Meidän liitto

Yksi elämä tavoittelee terveempää Suomea

Yksi elämä -terveystalkoissa kolme suurta kansanterveysjärjestöä Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto ovat yhdistäneet asiantuntemuksen ja 160 vuoden kokemuksen. Liittojen tavoite on terveempi Suomi. Mitä se konkreettisesti tarkoittaa?

Tulppa-ryhmät sopivat myös kakkostyypin diabeetikoille

Tulppa-ryhmät sopivat nimestään huolimatta myös kakkostyypin diabeetikoille, jotka haluavat jakaa kokemuksiaan ja etsiä ratkaisuja hoidon ongelmiin muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Yksi elämä –järjestöt uudistavat nyt alun perin Sydänliiton kehittämää Tulppa-avokuntoutusmallia palvelemaan entistä laajempaa joukkoa.

Pitkäaikaissairaiden puolestapuhujat

Diabetesliitto tekee yhteistyötä monien terveysjärjestöjen kanssa. Kuusi kumppaniliittoa esittäytyy nyt Diabetes-lehden lukijoille.

Vetonauloina vesijumppa ja rantakalailta 

Puijon diabetesyhdistyksessä riittää naurua ja jutunturinaa, ovathan savolaiset lupsakoita ja leikillisiä. Yhdistyksen puheenjohtaja Johanna Nuutinen mainitsee toiminnan vetonauloiksi rantakalaillat ja vesijumpan. Pelkkää ilonpitoa yhdistyksen toiminta ei kuitenkaan ole, vaan yhdistys jakaa myös tietoa diabeteksesta ja pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan diabetesasioihin alueellaan.

Uusia ystäviä ja työkaluja elämään

Ihminen pysyy virkeänä, kun on kiinnostunut uusista asioista ja elämästä yleensä. Siksi järjestötoimintaan kannattaa osallistua jo ihan itsensä takia, Ylöjärven Diabetesyhdistyksen puheenjohtaja Paula Vesa kannustaa. 

Sama sairaus yhdistää

Sokeritautisten yhdistys, nykyinen Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys perustettiin vuonna 1948 – siihen innoitti insuliinin hinnan raju nousu. Yhdistys toimii edelleen aktiivisesti, jäseniä on reilut 8 000. Toiminnanjohtaja Tarja Hartman pitää yhdistystoiminnan tärkeimpänä antina vertaistukea: hänestä on tärkeää, että kukaan ei jää sairautensa kanssa yksin.

Meidän liitto: Parakista se alkoi

Rovaniemeläinen Ensio Räihä sanoo, että yhdistystoiminta ja erityisesti sen tarjoama vertaistuki auttoivat osaltaan häntä jaksamaan 39 vuotta täysipainoista työelämää. Hänellä on myös pitkä ura Rovaniemen seudun diabetesyhdistyksen puheenjohtajana. Hän toivoo, että entistä useammat liittyisivät diabetesyhdistysten jäseniksi, sillä diabeetikoiden edunvalvonta on taas hyvin ajankohtaista.

Potilaan ääni kuuluviin lääkkeiden hinnoittelussa

Marjatta Stenius-Kaukosen mielestä potilaiden näkökulma ei nouse Suomessa riittävästi esille lääkkeiden hinnoista ja korvattavuudesta päätettäessä, vaikka laki antaisi siihen mahdollisuuden. Lääkkeiden hintalautakunta esimerkiksi poisti monien diabeetikoiden käyttämän Levemir-insuliinin korvattavuuden kuulematta asiassa Diabetesliittoa ja diabeetikoita. Levemir-päätös kumottiin myöhemmin laajan vastalauseryöpyn ja Diabetesliiton aktiivisen kampanjoinnin jälkeen.

Järjestöväki kokoontui Tampereella: Juhlan ja päätöstenteon aika

Diabetesliitto juhli 60-vuotista taivaltaan toukokuun lopussa Tampereella. Samana viikonloppuna kokoontui ensimmäistä kertaa sääntömuutoksen jälkeen liiton kokous, joka muiden päätösasioiden lisäksi valitsi liitolle uuden johdon.

Muistoja matkan varrelta: Kannattaa kokeilla uutta!

Pieksämäkeläinen Marja-Leena Väisänen ajatteli parikymppisenä, että hän ei ikinä liity mihinkään sokeritautisten yhdistykseen. Sittemmin mieli muuttui, ja hän on ollut monenlaisissa diabetesyhdistyksen ja Diabetesliiton luottamustehtävissä. Hän on omasta mielestään saanut niistä paljon enemmän kuin on itse antanut ja kannustaa muitakin kokeilemaan uusia asioita.

Kuntoutuksen uudet suuntaviivat

Kelan kuntoutuksessa katsotaan tulevaisuudessa yhä enemmän diabeetikon kokonaistilannetta, ei yksistään sairautta. Myös RAY:ssa on mietitty uusia suuntaviivoja diabeetikoiden kuntoutukseen. Diabeetikolle kuntoutusta on oikeastaan kaikki se, mikä auttaa jaksamaan sairauden kanssa.

Asioista niiden oikeilla nimillä

Monet haluaisivat puhua mielenterveyteen liittyvistä asioista, mutta terveydenhuollossa ei usein löydy siihen aikaa eikä resursseja. Joensuun seudun diabetesyhdistys käynnisti Mielen Mellitus -hankkeen, joka haluaa herättää keskustelua ja aurata tietä avoimemmalle ilmapiirille, jotta mielenterveyden asioista voitaisiin puhua niiden oikeilla nimillä.

Millainen on 120-vuotias Diabetesliitto?

Neljä Diabetesliiton nuorisotoimikunnan jäsentä visioi, miltä liitto mahtaa näyttää 60 vuoden kuluttua 120-vuotiaana. He uskovat, että diabeteksen ilmaantuvuus on silloin saatu vähenemään muun muassa diabetesrokotteella, ja elämä diabeteksen kanssa on muuttunut helpommaksi. Kaikki ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että Diabetesliittoa tarvitaan vielä silloinkin.

Diabetesliiton tarina 40-luvulta tähän päivään

Sokeritautisten Yhdistys perustettiin vuonna 1948 ja Sokeritautisten Liitto vuonna 1955: sysäyksenä järjestäytymiseen oli insuliinin kalleus. Moni asia on muuttunut sen jälkeen, niin myös Diabetesliitto nimeä myöten. Historiakatsauksemme avulla pääset tutustumaan Diabetesliiton vaiheisiin 40-luvulta tähän päivään.

”Diabetesyhteisöllä on voimaa vaikuttaa”

Diabetesliitto on osallistunut tiiviisti yhteiskunnalliseen keskusteluun eduskuntavaalien alla. Liiton toiminnanjohtaja Janne Juvakka muistuttaa, että vaikuttamistyötä tehdään myös vaalien välillä ja kaikilla muillakin tasoilla kuin valtakunnan politiikassa. Jokainen meistä voi olla yhteiskunnallinen vaikuttaja.

Muistoja matkan varrelta: Makeutusjauheella talous kuntoon

Diabetesliiton 60-vuotiselta taipaleelta löytyy monta luottamushenkilöä mielenkiintoisine tarinoineen. Yksi heistä on Juhani Haapakoski, joka toimi luottamustehtävissä Raahen seudun diabetesyhdistyksessä ja Diabetesliiton liittohallituksessa yhteensä 35 vuotta. Mutta mitä tekemistä makeutusjauheella on tämän asian kanssa?

Nuorten näköistä toimintaa

Nuorten diabetesyhdistyksessä NDY:ssä nuoret suunnittelevat tekemistä nuorille. Nelli Bäckman on yksi NDY:n perustajista ja yhdistyksen puheenjohtaja. Hänen on pian aika luovuttaa puheenjohtajan nuija eteenpäin, sillä hänestä on tulossa liian vanha NDY:n toimintaan: yhdistys on tarkoitettu 18–30-vuotiaille. – Kannattaa liittyä ensin nuorten yhdistykseen ja harjoitella rennosti yhdistystoimintaa, Nelli rohkaisee.

Minustako kokemuskouluttaja?

Kokemuskouluttajat kertovat sosiaali- ja terveydenhoitoalan opiskelijoille ja jo työelämässä oleville ammattilaisille siitä, mitä kaikkea pitkäaikaissairaus tuo ihmisen ja hänen läheistensä elämään. He voivat toimia myös opetuspotilaina. Muhoslaista Martti Kiviharjua motivoi kokemuskouluttajana ennen kaikkea se ilo, joka syntyy oman tarinan jakamisesta.

Vireä kuusikymppinen on ketterä netissäkin

Kypsään ikään ehtinyt järjestömme on ketterä verkossakin, ja samaa voi sanoa myös jäsenistöstämme. Esimerkiksi kakkostyypin diabeetikoille suunnatulle verkkokurssille on osallistunut kahdeksankymppisiäkin. Tietenkin meillä on tarjontaa myös nuorille ja työikäisille: esimerkiksi nuortenlehti Inspis ilmestyy verkossa, ja luet juuri Diabetes-verkkolehteä. Meidät tapaa myös facebookissa, twitterissä ja instagramissa…

Yhdessä olemme vahvempia

Diabetologi Markku Saraheimo on edustanut Suomea ja koko Skandinaviaa Kansainvälisen diabetesliiton IDF:n Euroopan aluejärjestön hallituksessa pian kuuden vuoden ajan. Hän uskoo yhä vahvasti IDF:n sloganiin Yhdessä olemme vahvempia. Hänestä on ollut ilahduttavaa nähdä, miten vertaistuen arvostus on kasvanut: sitä tarvitaan sekä diabeetikkojen että liittojen kesken.

Vertaistuen voimalla

Tuhannet diabeetikot ja heidän läheisensä tukevat toisiaan mitä erilaisimmin tavoin: nettiryhmissä, perhekerhoissa, nuorten klubeissa tai ihan kahden kesken. Kuusi vertaisryhmissä aktiivisesti toimivaa naista kertoo omista ajatuksistaan ja kokemuksistaan siitä, millainen merkitys vertaistuella on diabeetikon arjessa.

Diabetesliitto tarvitsee lisää jäseniä

Seinäjoen seudun diabetesyhdistyksen puheenjohtaja Juha Tall sanoo, että Diabetesliiton ja diabetesyhdistysten väen pitäisi tehdä enemmän liiton jäsenmäärän kasvattamiseksi. Hän kysyy, vastaako Diabetesliiton palveluvalikoima nykyajan vaatimuksia.

Juhliva ja uudistuva kansalaisliike

Diabetesliitto aloitti toimintansa 60 vuotta sitten, kun insuliinin huima hinnannousu oli herättänyt järjestäytymisen tarpeen: tuohon aikaan diabeetikot maksoivat itse insuliininsa. Noista ajoista terveydenhuolto ja diabeteksen hoito ovat kehittyneet huimasti, mutta uusia haasteita on nytkin näköpiirissä. Diabetesliitto haluaa jatkossakin koota diabeetikot yhteen ja vaikuttaa ja tuoda diabeetikoiden äänen esiin yhteiskunnassa.

Hoitotarvikkeiden laadussa puutteita

Kun kunnat kilpailuttavat hoitotarvikkeita, edullinen hinta jyrää helposti muut kriteerit ja valituiksi saattaa tulla huonolaatuisiksi osoittautuvia välineitä. Diabetesliiton keväällä 2014 tekemässä selvityksessä kävi ilmi, että aina ei toteudu edes verensokerimittareiden tärkein ominaisuus eli mittaustulosten luotettavuus.