Meidän liitto

Jäsenyys yhdistää

Yksi tärkeimmistä syistä olla mukana diabetesyhdistyksessä on vertaisuus: on mukava kuulua porukkaan, jossa sairaus ei erota muista vaan yhdistää. Jotkut haluavat osallistua erilaisiin tapahtumiin, toiset edistää diabeetikoiden asioita yhteiskunnassa. Voit itse valita millainen jäsenyys sinulle sopii: oletko aktiivinen toimija vai mieluummin taka-alalla hengessä mukana, sanovat yhteyspäällikkö Mari Noppa ja järjestöjohtaja Janne Mikkonen Diabetesliitosta.

Hyvä pitää saada kiertämään

Sotkamon Diabetesyhdistyksessä oltiin iloisia, kun Diabetesliitto palkitsi yhdistyksen yhteistyöstä 17 paikkakunnalla toimivan potilasjärjestön kanssa. Huoli tulevaisuudesta kuitenkin painaa, koska nuoria ei kiinnosta järjestötoiminta.

Diabeteksen monimuotoisuus kiehtoo ja haastaa

Diabetesliiton uuden lääkärin Anu-Maaria Hämäläisen mielestä diabeteksen eri ammattilaisilla olisi paljon arvokasta jaettavaa. Hän korostaa, että jokaisen diabeetikon elämä, sairaus ja tuen tarve ovat erilaiset.

Verkosta vertaistukea ja tietoa

Verkon keskustelupalstoilta haetaan erityisesti vertaistukea, mutta myös tietoa omasta sairaudesta ja täydennystä hoidon ammattilaisten antamaan ohjaukseen ja neuvontaan. Terveydenhuolto voisi käyttää verkkokeskusteluja hyödyksi oman toimintansa kehittämisessä.

Ykköstyyppien yhdistys

Tiesitkö, että ykköstyypin diabetesta sairastaville on perustettu oma valtakunnallinen diabetesyhdistys Diabetesseura Plasma? Yhdistyksen tärkeä tehtävä on yhteiskunnallinen vaikuttaminen, mutta se järjestää myös tapaamisia ja muuta mukavaa.

Eduskunta on mukana terveystalkoissa

- Poliitikkojen puheissa toistuu kaksi teetä, eli työ ja talous. Minulle kolmas yhtä tärkeä tee on terveys, eduskunnan varapuhemies ja Sydänliiton uusi puheenjohtaja Paula Risikko sanoo. Eduskunta lähti mukaan Yksi Elämä -terveystalkoisiin laajalla rintamalla.

Tarttumattomat-verkosto kannustaa päättäjiä terveyttä edistäviin ratkaisuihin

Tarttumattomilla kansansairauksilla on viisi yhteistä riskitekijää: tupakka, alkoholi, liikkumattomuus, epäterveellinen ravinto ja ylipaino. Tarttumattomat sairaudet -verkostossa kuusi kansanterveysjärjestöä ja lääkäriseura kannustavat yhteiskunnan päättäjiä tekemään terveyttä edistäviä ratkaisuja, joilla näitä sairauksia voitaisiin ehkäistä. Diabetesliitto on yksi verkoston jäsenistä.

Talttuuko diabetesepidemia?

Diabetesbarometri 2015 paljastaa, että diabeteslääkkeitä käyttävien diabeetikoiden määrä on vähentynyt merkittävästi Suomessa. Barometri nostaa esiin myös useita pulmia suomalaisessa diabeteksen hoidossa: esimerkiksi elintapaohjausta on liian vähän, vastaanottoaikoja voi olla vaikea saada ja lääkärit vaihtuvat tiuhaan.

Diabeteskongressi on paljon muutakin kuin tiedettä

Kun Diabetesliiton verkkotoimittaja Pirita Salomaa palasi Kansainvälisen diabetesliiton IDF:n kongressista Vancouverista, hänen mielessään oli rakkautta, rakkautta vaan. Mitä kongressissa oikein tapahtui?

Konkarit kävivät päivittämässä tietojaan

Tyypin 1 diabetesta pitkään sairastaneet Olli, Sari ja Satu-Maarit kävivät päivittämässä diabetestietojaan Diabeteskeskuksen kurssilla. He arvelivat tietävänsä diabeteksesta varsin paljon ennen kurssille tuloa ja yllättyivät, kun oppivat monta uutta asiaa kurssin aikana. Tärkeintä kuitenkin oli vertaistuki.

Diabeteskuulumisia Virosta

Suomen Diabetesliitto ja diabetesyhdistykset tekivät taannoin paljon yhteistyötä virolaisten sisaryhdistysten kanssa. Mitä Viroon kuuluu nyt? Miten diabeetikkojen hoito on siellä järjestetty? Myös Virossa on vaikea saada nuorempaa väkeä mukaan yhdistysten toimintaan, paljastaa Viron Diabetesliiton puheenjohtaja Ulvi Tammer.

Tehdään eikä meinata

Päätimme, että periksi ei anneta, Seinäjoen seudun diabetesyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Mannila sanoo kertoessaan kahdesta nuorten ja lasten tapahtumasta, joihin ei tullut tarpeeksi osanottajia. Tälle yhdistykselle tunnusomaista on juuri tekemisen meininki. Diabetesliitto palkitsi yhdistyksen viime vuonna sen laajalla alueella järjestämästä laadukkaasta toiminnasta.

60-vuotias Diabetesliitto on yhdistävä tekijä

Diabetesliitto on juhlavuotensa lopussa ja uuden toimintavuoden kynnyksellä rohkeasti mutta harkitsevasti mukana yhteiskunnallisessa muutoksessa. Kärjekkäitä näkemyksiä ja ihmisryhmien eroja korostavassa ilmapiirissä Diabetesliitto on mielellään yhdistävä tekijä, joka kokoaa yhteen diabetesta sairastavat ja hoidon ammattilaiset. Toimintaa ei ole ilman tekijöitä. Osa heistä esittäytyy nyt Diabetes-lehden lukijoille.

2 500 vuotta diabeetikkona

60-vuotias Diabetesliitto kutsui 60 vuotta tai kauemmin diabeteksen kanssa eläneet konkarit syksyllä kylään Diabeteskeskukseen. 86 vieraastamme noin puolet oli itse diabeetikoita, joten talossa oli kerralla omakohtaista diabeteskokemusta yli 2 500 vuoden verran! Millaista elämä on ollut, kun diabetes on kulkenut matkassa näin kauan?

Silmuillakin mahdollisuus – Diabetestutkimussäätiöllä on vankat juuret

Ensi vuonna 40-vuotista toimintaansa juhliva Diabetestutkimussäätiö on tukenut suomalaista diabetestutkimusta jo lähes kuudella miljoonalla eurolla. Diabetestutkimussäätiön toiminta on nyt entistä arvokkaampaa, kun hallituksen säästötoimet leikkaavat tieteellistä tutkimustoimintaa.

Lääkärineuvosto on hyvän hoidon asialla

Diabetesliiton lääkärineuvosto on onnistunut vaikuttamaan moneen seikkaan diabeetikoiden  hoidossa ja oikeuksissa. Mutta mikä tämä lääkärineuvosto on ja miten ja millä periaatteilla se toimii? Siitä kertovat lääkärineuvoston puheenjohtaja Johan Eriksson ja Diabetesliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen erityisasiantuntija Riitta Vuorisalo.

Sote on järjestöille mahdollisuus

Emeritusprofessori Juhani Lehto sanoo, että sote-uudistus on valtakunnallisille potilas- ja terveysjärjestöille mahdollisuus, johon on syytä tarttua. Tosin järjestöt ehkä joutuvat organisoimaan vaikuttamistyönsä uusiksi. - Edunvalvonnan rooli varmasti kasvaa, Lehto arvioi.

Yksi elämä tavoittelee terveempää Suomea

Yksi elämä -terveystalkoissa kolme suurta kansanterveysjärjestöä Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto ovat yhdistäneet asiantuntemuksen ja 160 vuoden kokemuksen. Liittojen tavoite on terveempi Suomi. Mitä se konkreettisesti tarkoittaa?

Tulppa-ryhmät sopivat myös kakkostyypin diabeetikoille

Tulppa-ryhmät sopivat nimestään huolimatta myös kakkostyypin diabeetikoille, jotka haluavat jakaa kokemuksiaan ja etsiä ratkaisuja hoidon ongelmiin muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Yksi elämä –järjestöt uudistavat nyt alun perin Sydänliiton kehittämää Tulppa-avokuntoutusmallia palvelemaan entistä laajempaa joukkoa.

Pitkäaikaissairaiden puolestapuhujat

Diabetesliitto tekee yhteistyötä monien terveysjärjestöjen kanssa. Kuusi kumppaniliittoa esittäytyy nyt Diabetes-lehden lukijoille.

Vetonauloina vesijumppa ja rantakalailta 

Puijon diabetesyhdistyksessä riittää naurua ja jutunturinaa, ovathan savolaiset lupsakoita ja leikillisiä. Yhdistyksen puheenjohtaja Johanna Nuutinen mainitsee toiminnan vetonauloiksi rantakalaillat ja vesijumpan. Pelkkää ilonpitoa yhdistyksen toiminta ei kuitenkaan ole, vaan yhdistys jakaa myös tietoa diabeteksesta ja pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan diabetesasioihin alueellaan.

Uusia ystäviä ja työkaluja elämään

Ihminen pysyy virkeänä, kun on kiinnostunut uusista asioista ja elämästä yleensä. Siksi järjestötoimintaan kannattaa osallistua jo ihan itsensä takia, Ylöjärven Diabetesyhdistyksen puheenjohtaja Paula Vesa kannustaa. 

Sama sairaus yhdistää

Sokeritautisten yhdistys, nykyinen Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys perustettiin vuonna 1948 – siihen innoitti insuliinin hinnan raju nousu. Yhdistys toimii edelleen aktiivisesti, jäseniä on reilut 8 000. Toiminnanjohtaja Tarja Hartman pitää yhdistystoiminnan tärkeimpänä antina vertaistukea: hänestä on tärkeää, että kukaan ei jää sairautensa kanssa yksin.

Meidän liitto: Parakista se alkoi

Rovaniemeläinen Ensio Räihä sanoo, että yhdistystoiminta ja erityisesti sen tarjoama vertaistuki auttoivat osaltaan häntä jaksamaan 39 vuotta täysipainoista työelämää. Hänellä on myös pitkä ura Rovaniemen seudun diabetesyhdistyksen puheenjohtajana. Hän toivoo, että entistä useammat liittyisivät diabetesyhdistysten jäseniksi, sillä diabeetikoiden edunvalvonta on taas hyvin ajankohtaista.

Potilaan ääni kuuluviin lääkkeiden hinnoittelussa

Marjatta Stenius-Kaukosen mielestä potilaiden näkökulma ei nouse Suomessa riittävästi esille lääkkeiden hinnoista ja korvattavuudesta päätettäessä, vaikka laki antaisi siihen mahdollisuuden. Lääkkeiden hintalautakunta esimerkiksi poisti monien diabeetikoiden käyttämän Levemir-insuliinin korvattavuuden kuulematta asiassa Diabetesliittoa ja diabeetikoita. Levemir-päätös kumottiin myöhemmin laajan vastalauseryöpyn ja Diabetesliiton aktiivisen kampanjoinnin jälkeen.