Kaloriturvallinen ympäristö säästäisi ihmishenkiä

1347
Ruokakauppojen tuotesijoittelu ja valikoimien laajuus vaikuttavat siihen, millaisia elintarvikkeita ostamme. Erityisesti lapsia pitäisi suojella epäterveellisiltä juomilta ja syömisiltä. Kuvat: Antti Yrjönen

Teksti: Pirita Salomaa

Lottovoitto, sen kun saisin, toivoi sinnikäs lottoaja professori Pertti Mustajoki monet vuodet. Voittonsa hän olisi halunnut käyttää kansanterveyden edistämiseen, ennen kaikkea lihavuuden torjuntaan.

Voittorivi antaa vielä odotuttaa itseään, mutta ylipainoepidemiasta huolestuneiden ja oman painonsa kanssa kamppailevien onneksi peliin puuttui kaksi yllättävää tapahtumaa. Niiden myötä lääketieteen tohtori Pertti Mustajoen elämäntyössä avautui uusi sarka.

Yksi hänen pitkäaikaisista haaveistaan on turvallinen ruokaympäristö. Ympäristö, jossa on helppoa tehdä terveyttä edistäviä valintoja ja jossa jokaisen oikeus terveelliseen painoon voi toteutua.

– Siitä ollaan tällä hetkellä kaukana. Lihottavia tuotteita on tarjolla ylen määrin, ja tuotteiden esillepano ja mainonta tekevät niistä vaikeita vastustaa. Etenkään lapset eivät ole suojassa heille kohdistetulta markkinoinnilta, 77-vuotias Mustajoki harmittelee.

Kolmannes suomalaisista naisista ja neljännes miehistä taistelee jatkuvasti painonsa kanssa ja haluaisi päästä ylimääräisistä kiloistaan.

– Nuo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyselyyn saadut vastauksetkin kertovat siitä, millainen taakka ylipaino on. Lihavuus on pitkäaikaissairaus ja kenenkään ei pitäisi kokea syyllisyyttä painostaan, Mustajoki korostaa ja haluaa laittaa pisteen koko syyllistämiskeskustelulle.

Mieluummin kuin normaalista hän puhuisi terveellisestä painosta.

– Painonhallintakeskustelussa viitataan tavallisesti normaaliin painoon, mutta tuo ilmaisu saattaa olla jopa haitallinen, jos se saa ylipainoiset kokemaan itsensä epänormaaleiksi, Mustajoki huomauttaa.

Lasten lihavuus on erityinen huoli

Ylipainoisten määrä lähti Suomessa vinhaan kasvuun 1980-luvun alussa. Nyt kolme miljoonaa suomalaista on ylipainoisia, ja heistä miljoonalla vaaka näyttää lihavuudesta kertovaa lukemaa.

Ylipainoa ja lihavuutta arvioidaan pituuden ja painon suhteesta kertovalla painoindeksillä. Kun painoindeksi on yli 25, ihminen on ylipainoinen, ja kun se on yli 30, ihminen on lihava. Koska jokaisen kehon koostumus on yksilöllinen, luvut ovat suuntaa antavia.

Suomalaiset aikuiset lihovat THL:n tutkimusten mukaan noin 300–500 grammaa vuodessa.

– Jos nykymeno jatkuu, vajaan kymmenen vuoden päästä jo joka kolmas aikuinen on lihava, Mustajoki varoittaa.

Hän on erityisen huolissaan lapsista. Ylipainoisia lapsia on Suomessa nyt noin 200 000, mikä on kolme kertaa enemmän kuin 30–40 vuotta sitten. Vanhempien lihavuus on lapsuusiän lihavuuden merkittävä riskitekijä.

– Olemme perimältämme erilaisia, ja lapsuuden aikana omaksutut tottumukset lisäävät eroja. Herkkujen näkeminen aiheuttaa toisten aivoissa vain rauhallisia signaaleja, mutta joillakin mielihalujen vilkasta vipinää.

Ruokaympäristön armoilla

Lihavuuden aiheuttamiin sairauksiin kuolee ennenaikaisesti noin 6 000 suomalaista vuodessa. Lihavuus altistaa noin 30 sairaudelle, tyypin 2 diabeteksen ja valtimosairauksien lisäksi esimerkiksi useille syöville.

Lihavuusepidemian syitä on Mustajoen mielestä turha hakea ihmisen geeneistä, suolistosta tai tahdonvoiman heikkenemisestä.

– Geenimme tai suolistohormonimme eivät ole muutamassa vuosikymmenessä muuttuneet miksikään. Ja varmasti yritämme vaikuttaa omaan käytökseemme aivan yhtä ponnekkaasti kuin ennenkin.

Ylipaino-ongelman perimmäinen syy on Mustajoen mukaan ruokaympäristössämme. Sillä tarkoitetaan esimerkiksi ruuan saatavuutta, valikoimaa, hintaa ja mainostamista.

– Nykyihminen on tässä ympäristössä täysin hukassa. Liikkuessamme kauppojen yltäkylläisyydessä geenimme luulevat meidän yhä olevan savannilla. Geenien ohjaama ruokahalumme on huolissaan siitä riittäkö ruoka, ja pyrimme varmistamaan, että saamme mahdollisimman paljon energiaa silloin, kun sitä on tarjolla.

– Syömistämme ohjaa automaattinen toimintamuisti, joka perustuu perimässämme oleviin kivikauden algoritmeihin. Olemme joutuneet radikaalisti muuttuneen ruokamaailman kaloreiden uhriksi, Mustajoki kuvailee.

Pertti Mustajoki uskoo, että lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa myös ihmisten ruokatottumuksiin. Kuva: Annika Rauhala

Elämäntyö selätti loton

Vaikka lottoaminen ei vielä ole auttanut Mustajokea taistelussa ylipainoepidemiaa vastaan, luovutusvoittoa ei ole näköpiirissä, vaan päinvastoin: Mustajoen aloitteesta syntynyt Terve Paino -yhdistys on ryhtynyt vaikuttamaan päättäjiin turvallisemman ruokaympäristön puolesta.

Yhdistyksen toiminnan käynnistämisen mahdollistivat Mustajoen viime vuonna saamat yhteensä 40 000 euron palkinnot, joita hän itse kutsuu yllättäviksi tapahtumiksi. 

Tosiasiassa molemmat, Juho Vainion säätiön tunnustuspalkinto sekä opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonjulkistamisen valtionpalkinto, ovat kunnianosoituksia Mustajoen vuosikymmenien työstä kansanterveyden hyväksi.

– Ylipainosta löytyy useita totuuksia. Timanttisin niistä on: lihavuus johtuu aina siitä, että kaloreita kertyy ajan mittaan liikaa. Useimmissa asioissa koen silti esittäväni enemmän tietoa kuin totuuksia, Mustajoki kuvaa omaa vaikuttamislinjaansa.

Mallia liikenneturvallisuudesta

Terve Paino -yhdistyksen perustaneet lihavuustutkijat ja lääkärit vaativat, että etenkin lapsia on alettava suojella epäterveellisten elintarvikkeiden haitallisilta vaikutuksilta ja lihavuuden aiheuttamilta sairauksilta.

Yhdistyksen puheenjohtaja Mustajoki herättelee tunnistamaan ylipainoepidemian vaarat rinnastamalla liikenneonnettomuuksissa menehtyneet lihavuussairauksien uhreihin.

– Kaikki he ovat aivan yhtä kuolleita, hän huomauttaa.

Vielä vuonna 1973 tieliikenne tappoi 1 200 suomalaista, nyt liikenneonnettomuuksissa kuolee hieman yli 200 henkeä vuodessa.

– Meitä ei suinkaan ole opetettu ajamaan paremmin, vaan liikenneturvallisuutta on parannettu esimerkiksi turvavöiden käyttöpakolla ja nopeusrajoituksilla. Lainsäädännöllä voidaan siis vaikuttaa siihen, kuinka turvallisessa ympäristössä elämme, Mustajoki huomauttaa.

Terve Paino ajaa kaikkien oikeutta paino- ja kaloriturvalliseen ympäristöön. Se vaatii kahta asiaa: lapsiin kohdistuvan epäterveellisten juomien ja ruokien markkinoinnin kieltoa sekä haittaveroa sokeripitoisille juomille, makeisille ja kekseille. 

– Muitakin keinoja varmasti tarvitaan. Esimerkiksi ruokapakkausten merkitsemistä siten, että energiatiheät tuotteet olisi helppo tunnistaa, Mustajoki lisää.

Päättäjien tahto puntarissa

Mustajoki toivoo lainsäätäjiltä rohkeutta päätöksentekoon.

– Osa poliitikoista on haluttomia päättämään haittaveroista, koska he pelkäävät menettävänsä äänestäjiä, jos ihmisiltä viedään herkut suusta. Tuollaiseen ajatteluun ei ole perustetta. Tutkimustieto osoittaa, että kansalaiset kannattavat terveyden edistämistä tukevaa verotusta.

Tuottelias kirjoittaja ja aktiivinen keskustelija Mustajoki edistää Terve Painon päämääriä myös omassa painonhallintablogissaan (www.perttimustajoki.fi) sekä sosiaalisen median kanavissa. 

– Suomessa on kaksi pandemiaa. Toinen niistä on krooninen ja aiheuttaa tänäkin vuonna enemmän kuolemia kuin virusepidemia. Myös sitä pitää torjua, Mustajoki totesi Twitterissä kesällä 2020.