviä ratkaisuja, joilla näitä sairauksia voitaisiin ehkäistä. Diabetesliitto on yksi verkoston jäsenistä.

Talttuuko diabetesepidemia?

Diabetesbarometri 2015 paljastaa, että diabeteslääkkeitä käyttävien diabeetikoiden määrä on vähentynyt merkittävästi Suomessa. Barometri nostaa esiin myös useita pulmia suomalaisessa diabeteksen hoidossa: esimerkiksi elintapaohjausta on liian vähän, vastaanottoaikoja voi olla vaikea saada ja lääkärit vaihtuvat tiuhaan.