Avoin arkisto

Palonkylän koulussa diabetesta sairastavien oppilaiden hoito on kaikkien koulunkäynninohjaajien erikoisalaa. Sairauden hoidosta on tullut normaalia arkea, sillä koulussa on ollut diabeetikkoja oppilaina pitkään. Koulussa ajatellaan, että lasten täytyy saada keskittyä koulunkäyntiin ja leikkimiseen, eikä kantaa liian suurta vastuuta omasta terveydestään. Se ei ole pieni asia, siinä on kysymys lapsen tulevaisuudesta.

Mohamed Hussein Bulella on ykköstyypin diabetes. Hän asuu Dadaabin pakolaisleirillä Keniassa ja toimii opettajana leirin ala-asteella. Lisäksi hän opiskelee yliopistossa kasvatustieteitä. Aikaisemmin hän joutui käymään sairaalassa joka aamu ja ilta ottamassa insuliinipistokset, mutta nyt hän säilyttää insuliinia kannettavassa kylmäsäiliössä ja pistää insuliinin itse.

Nykypäivän elämäntyylissä on monia hyvää unta nakertavia piirteitä, kuten työelämän henkinen kuormittavuus ja älylaitteiden runsas käyttö. Kun elimistö on jatkuvasti ylivirittyneessä tilassa, laskeutuminen riittävän pitkään yhtäjaksoiseen uneen ei enää onnistu. Myös epäterveelliset elintavat ja monet sairaudet voivat vaikeuttaa nukkumista.

Huonosti nukutut yöt tai liian niukat yöunet kasvattavat monien kansansairauksien, kuten sepelvaltimotaudin, aivoverenkiertohäiriöiden, kakkostyypin diabeteksen ja masennuksen riskiä. Univaje voi aiheutua tahattomasti tai tahallisesti. Taustalla voivat olla pitkään jatkuneet unihäiriöt: se, että ei voi nukkua tarpeeksi tai se, että tietoisesti elää liian pienillä yöunilla.

Tiesitkö, että aivot ovat nukkuessa hyvinkin aktiiviset, joidenkin univaiheiden aikana jopa aktiivisemmat kuin valveilla? Uni on aivoille välttämätöntä huolto- ja lepoaikaa. Unen aikana aivot muun muassa puhdistuvat kuona-aineista. Kun vielä 40 vuotta sitten tutkijatkin pitivät nukkumista ajanhukkana, nyt tiedetään, että hyvä uni on yksi terveyden peruspilareista ja tärkeää myös aivojen toiminnalle.

Miltä kuulostaisi vipu, jota kääntämällä saisit stressin kytkettyä milloin tahansa pois päältä? Vipuja meihin ihmisiin ei valitettavasti voi asentaa, mutta hyvä uutinen on, että elimistössämme on jo vastaava järjestelmä, tosin aika monimutkainen sellainen. Oikeanlaisella stimulaatiolla tämä kytkin saa kehomme ja mielemme rentoutumaan nopeasti. Sitä kutsutaan vagus- eli kiertäjähermoksi, ja se on helppo aktivoida syvällä hengityksellä.

Monipistohoidossa tarvitaan syömisen jälkeistä verensokerin nousua varten pikainsuliinia. Pikainsuliini annostellaan aterian hiilihydraattimäärän mukaan, mutta siihen vaikuttavat myös aterian ajankohta, verensokeritaso ennen ateriaa ja liikunta. Miten tiedän, mikä on sopiva pikainsuliiniannos, kun olen kutsuilla tai matkoilla, enkä tunne ruokien hiilihydraattimääriä tai edes sitä, kuinka paljon aion syödä. Tai kun olen sairaana?

Insuliinia käyttävän diabeetikon painonhallintaa vaikeuttavat liian suuret insuliiniannokset, sillä ne kasvattavat ruokahalua ja voivat lisäksi johtaa verensokerin liialliseen laskuun, minkä takia täytyy tankata lisää ruokaa. HUSin Lihavuuskeskuksen ylilääkäri Kirsi Pietiläinen kertoo, että monet insuliinihoitoiset diabeetikot pelkäävät etenkin yöllisiä hypoglykemioita. Laihtuminen vähentää insuliinin tarvetta, kun diabetesta sairastava syö vähemmän ja keho pienenee, ja silloin hoitoa on muutettava.

Professori Pertti Mustajoki uskoo, että lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa myös ihmisten ruokatottumuksiin, saman tapaan kuin sillä on parannettu liikenneturvallisuutta. Hänen mukaansa ylipaino-ongelman perimmäinen syy on ympäristössämme: epäterveellisen ruuan saatavuudessa ja valikoimissa sekä ruuan hinnoittelussa ja markkinoinnissa. Lisäksi ruokatottumuksiimme vaikuttaa perimä sekä lapsuudessa omaksutut makumieltymykset.

Diabetesliitto teki elo-syyskuussa kyselyn, jossa selvitettiin diabetesta sairastavien ja heidän läheistensä arkea. Suuri osa vastaajista kertoi olevansa onnellisia, vaikka diabeteksen hoito on aika ajoin kuormittavaa. Tyytymättömimpiä kyselyyn vastanneet ovat nukkumiseensa.

Liikunta parantaa tarkkaavaisuutta ja muistia. Samalla aivojen verenkierto sekä hapen ja ravinnon kulku vilkastuvat, mikä edistää aivosolujen uusiutumista. Lisäksi liikunta vapauttaa aivojen välittäjäaineita ja aivosolujen kasvutekijöitä ja stimuloi aivojen plastisuutta eli mukautuvuutta. Aikamoinen ihmelääke siis. Sekin on hyvä uutinen, että mikä tahansa liikunta tekee hyvää aivoille, eli voit valita itsellesi mieluisan tavan liikkua.

Anniina Linnero on monessa mukana. Taitoluistelu- ja ompeluharrastusten lisäksi hän on rakentanut itselleen keinohaimajärjestelmän. Uusin aluevaltaus on vapaaehtoistoiminta: hän toimii Diabetesliiton deelähettiläänä. Vertaistuen antamisen tuottaman ilon lisäksi hän löysi toiminnan parista rakkauden.

Hyvää maailmandiabetespäivää! Vuoden 2020 Maailman diabetespäivän teema on ”Kun vuosia kertyy”. On erilaista sairastaa diabetesta lapsena, nuorena, keski-ikäisenä tai varttuneessa iässä. Aika muuttaa diabetesta siinä missä kantajaansakin. Koronarajoitusten vuoksi diabetespäivän vietto tapahtuu tänä vuonna pääasiassa verkkomaailmassa ja sosiaalisessa mediassa.

Iso osa nuorista pitää pilven polttamista melko harmittomana. Asiantuntijoiden mukaan riskitöntä päihteidenkäyttöä ei ole, eikä kannabis ole mikään harmiton yrttivalmiste. Päihteistä pitäisi puhua diabetesta sairastavan nuoren kanssa hyvissä ajoin, ennen kuin hän 16-vuotiaana siirtyy hoitoon aikuisten puolelle.

Optimistin on helppo nähdä elämässä hyvää, mutta myös pessimistin kannattaa harjoitella valoisaa asennetta. Se voi lisätä terveyttä, elinvuosia ja vastustuskykyä. Sairastunutkin voi olla onnellinen: sairaus laskee aluksi mielialaa, mutta ihminen oppii yleensä elämään sen kanssa. Pysyvä, onnellinen olotila on lopulta kiinni jostain muusta kuin vaikeuksista tai menestyksestä.

Monikykyiset kantasolut eli niin sanotut iPS-solut voidaan laboratoriossa ohjata erilaistumaan halutuiksi solutyypeiksi, kuten vaikkapa beeta-, hermo- tai lihassoluiksi. Tätä tutkii professori Timo Otonkoski, yksi Suomen eturivin diabetestutkijoista. Hänen mukaansa edistysaskeleet kantasolututkimuksessa voivat tuoda uusia hoitokeinoja eri diabetestyyppien hoitoon.

Insuliinihoito pitää ehdottomasti aloittaa, kun tyypin 2 diabetesta sairastavalle tulee insuliininpuutos, sanoo Turun kaupungin diabetesvastaanoton vastuulääkäri Anne Artukka. Joskus myös monipistoshoito on sopiva vaihtoehto kakkostyypin diabeetikolle. Tamperelaisen 82-vuotiaan Martti Sintosen mielestä diabeteksen hoito on asennekysymys: lääkehoitoa pitää muuttaa, jos sairaus sitä vaatii. Hänellä on ollut monipistoshoito parin vuoden ajan.

Kun sinulla on tyypin 2 diabetes, ota hoitosi hallintaan verensokeria mittaamalla. Koska ei ole kahta samanlaista diabetesta, ei verensokerin mittaamiseenkaan voi antaa yhtä yleisohjetta. Monet tekijät vaikuttavat omaseurannan tarpeeseen, kuten sairauden vaihe, hoitomuoto ja hoitotavoitteet.

Jokaisen tyypin 2 diabetesta sairastavan on hyvä tuntea omat hoitotavoitteensa ainakin verensokerin, LDL-kolesterolin ja verenpaineen osalta. Ne ovat tarkistuspisteitä, jotka saavutettuaan tietää olevansa oikealla tiellä kohti terveyttä. Pari vuotta sitten julkaistussa ruotsalaistutkimuksessa kävi ilmi, että jos viisi tutkittua riskitekijää olivat hoitosuositusten mukaisissa tavoitteissa, kakkostyypin diabeetikon riski kuolla ennenaikaisesti tai saada aivo- tai sydäninfarkti ei ollut sen suurempi kuin muulla väestöllä.

Uudet hybridipumput säätelevät automaattisesti perusinsuliinin annostelua jatkuvan verensokeriseurannan perusteella. Hoito vaatii paljon omaa kiinnostusta ja tarkkaa hiilihydraattimäärien arvioimista, mutta tuloksena voi olla esimerkiksi yöllisten verensokerivaihteluiden tasoittuminen. Sara Hakala pääsi hybridipumpun avulla eroon hypoglykemioista lähes kokonaan.

Joskus verensokerin skannaaminen alkaa hallita elämää: hyvästä rengistä on tullut huono isäntä. Mikä meni pieleen? Psykologi Kirsi Ikuli muistuttaa, että elämässä on erilaisia tilanteita, eikä kenenkään verensokeri ole aina tasainen. Siihen ei edes tarvitse pyrkiä, riittävän hyvä omahoito riittää. Tämän ymmärtäminen ja sietäminen auttaa, kun omahoito kuormittaa.

Kokosimme esimerkkejä siitä, miten voit hyödyntää sensorin purkudataa päivittäin ja viikkotasolla. Purkudataa tutkimalla saat tietoa muun muassa siitä, onko insuliinin annostelusi oikealla tasolla ja onko sinulla ehkä oireettomia hypoglykemioita tai suuria vaihteluita glukoositasossa. Voit tukia myös, miten nukkuminen, vuorokausirytmi, kuukautiskierto, syömisrytmi, liikunta ja erilaiset arjen valinnat ja satunnaiset asiat vaikuttavat glukoositasoosi.

Kysyimme kolmelta asiantuntijalta, millaisia jälkiä koronapandemia on jättänyt meihin ja mitä ehkä olemme oppineet. Sosiaalinen eristäytyminen on raastanut monia, ja taloudelliset vaikeudet ovat pudottaneet monet syvään kuoppaan. Poikkeusaika on kuitenkin tuonut mukanaan myös pilkahduksia elämästä, jossa on kiireettömyyttä ja läsnäoloa. Nyt meillä on eväitä kohdata myös toinen aalto.

Kun insuliininpuutosdiabetesta sairastavan verensokerikäyrä muistuttaa vuoristorataa, kohoaa riski liian korkeisiin tai mataliin verensokereihin. Tasaisempi, tavoitearvoissa pysyttelevä verensokeri tukee myös diabeteksen lisäsairauksien ehkäisyä. Uusi menetelmä TIR auttaa insuliinihoidon yksilöllisessä suunnittelussa ja tavoitteiden saavuttamisessa. Erikoislääkäri Heikki Koistisen mielestä kaikilla ykköstyypin diabeetikoilla pitäisi olla mahdollisuus glukoosisensorointiin.

Tutkimushoitaja Leena Sarelin kapuaa ketterästi työpöydälleen ja nappaa käteensä yhden kymmenistä mapeistaan. Niihin hän on koonnut tutkijoille kullanarvoisen palan pohjanmaalaisten sukujen diabeteshistoriaa. Mapeissa on jo noin 250 diabetessukua ja 4 000 niiden jäsentä. Hän on tallettanut tiedot myös sukupuihin, jotka hän on piirtänyt tutkittavista.