Avoin arkisto

Tuulien ja tulien äärellä erämaassa

Ranskassa asuva tanssitaiteilija Tuomas Lahti taivalsi Muotkatuntureilla yksin halki erämaan, Karigasniemestä Tirroon. Diabetes on kulkenut hänen matkassaan 16 vuotta, ja se asetti vaellusretkelle omat haasteensa. Tuomas kirjoitti retken aikana päiväkirjaa, jonka hän tarjoaa nyt Diabetes-lehden lukijoiden luettavaksi.

Mieli mustana – mistä apua?

Masennus on diabeetikoilla vähintään kolme kertaa yleisempää kuin perusterveillä ihmisillä. Hyvä uutinen on, että masennukseen löytyy monenlaista apua, ja lähes kaikki paranevat siitä.

Sosiaaliturvasta usein kysyttyä

Mikä on invalidivähennys ja millä perustein sen voi saada? Millaisiin vammaisetuuksiin diabeetikko on oikeutettu? Kuka on oikeutettu eläkettä saavan hoitotukeen? Kuka saa ruokavaliokorvausta? Näihin kysymyksiin vastaa erityisasiantuntija Riitta Vuorisalo Diabetesliitosta.

Muista flunssaisena happomyrkytyksen mahdollisuus

Ketoasidoosi eli happomyrkytys syntyy, kun kehossa ei ole riittävästi insuliinia esimerkiksi unohtuneen insuliinipistoksen, insuliinipumpun toimintahäiriön tai elimistön tulehdustilan takia. - Moni yllättyy, kuinka paljon kehon insuliinintarve kasvaa sairaana, diabeteslääkäri Atte Vadén sanoo. Kipeänäkin pitäisi jaksaa mitata verensokeri.

Seuranta- ja hoitotutkimus sairastumisvaarassa oleville

TrialNet on kansainvälinen tutkimushanke, jossa selvitetään tyypin 1 diabeteksen kehittymistä ja etsitään keinoja ehkäistä siihen sairastuminen. Tutkimukseen voivat osallistua kaikki terveet alle 46-vuotiaat, joiden vanhemmalla, sisaruksella tai omalla lapsella on tyypin 1 diabetes.

Pureskelemalla parempaan painonhallintaan

Tiesitkö, että perusteellinen ruuan pureskelu lisää ja voimistaa kylläisyyssignaaleja, jotka ruokailu välittää aivoihin? Nälkä siis talttuu nopeammin ja pysyy pitempään loitolla, kun syö kunnon pureskelua vaativaa ruokaa. Kasviksia ei kannata soseuttaa smoothieksi, vaan syödä ne sellaisinaan. Millä muilla keinoilla aterioihin saa lisää pureskeltavaa?

Kirsi on diabeetikkolasten tukena Kaukon koulussa

Rovaniemeläisessä Kaukon koulussa on kaksi diabetesta sairastavaa lasta, joiden koulupäivien hyvästä sujumisesta koulunkäynninohjaaja Kirsi Poikajärvi pitää huolta. Kirsi on mukana diabeteksen hoidossa juuri niin paljon kuin lapsi tarvitsee. Lasten vanhemmille tämä on suuri helpotus: he voivat luottaa siihen, että lapsen diabetes hoituu koulussakin.

Vapaus valita hoitopaikka – missä ja milloin?

Lain mukaan meillä on oikeus vaihtaa terveyskeskusta, jos palvelu tai henkilökohtaiset suhteet eivät tunnu toimivan omassa terveyskeskuksessa. Voimme myös valita, missä erikoissairaalassa haluamme itseämme hoidettavan. Voimme hakeutua hoitoon myös kesämökkipaikkakunnalla tai ulkomailla. Ihan mutkaton juttu terveydenhuollon valinnanvapaus ei kuitenkaan ole. Siihen liittyy monta muttaa ja jossittelua.

Tutkimus täsmentää geenitietoa ja diabeteksen hoitoa

Geenitutkimusta voi hyödyntää myös lääkkeiden kehittämisessä. Kun geenitutkimus lisää tietoa diabeteksen eri muotojen synnystä, voidaan sairastumisvaarassa oleville ja diabetekseen jo sairastuneille räätälöidä yksilöllisiä ehkäisy- ja hoito-ohjelmia. - Uskon, että tämä on mahdollista 5–10 vuoden kuluttua, professori Markku Laakso sanoo.

Järjestöväki kokoontui Tampereella: Juhlan ja päätöstenteon aika

Diabetesliitto juhli 60-vuotista taivaltaan toukokuun lopussa Tampereella. Samana viikonloppuna kokoontui ensimmäistä kertaa sääntömuutoksen jälkeen liiton kokous, joka muiden päätösasioiden lisäksi valitsi liitolle uuden johdon.

Elintärkeä kosketus

Filosofian tohtori Taina Kinnunen sanoo, että suomalaisilla on valtava läheisyyden kaipuu: se näkyy muun muassa siinä miten monet haluavat Äiti Amman halattaviksi. Silti helposti vältämme toisten ihmisten koskettamista: jopa omien perheenjäsenten halaaminen voi tuntua vaikealta. Miten meistä tuli näin kosketuskammoisia?

Katse jalkoihin – 
Haava jalassa vaatii tarkkaa hoitoa

Diabetesta sairastavien pitäisi välttää paljain jaloin kävelemistä, mutta kesällä se tahtoo unohtua. Pienet haavat ja vauriot paranevat yleensä nopeasti ja ihan kotikonstein. Jokaisen haavan hoitoon pitää kuitenkin suhtautua vakavasti, sillä joskus pieni ihovaurio voi johtaa diabeettiseen jalkahaavaan. Sen hoito on aloitettava heti ja tosissaan.

Parhaat keinot painon hallintaan

Yli puolet suomalaisista kantaa mukanaan liikaa painoa. Laihdutus helpottaa muun muassa diabeteksen hallintaa ja ehkäisee monia muita sairauksia. Tavallisin tapa laihduttaa on muuttaa ruokavaliota kevyemmäksi ja lisätä liikuntaa, mutta jos kilot eivät sillä tavalla karise, avuksi löytyy muitakin keinoja pudottaa painoa.

Yhdet vain, ja sitten lasku

Kesäterassilla ja saunan jälkeen laiturin nokassa maistuu olut, joskus ehkä liiankin hyvin… Annosten laskeminen auttaa arvioimaan, millaista oma alkoholin kulutus todellisuudessa on, jos tissuttelu on jäänyt lomalla päälle. Runsaalla alkoholin käytölllä on monenlaisia haitallisia vaikutuksia terveyteen. Diabeetikon on hyvä muistaa, että alkoholi voi tiputtaa verensokerin liian alas.

Vedessä vahvaksi ja notkeaksi

Kun pulahdat kesähelteellä järveen, anna lihaksille töitä monipuolisella vesiliikunnalla. Kokosimme helpon mutta hauskan liikesarjan, jota voit tehdä kesällä luonnonvesissä ja – jos innostut lajista – syksyn tullen uimahallissa.

Yhä useampi nukkuu CPAP-laitteen kanssa

Uniapneaa voidaan hoitaa muun muassa laihdutuksella ja leikkauksella, mutta tärkein keskivaikean ja vaikean uniapnean hoitomenetelmä on CPAP-ylipainehappihoito. Siinä hengittäminen tapahtuu nenämaskin kautta. Hoidon ensivaikutus on dramaattinen: päiväväsymys saattaa kadota jo 1–2 yön jälkeen, mieliala ja työkyky kohenevat ja tarkkaavaisuus liikenteessä paranee.

Ripeä hoitoon pääsy ja kuntoutus ratkaisevat paljon aivoverenkiertohäiriöissä

Aivoverenkiertohäiriö iskee usein kuin salama kirkkaalta taivaalta. Kohtaus tärisyttää sairastuneen ja hänen lähipiirinsä maailmaa. Monet toipuvat itsenäisiksi, mutta eivät ehkä aivan entiselleen. Eniten kuntoutumiseen vaikuttavat vaurion sijainti ja laajuus.

Hypokoira auttaa arjessa

Koiria koulutetaan huomaamaan diabeetikon laskeva verensokeri ja ilmoittamaan siitä hänelle ajoissa. Vajaan vuoden kestävällä kurssilla on lähiopetusta keskimäärin kerran kuukaudessa, ja väliajoilla koiran kanssa on tehtävä ahkerasti harjoituksia kotona. Ihan kaikki kurssin käyneet koirat eivät saa hypokoiran statusta, mutta parhaimmillaan koirasta tulee todellinen turva diabeetikon arkeen.

Kuntoutusta kakkostyypin diabetesta sairastavalle

Kansaneläkelaitos järjestää tänä vuonna metabolista oireyhtymää ja tyypin 2 diabetesta sairastaville kymmeniä kuntoutuskursseja. Maksuttomaan kuntoutukseen voi päästä, jos sairauden kanssa selviytyminen ja jaksaminen on vaikeaa ja tietyt valintaperusteet täyttyvät.

Tulehdus suussa horjuttaa koko terveyttä

Joka toisella suomalaisella on suussaan krooninen tulehdus. Pahimmillaan suun tulehduksesta pääsee bakteereja verenkiertoon, mikä voi vauhdittaa sydän- ja verisuonitautien kehittymistä. Diabetes altistaa muun muassa hampaiden kiinnityskudossairaudelle eli parondontiitille, jossa luu pakenee pikkuhiljaa hampaan alta ja hammas irtoaa.

Terveelliset elintavat suojaavat muistia

Voiko muistiongelmia ehkäistä omin konstein? Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan muistihäiriöiden riskiä voi pienentää elintavoilla: terveellisellä ravinnolla ja aktiivisella liikunnalla. Lisäksi aivoille voi antaa muistia tukevia tehtäviä.

Tunteet lihottavat

- Vatsan nälkä on energiavajeen täyttämistä, suun nälkä on tavan vuoksi syömistä tai herkuttelua, tunnesyöminen on sydämen nälkää, psykologi Katarina Meskanen sanoo. Hän korostaa, että lohtusyöjä ei laihdu kaloreita laskemalla, vaan tutkimalla tunteitaan.

Koko kansan sairaus

Aikaisemmin melko harmittomana vanhuuden sairautena pidetystä kakkostyypin diabeteksesta tuli kuin salaa kansantauti 1980-luvulla. – Vaikka Suomessa on kehitetty helppo ja halpa kakkostyypin diabeteksen riskitesti, vain harva sairastumisvaarassa oleva tarttuu asiaan vakavasti, professori Jaakko Tuomilehto harmittelee. Huolestuttavinta hänestä on, että tautia tavataan yhä nuoremmilla.

Tiesitkö tätä diabeteksesta?

Diabeteksen tyyppisestä sairaudesta on löydetty maininta jo 1500-luvulla ennen ajanlaskun alkua ilmestyneestä egyptiläisestä papyruksesta. 600-luvulla intialaisessa Veda-kirjallisuudessa kerrottiin, että paljon riisiä, vehnäjauhoa ja sokeria syövillä rikkailla ihmisillä esiintyi diabetesta. Listasimme monta muutakin kiinnostavaa faktaa diabeteksen ja sen hoidon historiasta.

Tarinoita professori Tero Kankaan elämästä

Professori Tero Kankaalla on merkittävä rooli diabeteksen hoidon kehittäjänä Suomessa. Hän muun muassa kirjoitti Sokeritauti-kirjan, joka oli ensimmäinen laaja diabeteksen hoito-opas Suomessa. Itsekin diabetesta sairastava lääkäri ja tutkija on myös tärkeä vaikuttaja diabetesasioissa sekä Suomessa että ulkomailla. Tero Kankaan tarina on samalla pieni diabeteksen hoidon historia Suomessa.