Tyypin 2 diabeetikon – tiekartta terveyteen

1260
Iloinen kesi-ikäinen mies reppu selässä retkeilemässä luonnossa.
Mitä useampi hoitotavoite toteutuu, sitä todennäköisemmin kakkostyypin diabeetikko voi elää pitkään hyvissä voimissa. Kuva: Shutterstock

Teksti: Mervi Lyytinen

Jokaisen tyypin 2 diabetesta sairastavan on hyvä tuntea omat hoitotavoitteensa. Ne ovat tarkistuspisteitä, jotka saavutettuasi tiedät olevasi oikealla tiellä kohti terveyttä.

Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka on havainnut, että yllättävän harvat tyypin 2 diabetesta sairastavat tuntevat hoitotavoitteensa. Tavoitteet ovat abstrakteja, eikä niiden merkitys avaudu helposti. Ne eivät jää mieleen, vaikka niistä olisi keskusteltu lääkärin kanssa.

– HbA1c, LDL ja VP ovat diabetesta sairastavan tärkeät karttamerkit. Jokaisen tyypin 2 diabetesta sairastavan pitäisi tietää ainakin verensokeri-, LDL-kolesteroli- ja verenpainetavoitteensa. Kun on saavuttanut nämä tavoitteet, voi luottaa olevansa suojassa diabeteksen ikäviltä seurauksilta ja pysyvänsä terveenä, Ilanne-Parikka tiivistää.

Hoitosuunnitelma on diabeetikon oma tiekartta, jonka hän laatii yhteistuumin lääkärin ja hoitajan kanssa. Siihen kirjataan yhteisen pohdinnan jälkeen yksilölliset hoitotavoitteet ja keinot, joilla niihin edetään. Hoitosuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisin välein vastaanotolla ja laboratoriokokeilla.

Tunne omat tavoitteesi

– Jokaisella diabetekseen sairastuneella tulisi olla mahdollisuus ohjauspakettiin, jossa hoidon eri osa-alueet, tavoitteet ja keinot käydään läpi, Ilanne-Parikka sanoo. 

Koska tyypin 2 diabetes on oikeastaan monta sairautta – puhutaan viidestä aikuisten diabetestyypistä – eivät hoitokeinot ole kaikille samat. Hoitosuositukset antavat yleiset raamit, mutta omista tavoitteista ja keinoista sovitaan aina yksilöllisesti lääkärin kanssa. Esimerkiksi diabetesta sairastavan elämäntilanne, muut sairaudet ja iän mukana heikkenevä toimintakyky voivat vaikuttaa tavoitteisiin. 

– Ikä sinänsä ei vaikuta, vaan toimintakyky, Ilanne-Parikka tähdentää.

Hoivakodissa asuvan tavoitteet voivat poiketa itsenäisen iäkkään ihmisen tavoitteista. 

Iäkkäät ovat usein herkempiä lääkehoidon haitoille, ja siksi tavoitteita asetettaessa ja hoitokeinoja valittaessa kiinnitetään erityisesti huomiota hoidon turvallisuuteen, esimerkiksi liian matalan verensokerin tai huimauksen mahdollisuuteen.

Lisää terveitä elinvuosia

Kansainvälisissä ja kansallisissa hoitosuosituksissa annetut diabeteksen hoitotavoitteet eivät ole tyhjää puhetta, vaan perustuvat järjestelmällisesti tehtyihin laajoihin tutkimuksiin. Yksi tällainen merkittävä tutkimus on julkaistu Ruotsissa vuonna 2018. Siinä tutkijat selvittivät maan diabetesrekisteristä, miten diabetekseen sairastuneiden ennenaikaista kuolleisuutta ja sydän- ja verisuonitautitapahtumia, kuten aivo- ja sydäninfarkteja, voitaisiin vähentää. 

Tutkimuksesta tekee erityisen merkittävän sen laajuus ja seuranta-ajan pituus. Rekisteritiedot kattoivat yli 270 000 tyypin 2 diabeetikkoa. Heidän terveyttään seurattiin keskimäärin lähes kuuden vuoden ajan. Tutkijat tarkastelivat viittä riskitekijää, jotka olivat veren punasolujen hemoglobiinin sokeroituminen (HbA1c), kohonnut LDL-kolesterolipitoisuus, munuaismuutokset (valkuaisen erittyminen virtsaan eli albuminuria), tupakointi ja kohonnut verenpaine. 

Osoittautui, että jos kaikki edellä mainitut riskitekijät olivat hoitosuositusten mukaisissa tavoitteissa, diabeetikon riski kuolla ennenaikaisesti tai saada aivo- tai sydäninfarkti ei ollut sen suurempi kuin muulla väestöllä. 

– Tutkimus osoitti, että nykyiset diabeteksen hoidon tavoitteet ovat varsin hyvät ja että niihin kannattaa pyrkiä aktiivisesti, Ilanne-Parikka sanoo.

Suomesta tiedetään, että tyypin 2 diabetesta sairastavista noin 70 prosenttia saavuttaa verensokeritavoitteen, eli HbA1c-arvo on alle 53 mmol/mol. Muista riskitekijöistä ei kattavia tietoja ole saatavilla, sillä meillä ei toistaiseksi ole valtakunnallista diabetesrekisteriä. Oletettavasti vain pieni osa diabetesta sairastavista pääsee ruotsalaistutkimuksen viiteen tavoitteeseen.

Tämä antaa aihetta tarkastella niitä keinoja, joilla tavoitteisiin pyritään. Miten nykyistä useampi voisi saavuttaa ne ja säilyttää terveytensä mahdollisimman hyvänä? 

Lohta ja kaalia tarjoiluastiassa ritilän päällä.
Terveyttä tukevat elintavat  – terveellinen ruoka, säännöllinen ateriarytmi, tupakoimattomuus, painonpudotus ja riittävä liikunnallinen aktiivisuus – ovat hoidon perusta. Kuva: Elina Himanen/Sydänmerkki

Elintapahoito vaikuttaa kaikkeen

Ilanne-Parikan sanoin elintapahoito vaikuttaa kaikkeen. Siksi se on aina keskeinen osa tyypin 2 diabeteksen hoitoa. Siihen kuuluvat monipuolinen, terveellinen ruokailu ja säännöllinen ateriarytmi, tupakoimattomuus, ylipainoisilla painon pudotus sekä teholtaan ja määrältään riittävä liikunta. Liikuntaa lisättäessä tai liikuntaharrastusta aloitettaessa huomioidaan terveydentilan mahdollisesti asettamat rajoitukset.

Tupakoinnin ja liikapainon lisäksi uni- ja mielialahäiriöt sekä stressi vaikuttavat terveyteen ja myös hoidossa jaksamiseen. Ne lisäävät insuliiniresistenssiä ja voivat nostaa verensokeria ja verenpainetta sekä vaikuttaa ylipäätään hoidossa jaksamiseen ja hoitoon sitoutumiseen. 

Ilanne-Parikka kannustaa asettamaan elintapahoidolle realistisia tavoitteita. Painon pudottaminen tai tupakoinnin lopettaminen ovat pitkiä ja vaativia prosesseja. Terveydenhuollossa järjestetään elintapaohjausta ryhmissä ja yksilöllisesti, ja lääkehoitoakin on tarvittaessa tarjolla. 

Diabetesliiton verkkokurssit tarjoavat myös tukea. Niihin voi tutustua osoitteessa www.diabetes.fi/verkkokurssit.

Lihavuusleikkaukset parantavat lihavuuteen liittyvän tyypin 2 diabeteksen tai ainakin korjaavat verensokeritasoa ja helpottavat siten diabeteksen hoitoa. Hyvät vaikutukset kestävät nykytiedon valossa useita vuosia. 

– Leikkausten määrää olisikin Suomessa aiheellista lisätä, Ilanne-Parikka sanoo.

Kansainväliset suositukset näyttävät tietä

Kun tieto sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden eri alatyyppien ominaispiirteistä tarkentuu, verensokerin lääkehoito voidaan valita aikaisempaa täsmällisemmin ja yksilöllisemmin. Kohonneen verensokerin hoidossa metformiini on tähän asti ollut ensimmäinen lääkevaihtoehto, mutta nyt lääkityksen painopiste on muuttumassa. 

– Entistä enemmän kiinnitetään huomiota lääkkeen sydäntä, verisuonia ja munuaisia suojaavaan vaikutukseen ja yksilölliseen tilannearvioon. Se tarkoittaa, että tyypin 2 diabetesta sairastavalle aloitetaan aikaisempaa herkemmin sokerinpoistaja- tai suolistohormoni- eli GLP1-pistoslääke. Suomalaista tyypin 2 diabeteksen Käypä hoito -suositusta päivitetään lähiaikoina uusimpien tutkimusten perusteella, Ilanne-Parikka ennakoi. 

Koska diabetesta sairastavilla on iästä ja sukupuolesta riippuen 2–8-kertainen valtimotaudin riski muihin verrattuna, kolesterolitavoitteet ovat heillä tiukemmat. Kansainvälisissä suosituksissa on viime vuosina kiristetty hieman LDL-kolesterolin tavoitteita silloin, kun diabetesta sairastavalla on todettu valtimosairaus.  Näin tehtäneen myös kansallisessa suosituksessamme. 

– Vaikka LDL-kolesterolin merkitys on viimeaikaisissa tutkimuksissa korostunut, diabetesta sairastavilta tutkitaan tavallisesti hoitoa aloitettaessa koko rasvaprofiili – siis kokonaiskolesteroli, LDL- ja HDL-kolesteroli ja niiden suhde sekä triglyseridit. Rasva-aineenvaihdunnan häiriö liittyy kakkostyypin diabetekseen, ja siksi rasvaprofiili on monilla pielessä, Ilanne-Parikka muistuttaa. 

Moni pelkää kolesterolilääkkeiden sivuvaikutuksia – useimmat turhaan.

– Noin 90 prosentille potilaista statiinit sopivat hyvin. Haittavaikutukset ovat harvinaisempia kuin luullaan. 

Verenpainemittari.
Tiedätkö verenpainearvosi? Kakkostyypin diabeteksen hoito ei ole vain verensokerin hoitoa, myös verenpaine ja veren rasva-arvot tulisi saada tavoitetasolle. Kuva: Ella Manninen

Kokonaiskuva ratkaisee

Verenpaineen hoidossa diabeteksen hoitosuositukset suosittavat verenpainetasoa, joka on alle 140/80 elohopeamillimetriä (mmHg). Munuaistilanne vaikuttaa verenpainetavoitteeseen. Jos munuaisten toiminta on heikentynyt, tavoite on alempi. 

– Kotimittauksia varten annan yleensä tietyn tavoitehaitarin, lääkehoitoa käyttävällä esimerkiksi 120–140/60–80 mmHg, johon välille pääosan mittaustuloksista tulisi asettua. On normaalia, että mittaustulokset vaihtelevat, eikä yksittäisiin korkeisiin verenpainelukemiin kannata tuijottaa liikaa, Ilanne-Parikka sanoo.

Kun verenpaineen oikea hoito on löytynyt, pärjätään harvemmilla mittauksilla. Tiheämpää seurantaa tarvitaan yleensä vain tietyissä tilanteissa: esimerkiksi hoitoa aloitettaessa tai muutettaessa sekä ennen vastaanottokäyntiä.

– Yleensä ennen vastaanottokäyntiä pyydän mittaamaan verenpaineen kaksoismittauksin neljän päivän ajan aamulla ja illalla. Kaksoismittaus tarkoittaa, että verenpaine mitataan kahdesti noin minuutin välein ja mittaustuloksista lasketaan keskiarvo. 


    Tyypin 2 diabeteksen hoitotavoitteet   

• Hyvinvointi ja itsestä huolehtiminen

• Arjessa ja hoidossa jaksaminen

• Akuuttien ja pitkäaikaisten lisäsairauksien ehkäisy, varhainen toteaminen ja niiden etenemisen hidastaminen.
Näitä ovat:
– liian matala ja liian korkea verensokeri
– vakavat tulehdukset
– pitkäaikaiset lisäsairaudet:
– sydän- ja verenkiertosairaudet: sepelvaltimotauti, sydäninfarkti, sydämen vajaatoiminta, aivoverenkierron häiriöt, jalkojen verenkierron vajaus
– munuaissairaus
– hermovauriot
– silmänpohjamuutokset
– vakava maksasairaus

• HbA1c alle 53 mmol/mol (7,0 %) ilman vakavia hypoglykemioita

• LDL alle 2,5 mmol/l, ja alle 1,8 mmol/l, jos on todettu valtimosairaus, pienten suonten lisäsairauksia tai muita valtimotaudin riskitekijöitä: valmisteilla olevissa suosituksissa yksilöllisyyttä korostetaan entisestään ja tavoite voi olla riskitekijöistä riippuen vieläkin tiukempi, jopa 1,4 mmol/l

• Verenpaine alle 140/80 mmHg 

• Tupakoimattomuus

• Liikapainon vähentäminen, yksilöllinen painotavoite

• Säännöllinen liikunta, liikkumattomuuden vähentäminen

• Alkoholinkäytön vähentäminen, jos käyttö on runsasta