Diabetes, nuoruus ja huumeet = HUONO YHTÄLÖ

1986
Kannabis voi laukaista jo ensimmäisillä käyttökerroilla epämiellyttävän, ahdistuneen olon, joka ei välttämättä helpotu, vaikka lopettaisi kannabiksen käytön. Kuva: Mostphotos

Teksti: Tuija Siljamäki

Iso osa nuorista pitää pilven polttamista melko harmittomana. Ikävä kyllä se on kaikkea muuta.

Jo alakoululaiset saattavat törmätä huumeisiin netissä esimerkiksi seuraamansa tubettajan puheissa. Vanhempia se kauhistuttaa: näinkö aikaisin huumeista pitää alkaa puhua?

 – Kyllä, aiheeseen kannattaa tarttua heti, kun lapsi tai nuori nostaa sen esiin, suosittelee nuorisolääkäri Anna Kotiranta HUSista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan 15–24 -vuotiaiden keskuudessa huumeiden ongelmakäyttö on lisääntynyt ja se on nyt yleisempää Suomessa kuin koskaan. Lisäksi nuorten mielestä huumeita on helppo saada netistä. Nämä seikat johtavat helposti käytön yleistymiseen.

– Huumeet tulisi ottaa hoitopaikassa puheeksi hyvissä ajoin ennen kuin nuori siirtyy 16-vuotiaana aikuisten puolelle. Hoitotiimin tulisi kysyä kaikilta nuorilta aika ajoin, käyttävätkö he alkoholia, tupakkaa, nuuskaa tai jotain muita päihdyttäviä aineita, sanoo lastenendokrinologi Päivi Miettinen HUSista.

Ongelma kuitenkin on, että vaikka moni voi myöntää kokeilleensa, vain harva kertoo suoraan käyttävänsä. 

– Jos alaikäisen lapsen huumeidenkäytöstä herää epäily, sitä selvitetään ensin yhteistyössä nuoren kanssa. Tarvittaessa yhdessä perheen kanssa pyydetään apua lastensuojelulta. Päivystykseen tuleville nuorille ketoasidoosipotilaille tehdään huumeseula vain, jos käytöstä herää epäilys, Miettinen kertoo.

Riskitöntä päihteidenkäyttöä ei ole

Päihdelääkäri Harri Seppälä Terveystalosta pitää nuorten huumekuolemien lisääntymistä huolestuttavana ilmiönä.

– Nuorisomme on pääasiassa järkevää, ja he tietävät paljon huumeista. Heidän keskuudessaan huumeet eivät ole hallitsematon epidemia. Ongelmat kasaantuvat huonosti voivalle pienelle joukolle. He käyttävät kaikkea, mitä käsiinsä saavat: kannabista, bentsoja, opioideja, amfetamiinia, alkoholia. Sekakäyttö lisää riskiä kuolla. 

Toinen huolestuttava ilmiö on nuorten asenteiden muuttuminen myönteisemmiksi erityisesti kannabista kohtaan: noin puolet alaikäisistä nuorista pitää kannabiskokeiluja vain vähäisenä terveydellisenä riskinä. Kannabis on yleisin Suomessa käytettävä laiton huume. 

– Riskitöntä päihteidenkäyttöä ei ole, eikä kannabis ole mikään harmiton yrttivalmiste. Tottumattomalla käyttäjällä yksittäiseenkin käyttökertaan liittyy yliannostuksen riski. Joillakin yliannostus laukaisee paranoidisen psykoottisen tilan, hyvin epämiellyttävän paniikinomaisen kauhureaktion. Runsas käyttö voi myös aikaistaa skitsofrenian puhkeamista, Seppälä varoittaa.

Osa hänen potilaistaan on kertonut kannabiksen laukaisseen jo ensimmäisillä käyttökerroilla epämiellyttävän ahdistuneen olon, joka ei ole jättänyt rauhaan käytön lopettamisen jälkeenkään. Psykoaktiivisissa aineissa on aina riski, että ne aiheuttavat tällaisia yksilöllisiä haittoja.

Monet nuoret ajattelevat, ettei kannabikseen voi syntyä riippuvuutta, mutta Seppälä on työssään hoitanut ihmisiä, jotka ovat päässeet kaikista muista aineista eroon paitsi kannabiksesta. Noin kymmenen prosenttia jää riippuvaiseksi kannabiksesta.

– Jos ensimmäisestä käyttökerrasta tulee miellyttävä, rento olo, on helppo jäädä koukkuun. Polttelu tulee helposti tavaksi. Sitten huomataankin, että sitä on vaikea lopettaa. Ilman kannabista tulee ärtynyt, ahdistunut, levoton olo. Päihdettä aletaan käyttää lääkkeenä pahaan oloon, mutta itse asiassa sillä hoidetaan vieroitusoireita. Näin hermostomme toimii: se tottuu päihdyttävään aineeseen.

Erityisen haitallisia nuorille diabeetikoille

Päivi Miettisen mukaan huumeet heikentävät ajattelutoimintoja, mikä häiritsee diabeteksen järkevää hoitamista. 

– Ruoka- ja unirytmit menevät sekaisin, eikä ihminen enää jaksa tai kykene pitämään huolta itsestään. Ketoasidoosin riski on 2–3-kertainen huumeita käyttävällä diabeetikolla. Ei tiedetä, johtuuko se huumausaineen kemiallisesta vaikutuksesta vai jostakin muusta. Esimerkiksi kannabis lisää ruokahalua, mutta vähentää harkintakykyä, jolloin verensokerin seuranta ja insuliinin annostelu helposti unohtuvat ja ketoasidoosin riski kasvaa.

Huumeita kokeillut, diabetesta sairastava nuori voi päätyä päivystykseen myös nestehukan vuoksi. 

– Ekstaasin käyttö ja monen tunnin tanssireivit voivat nostaa stressihormoneja ja verensokeria, ja mahdollisesti johtaa elimistön kuivumiseen. Suolatasapaino voi järkkyä. Pistettäviin huumeisiin liittyy aina infektioriski, mutta erityisen iso riski se on diabeetikolla, jonka hoitotasapaino on huono. 

Varjele päätäsi, nuori!

Huonot elämäntavat, kuten tupakanpoltto ja päihteidenkäyttö alkavat yleensä nuorella iällä. Kun riippuvuus syntyy, siitä on hankala päästä eroon. Siksi riippuvuuden syntyminen kannattaisi ehkäistä.

Harri Seppälä kiertää yläkouluissa puhumassa päihteistä. Hän päättää usein luentonsa kehottamalla nuoria lykkäämään päihdekokeiluja vähintään 20-vuotiaiksi varjellakseen aivojaan.

– Nuoruuteen liittyy tietynlainen tyhmänrohkeus, usko omaan haavoittumattomuuteen. Riskien arvioimiskyvystä vastaava aivojen etuotsalohko kehittyy pitkälle parikymppiseksi, ja erityisesti pojilla hitaammin kuin tytöillä. On iso huoli, että päihteet aiheuttavat jopa pysyviä hermostollisia haittoja kehittyville aivoille. Tällainen voi olla esimerkiksi kohonnut riski mielialahäiriöille, kuten ahdistus- ja masennusoireille.

Miten puhua huumeista nuorille?

Nuorisolääkäri Anna Kotirannan mukaan paras tapa jutella nuoren kanssa huumeista on avoin ja ei-tuomitseva.

– Jutella kannattaa heti, kun asia nousee esiin vaikkapa mediassa, mutta pelottelu tai demonisointi saa nuoren vain kiinnostumaan ja salaamaan asian. 

Kouluterveyskyselyn mukaan suurin osa 16-vuotiaista nuorista käyttää alkoholia vähintään silloin tällöin, joten Kotirannan mielestä ei ole mitään syytä tuudittautua uskomaan, etteivätkö myös diabeetikkonuoret joisi.

– Nuoren kanssa kannattaa käydä asiallisesti läpi, mikä on turvallista alkoholinkäyttöä. Jos nuori on jo lähellä täysi-ikäisyyttä, ehdoton kielto saa nuoren vain kapinoimaan.

Vanhemmat voivat kuitenkin kertoa suoraan, mitä riskejä alkoholiin ja huumeisiin liittyy. 

– Vanhemmat voivat sanoa, että juomisesta menee muisti, eikä silloin muista hoitaa itseään. Lisäksi se on haitallista ajattelulle ja maksalle. Huumeet taas ovat laitonta, rikollista toimintaa, jonka vuoksi joutuu tekemisiin rikollisten kanssa, Kotiranta vinkkaa. 

Monesti nuoret eivät halua kertoa kavereilleen sairaudestaan, sillä nuori haluaa kuulua ryhmään, olla samanlainen. Kaveripaineen vastustamista voisi harjoitella kotona jo hyvissä ajoin: nuori voi vaikkapa harjoitella sanomaan, ettei voi käyttää huumeita diabeteksen vuoksi.

– Vaatii vahvuutta olla erilainen, mutta vanhemmat voivat tukea nuorta tässä. Asiallinen tieto ja nuoren voimaannuttaminen tekemään omia päätöksiään toimivat parhaiten. Kun sanoo luottavansa nuoreen, nuori yleensä haluaa olla luottamuksen arvoinen, Kotiranta rohkaisee.

Täältä löydät asiatietoa huumeista:

kannabishanke.fi, nuortenlinkki.fi, päihdelinkki.fi