Päihittääkö parsakaali lautasmallin?

Päihittääkö parsakaali lautasmallin?

Kuva: Janne Viinanen

Teksti: Krista Korpela-Kosonen

Mediassa kerrotaan tuon tuosta, että jokin yksittäinen ruoka suojaa syövältä, ehkäisee sydäntauteja, auttaa painonhallinnassa, hillitsee verensokerin nousua… Miten näihin uutisiin pitäisi suhtautua, onko niillä merkitystä terveyden kannalta? Ravitsemustutkija ja -terapeutti vastaavat.

Parsakaali on terveellisin kasvis! Mustikasta paljastui todellinen tehoaine! Omena suojaa sydäntä lähes yhtä hyvin kuin lääke! Tomaatti vähentää syöpäriskiä! Ruisleipä on suomalaista superruokaa!
Nämä ovat esimerkkejä viime vuosina julkaistuista uutisista, joissa on kerrottu yksittäisen ruoka-aineen terveysvaikutuksista. Vastaavanlaisia uutisia riittää lehdissä ja verkossa vaikka kuinka paljon, ja osa päätyy lööppeihin asti. Usein ne perustuvat uuteen, vasta tehtyyn tutkimukseen. Miten uutisiin pitäisi suhtautua?
Tutkija, ravitsemusepidemiologi Jaakko Mursu Itä-Suomen yliopistosta sanoo, ettei yksittäiseen tutkimukseen perustuvan terveysuutisen perusteella kannata tehdä muutoksia omaan ruokavalioon.
– Yksi tutkimus ei todista ruuan terveellisyydestä tai epäterveellisyydestä vielä mitään, vaan tueksi tarvitaan lukuisia muita tutkimuksia. Käsitys tietyn ruoka-aineen terveellisyydestä tai epäterveellisyydestä perustuu yleensä kymmeniin, usein jopa satoihin tai tuhansiin tutkimuksiin. Kun tutkimusnäyttöä on kertynyt paljon, se vaikuttaa esimerkiksi ravitsemussuosituksiin, ja ne kannattaa ottaa huomioon omissakin ruokavalinnoissa, Mursu linjaa.
Samaa sanoo ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen, joka on työssään tottunut ratkomaan ihmisten arkisia ruokahuolia. Laatikaisen mukaan terveyden kannalta tärkeää on ennen kaikkea monipuolinen ja tasapainoinen ruokavalion kokonaisuus, eivät yksittäiset huipputerveelliset ruuat.
– Terveelliseen ruokavalion kokonaisuuteen kuuluu kasviksia, palkokasveja, marjoja ja hedelmiä, kuitupitoista täysjyväviljaa, kasviöljyä kuten rypsi- ja oliiviöljyä, kalaa, pähkinöitä ja siemeniä sekä kohtuullisesti maitovalmisteita. Kun kokonaisuus on kunnossa, pienempiin yksityiskohtiin ei ole välttämätöntä kiinnittää huomiota, hän toteaa.

Huipputuotteita mukaan kokonaisuuteen

– Ravitsemustutkimuksissa voidaan selvittää yksittäisten yhdisteiden, ruoka-aineiden ja ruokavaliokokonaisuuksien yhteyttä terveyteen, Jaakko Mursu kertoo.
Viime vuosina painopiste on siirtynyt enemmän ruoka-aineisiin ja ruokavaliokokonaisuuksiin yksittäisten yhdisteiden, kuten vaikkapa vitamiinien tai rasvahappojen, tutkimisen sijaan. Kertyneen tutkimusnäytön perusteella tiedetään, että isoon joukkoon ruoka-aineita mahtuu muutamia erityisen terveellisiä vaihtoehtoja, joista voi olla hyötyä terveysriskien torjunnassa.
Reijo Laatikainen arvelee, että esimerkiksi kasvisten runsaaseen käyttöön liitetyt terveyshyödyt selittyvät ainakin osittain sillä, että joukossa on myös näitä huipputerveellisiä syötäviä. Huipputerveellisiä kasviksia ovat esimerkiksi parsa- ja lehtikaali sekä muut tummanvihreät vihannekset, porkkana, tomaatti, vesimeloni, sipuli, kurpitsa, pavut ja herneet.
– Kun kokonaisuus on kunnossa, näitä ruokia voi halutessaan käyttää korostetumminkin. Mitään haittaa niistä ei ainakaan ole. Samat ruuat tekevät hyvää sydämelle, sokeriaineenvaihdunnalle, aivoille ja suolistolle. Ne vähentävät lisäksi syövän riskiä, Laatikainen luettelee.

Ravitsemustutkimus on haastavaa

Helppoa ja yksiselitteistä ruuan ja sen mahdollisten terveysvaikutusten tutkiminen ei ole. Erilaisissa ruoka-aineissa ja ruokavaliokokonaisuuksissa esiintyy rinnakkain sekä terveydelle hyödyllisiä että haitallisia aineita. Esimerkiksi kalasta saadaan terveellisiä omega-3-rasvahappoja, mutta siinä voi olla myös haitallista elohopeaa.
Jaakko Mursun mukaan tutkimustulosten tulkintaa hankaloittaa myös se, että ruokavaliokokonaisuudet, ruoka-aineet ja niiden sisältämät yksittäiset yhdisteet ovat usein yhteydessä tutkittavien muihin elintapoihin ja terveyteen liittyviin tekijöihin.
– Esimerkiksi C-vitamiinin vaikutusten erittely muusta kokonaisuudesta on vaikeaa. C-vitamiinia saadaan kasvikunnan tuotteista, ja kasviksia eniten syövillä on usein muutenkin terveellinen ruokavalion kokonaisuus ja keskimääräistä terveellisemmät elintavat, Mursu toteaa.

 


Esimerkiksi nämä ruuat ovat tutkitusti terveellisiä

Parsakaali on monien vitamiinien ja kivennäisaineiden sekä karotenoidien hyvä lähde. Se sisältää myös muita terveydelle hyödyllisiä yhdisteitä, kuten kversetiiniä, antosyaaneja ja sulforafaania. Parsakaalin ja muiden kaalikasvien säännöllinen käyttö tuo suojaa useita syöpiä, tyypin 2 diabetesta sekä sydän- ja verisuonitauteja vastaan.

Tomaatti sisältää paljon karotenoideihin kuuluvaa lykopeenia, jonka runsas saanti pienentää riskiä sairastua eturauhassyöpään. Se antaa suojaa myös sydän- ja verisuonitauteja vastaan. Lykopeeni imeytyy parhaiten kypsennetystä ruuasta, kuten esimerkiksi tomaattikastikkeesta tai -keitosta.

Pavut ovat hyviä kuidun, hitaiden hiilihydraattien, proteiinin, folaatin, raudan ja sinkin lähteitä. Myös papujen saponiineista, lignaaneista ja flavonoideista on hyötyä terveyden edistämisessä. Runsas papujen käyttö auttaa verenpaineen, kolesterolin ja painon hallinnassa. Pavut voivat antaa suojaa sydäntauteja ja suolistosyöpää vastaan.

Mustikka sisältää metsämarjoista eniten polyfenoleja, kuten marjalle sinililan värin antavia antosyaaneja, jotka ovat hyväksi muun muassa silmien ja aivojen hyvinvoinnille. Mustikan ja muiden marjojen käyttö näyttää hillitsevän aterian jälkeistä verensokerin nousua. Niistä on hyötyä sydämen terveyden edistämisessä sekä syöpäriskin pienentämisessä.

Omena tuo tutkimusten mukaan hyötyä muun muassa syövän torjuntaan. Terveysvaikutuksia selittävät ainakin omenan sisältämät flavonoidit. Varsinkin kotimaiset omenat kannattaa syödä kuorineen, sillä kuorikerroksessa on poikkeuksellisen paljon kversetiiniä, joka toimii elimistössä antioksidanttina.

Ruisleipä sisältää runsaasti kuitua, B-vitamiineja sekä magnesiumia ja rautaa. Siinä on myös muita hyödyllisiä ainesosia, kuten lignaaneja, kasvisteroleita ja antioksidantteja. Runsaskuituinen ruisleipä vaikuttaa myönteisesti rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan ja hillitsee elimistön matala-asteista tulehdusta. Sen säännöllinen käyttö pienentää tyypin 2 diabeteksen, sydäntautien ja suolistosyöpien riskiä.

Lähde: Reijo Laatikainen & Timo Joensuu. Syö hyvin, voi paremmin (Kirjapaja 2017).

Juttua ei ole vielä kommentoitu

Kirjoita kommentti