Elintavat taltuttavat piilevää matala-asteista tulehdusta

1937
Kuva: Marja Haapio

Teksti: Tuija Manneri

Elimistön matala-asteinen tulehdus on huomaamaton, mutta hankala takapiru, jolla on ikäviä vaikutuksia terveyteen. Sitä voi ehkäistä ruokavaliolla ja painonhallinnalla.

Monen kansansairauden taustalla vaikuttaa elimistön matala-asteinen tulehdustila. Sitä sanotaan joskus hiljaiseksi tai hiipiväksi tulehdukseksi, mutta nimestään huolimatta se on hyvin toisenlainen kuin perinteinen infektio eli viruksen tai bakteerin aiheuttama tulehdus.

– Infektiot aiheuttavat kuumetta tai muita oireita ja voivat pisara- tai kosketustartuntana siirtyä ihmiseltä toiselle, mutta matala-asteista tulehdusta eli inflammaatiota ei huomaa eikä se tartu. Se on elimistön krooninen tulehdustila, yleislääketieteen erikoislääkäri Tiina Ahonen selventää.
Keski-Suomen keskussairaalassa työskentelevä Ahonen tutki matala-asteista tulehdusta väitöskirjassaan.

Tulehdustila kehittyy, kun ihminen lihoo ja etenkin kun vatsaontelon rasva lisääntyy. Silloin kudoksissa alkaa syntyä yhä enemmän tulehduksen välittäjäaineita.

– Matala-asteista tulehdusta voi myös kuvata elimistön stressitilaksi, lisää ravitsemustieteen professori Marjukka Kolehmainen Itä-Suomen yliopistosta.
– Kun rasvakudosta alkaa kertyä, rasvaa kertyy myös maksaan. Yhdessä rasvakudos ja maksa käynnistävät reaktion, joka pyrkii korjaamaan ylimääräisen rasvan elimistölle aiheuttamaa muutosta.

Kaikkea ei vielä tiedetä

Lääkäri ei määrää diabeetikoille – eikä muillekaan – tutkimuksia matala-asteisen tulehduksen merkkiaineista. Niitä selvitellään toistaiseksi vain tieteellisissä tutkimuksissa.

– Inflammaation syntymisessä on mukana monia erilaisia tulehduksen välittäjäaineita, eikä niitä kaikkia tai niiden toimintamekanismeja vielä tunneta kovin tarkasti. Eikä välittäjäaineiden pitoisuuksilla sinänsä ole merkitystä potilaalle. Merkitystä on sokeri- ja kolesteroliarvoilla tai verenpaineella, joihin hoito kohdistuu, Ahonen kertoo.

Hän korostaa, että matala-asteinen tulehdus ei ole uusi sairaus tai tila, joka pitäisi diagnosoida.

– Enemmänkin se on yksi uudehko syy, jonka tutkimus on paljastanut olevan monien eri kansansairauksien taustalla.
Matala-asteisen tulehduksen tiedetään liittyvän tyypin 2 diabetekseen, metaboliseen oireyhtymään, sydän- ja verisuonisairauksiin ja korkeisiin kolesteroliarvoihin.

– Myös Alzheimerin taudin ja ei-alkoholiperäisen rasvamaksan taustalla on havaittu tulehdusmerkkiaineiden aktiivisuutta, Ahonen toteaa.

Painonhallinta kannattaa

Vaikka matala-asteisen tulehduksen tiedetään vaikuttavan moniin sairauksiin, vaikutusten syistä ja tavoista ei vielä ole varmuutta. Selvää on kuitenkin, että elintavat vaikuttavat inflammaatioon.

– Epäedulliset ravintotottumukset liittyvät matala-asteisen tulehduksen merkkiaineiden korkeisiin pitoisuuksiin. Terveellisillä elintavoilla tulehduksen välittäjäaineiden pitoisuudet puolestaan kiistattomasti pienenevät, Ahonen kertoo.

Matala-asteisen tulehduksen ehkäisemiseen ja hoitamiseen pätee sama perusohje, joka sopii tyypin 2 diabeetikoille ja myös kaikille muille ihmisille: älä tupakoi, syö terveellisesti, liiku riittävästi ja pyri normaalipainoon.
– Selkeintä näyttö on juuri laihduttamisen ja painonhallinnan hyödyistä, Marjukka Kolehmainen sanoo.

Myös terveellisellä ruokavaliolla voi vähentää matala-asteista tulehdusta.
– Ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio on paras valinta, Kolehmainen opastaa.
Hän neuvoo käyttämään tyydyttymättömiä, pehmeitä rasvoja kuten rypsiöljyä ja vastaavasti välttämään kovia rasvoja – myös lihassa ja maitotuoteissa, joiden olisi hyvä olla vähärasvaisia. Viljavalmisteiden on tärkeä olla kuitupitoisia.
– Täysjyvävilja, etenkin ruis, sekä kala, kasvikset, marjat ja hedelmät ovat ruokia, joita kannattaa suosia.
Vain harvoin kannattaa valita tuotteita, jotka sisältävät valkoista puhdistettua viljaa, kovaa eläinperäistä rasvaa, runsaasti punaista lihaa tai paljon sokeria ja rasvaa.

Tutkijat katsovat geeneihin

Geenit vaikuttavat todennäköisesti matala-asteiseen tulehdukseen. Asiaa tutkitaan parhaillaan myös Suomessa.
– Rasvahappojen aineenvaihdunta näyttää olevan yhteydessä tulehdustekijöihin. Rasvahappoaineenvaihdunta taas on pitkälti geneettisesti säädeltyä, mutta siihen vaikuttaa myös syöminen, kertoo laillistettu ravitsemusterapeutti, tutkijatohtori Maria Lankinen Itä-Suomen yliopistosta.

Tuloksia tutkimuksesta saadaan vasta lähivuosina, mutta jo nyt tutkijat ovat todenneet geenien vaikuttavan.
– Erilaiset geenit omaavat ihmiset reagoivat matala-asteisen tulehduksen osalta ruokavalioon eri tavalla. Joskus tulevaisuudessa ruokavalio-ohjeita voidaankin ehkä pystyä antamaan yksilöllisesti, Lankinen sanoo.
Tällä hetkellä Lankisen mielestä paras neuvo on kiinnittää huomio ruokavalion kokonaisuuteen, ei yksittäisiin ruoka-aineisiin.

– Terveellisiksi todetut pohjoismainen ruokavalio ja Välimeren ruokavalio näyttäisivät suojaavan matala-asteiselta tulehdukselta. Ne auttavat ehkäisemään myös tyypin 2 diabetesta ja sydän- ja verisuonitauteja.

 


Terveempi suu, vähemmän tulehdusta

Matala-asteista tulehdusta voi ehkäistä muun muassa pitämällä hyvää huolta hampaiden ja suun terveydestä.
– Suun krooniset infektiosairaudet, erityisesti parodontiitti, lisäävät matala-asteista tulehdusta, kertoo hammaslääkäri ja tohtorikoulutettava John Liljestrand Helsingin yliopistosta.

Parodontiitti heikentää myös verensokeritasapainoa ja lisää sydän- ja aivoinfarktin riskiä. Parodontiitti on hoitamattoman ientulehduksen edennyt muoto, joka tuhoaa ikenen ja hampaan välistä kiinnityskudosta.
– Tulehtunut kiinnityskudos hampaan vieressä on kuin avointa haavapinta-aluetta, ja suussa voi pahimmillaan olla sitä jopa kämmenen kokoinen alue. Sen myötä bakteereita voi tarttua hampaan ja ikenen väliin kertyvään hammaskiveen ja päästä verenkiertoon.

Jonkinasteista parodontiittia on joka toisella suomalaisella aikuisella. Sen parasta ehkäisyä ja hoitoa on suun terveydestä huolehtiminen.
– Kun ientulehdus on kehittynyt parodontiitiksi, se ei hoidu itsestään. Hyvän kotihygienian lisäksi tarvitaan säännöllisiä käyntejä hammashoitolassa, missä ammattilainen tarkistaa kiinnityskudoksen tilanteen, poistaa hammaskiven ja opastaa kotihoidossa.

Diabeetikolle säännöllinen hammashuolto on erityisen tärkeää, sillä diabeteksella ja parodontiitilla on kaksisuuntainen yhteys: ne pahentavat toinen toisiaan.