Teksti: Diabeteshoitaja Anneli Jylhä ja lääkäri Anu-Maaria Hämäläinen, Diabetesliitto
Monet huomaavat jo pari päivää ennen kuin lapsi sairastuu, että verensokeriarvot ovat aiempaa korkeampia. Viimeistään taudin oireiden iskiessä verensokeri on koholla ja tuntuu, ettei se oikein reagoi insuliinin pistämiseen.
Kaikki tulehdukset heikentävät insuliinin vaikutusta eli lisäävät insuliinin tarvetta. Jos insuliinia ei pistetä tarpeeksi, verensokeri nousee, ja vereen ilmestyy ketoaineita eli happoja. Ketoaineiden muodostuminen sairauspäivinä on merkki insuliinin puutteesta.
Sairaan lapsen kanssa pärjää kotona tarkan seurannan avulla – sairaalan ei tarvitse heti lähteä. Sairauspäivinä täytyy mitata verensokeria tihennetysti ja tarkistaa ketoaineet. Insuliinia pistetään tarpeen mukaan. Kaikilla lapsilla ja nuorilla pitää olla ketoainemittari sairauspäivien varalle. Muista tarkistaa säännöllisesti ketomittausliuskojen ”käytettävä ennen” -päiväys!
Ohjeita flunssaisen lapsen hoitoon
• Mittaa verensokeri 2–3 tunnin välein.
• Jos verensokeri on yli 10 mmol/l, korjaa verensokeria pikainsuliinilla. Jos tavallinen korjausannos ei tunnu riittävän, voit kokeilla 1,5-kertaista annosta.
• Perusinsuliiniannosta voi tarvittaessa nostaa 120–130 prosenttiin normaalista annoksesta (esimerkki jos perusinsuliinin annos on 10 yksikköä, pistä sitä 12–13 yksikköä).
• Pumppuhoidossa voit käyttää pumpun annosopasta insuliinin annostelun korjaamiseen.
• Voit nostaa insuliinipumpun perusannosta (basaalia) asettamalla väliaikaisen perusannoksen 130–140 prosenttiin esimerkiksi 8 tunnin ajaksi. Voit tehdä tämän uudestaan tai nostaa tai laskea annostelua tarpeen mukaan.
• Tarkista verensokeri kahden tunnin kuluttua annostelun korjaamisesta ja toista korjausannos, jos verensokeri on edelleen yli 10 mmol/l.
• Mittaa veren ketoaineet, jos verensokeri on yli 15 mmol/l. Jos ketoaineet ovat yli 1 mmol/l, on hyvä varmuuden vuoksi ottaa yhteyttä hoitopaikkaan.
• Seuraa, että lapsi juo riittävästi nestettä.
• Vaikka ruoka ei maistu, lapsen olisi hyvä saada hiilihydraatteja. Sairauspäivinä voi tarjota kaakaota, jäätelöä, jugurttia, pillimehua eli kaikkea sitä, mikä maistuu lapselle hyvin. Hiilihydraateille on hyvä pistää ateriainsuliinia, varsinkin jos verensokeri on koholla.
• Anna lapselle kuumetta alentavaa lääkettä.
Oksennus- ja ripulitaudit
Verensokeri on oksennus- ja ripulitaudeissa useimmiten matala, koska lapsi syö silloin vähemmän. Verensokeri voi olla myös koholla, jolloin verensokeria korjataan kuten flunssan aikana.
Oksennus- ja ripulitaudeissa myös diabetesta sairastamattomalle ilmaantuu jonkin verran ketoaineita erityisesti taudin pitkittyessä. Ketoaineet kannattaa tarkistaa diabeetikkolapselta oksennus- ja ripulitaudin aikana joka päivä, vaikka verensokeri olisi matala. Jos tauti pitkittyy, diabeetikkolapsen ketoaineet voivat nousta ja edelleen pitkittää oireilua.
Jos lapsella on vain vähän oireita, ruoka maistuu ja verensokeriarvot ovat kohtuullisia, insuliinihoitoon ei välttämättä kannata tehdä mitään muutoksia.
Tutkimukset kertovat, että mitä nopeammin lapsi syö normaalia ruokaa, sitä nopeammin hän toipuu ripulitaudista.
Ohjeita oksennus- ja ripulitautien hoitoon
• Mittaa verensokeri 2–3 tunnin välein.
• Pistä lapselle perusinsuliinia normaali annos, jos mahdollista. Jos verensokeriarvot ovat matalahkoja nesteytyksestä huolimatta, voit vähentää perusinsuliinia 20–30 prosenttia. Säädä insuliinipumpussa perusannos väliaikaisesti 70–80 prosenttiin.
• Huolehdi, että lapsi juo riittävästi. Kun tarjoat pienen määrän viileää nestettä kerrallaan, se pysyy parhaiten sisällä.
• Tarjoa hiilihydraattipitoista juomaa ja sellaista ruokaa, mikä lapselle maistuu.
• Ateriainsuliinia kannattaa pistää varovaisemmin kuin tavallisesti, eli noin puolet normaaliannoksesta. Muista vähentää myös pumpun annosehdotusta.
• Apteekista saatavia ripulijuomia kannattaa käyttää ohjeen mukaan muun nesteen ja ruuan lisänä. Ne sisältävät sokeria, suoloja ja nestettä sopivina pitoisuuksina ja ehkäisevät kuivumista.
• Verensokeri on hyvä mitata kerran yössä noin kello 2 tai tarpeen mukaan.
Muista!
Mitä pienemmästä lapsesta on kysymys, ota sitä herkemmin yhteys omaan hoitopaikkaan ja neuvottele diabeteshoitajan tai lääkärin kanssa hoitolinjoista.
Sairaalahoitoon pitää lähteä, jos
- lapsi oksentelee tai ripuloi runsaasti
- lapsi on poikkeuksellisen väsynyt
- oireilu pitkittyy
- verensokeri laskee, eikä lapsi pysty syömään tai juomaan tai oksentaa kaiken pois
- ketoaineet nousevat
- koet olosi epävarmaksi.
Ketoaineista sairauspäivinä
Elimistön energia tulee glukoosin polttamisesta soluissa, ja tähän tarvitaan insuliinia. Jos insuliinia ei ole saatavilla, elimistö tuottaa energiaa vaihtoehtoisista energialähteistä, eli rasvasta ja proteiineista. Tällöin maksa valjastetaan uudistuottamaan rasvahapoista glukoosia. Maksa ei pysty polttamaan rasvahappoja täydellisesti, jolloin syntyy ketoaineita.
Ketoaineiden ilmaantuminen vereen on diabeetikolla aina merkki insuliinin puutoksesta, ja sitä hoidetaan lisäämällä insuliinia. Samanaikaisesti tarvitaan lisää myös sokeria ja nesteitä.
Jos ketoaineita ilmaantuu, korjaa verensokeria pistämällä pikainsuliinia tai ottamalla insuliinia pumpusta. Anna lapselle runsaasti nesteitä (mielellään apteekin ripulijuomaa) kuivumisen estämiseksi. Juominen lisää myös ketoaineiden poistumista virtsaan.
Jos lapsen yleisvointi huononee, lähde sairaalaan.