Avoin arkisto

Neuropaattinen kipu koettelee kärsivällisyyttä

Ääreishermojen rappeuma eli neuropatia on tavallisin diabeteksen lisäsairaus. Se voi oireilla tuntopuutoksina tai erilaisina kipuina. Kivulias neuropatia on yleisempi kakkostyypin kuin ykköstyypin diabeetikoilla. Kipuja voidaan lievittää yksilöllisesti räätälöidyllä lääkehoidolla.

Hei Nukkumatti, poikkea meille!

Nukkumiseen tarvitaan tyyni mieli ja rauhallinen ympäristö. Myös pimeähormoni melatoniini saattaa auttaa, mutta muita unilääkkeitä ei kannata käyttää muuten kuin tilapäisen ja lyhytaikaisen unettomuuden hoidossa, sanovat asiantuntijat. Unettomuuden Käypä hoito -suositus päivitettiin äskettäin.

Päivitä lääkelistasi ja ota lääkkeet ohjeen mukaan

Keho ei reagoi resepteihin, vaan todelliseen lääkkeiden käyttöön – siihen, mitä lääkeaineita elimistöön tulee, millaisina annoksina, miten ja milloin lääkkeet on otettu. Oma lääkelista kannattaa pitää ajan tasalla ja käyttää lääkkeitä ohjeiden mukaan.

Verenpaineen kotimittaus kertoo todellisen verenpainetason

Kun lääkäri tai hoitaja mittaa verenpaineen, useimmat meistä jännittävät. Kotona olemme rennompia ja pystymme rauhoittumaan ennen verenpaineen mittausta: silloin mittaus todennäköisimmin näyttää todellisen verenpainetason. Nykymittareilla verenpaineen mittaaminen kotioloissa on yksinkertaista ja luotettavaa.

Ykköstyyppien yhdistys

Tiesitkö, että ykköstyypin diabetesta sairastaville on perustettu oma valtakunnallinen diabetesyhdistys Diabetesseura Plasma? Yhdistyksen tärkeä tehtävä on yhteiskunnallinen vaikuttaminen, mutta se järjestää myös tapaamisia ja muuta mukavaa.

Eduskunta on mukana terveystalkoissa

- Poliitikkojen puheissa toistuu kaksi teetä, eli työ ja talous. Minulle kolmas yhtä tärkeä tee on terveys, eduskunnan varapuhemies ja Sydänliiton uusi puheenjohtaja Paula Risikko sanoo. Eduskunta lähti mukaan Yksi Elämä -terveystalkoisiin laajalla rintamalla.

Apua käsikipuihin

Puutuvatko kädet tai särkeekö rannetta, kämmentä tai käsivartta? Nariseeko sorminivel? Tai onko olkapää jumissa? Diabetes altistaa erilaisille käsivaivoille, mutta niihin löytyy hyvää hoitoa.

Glaukooma löytyy usein sattumalta

Glaukoomadiagnoosi tulee monelle täytenä yllätyksenä, sillä sairaus etenee kauan oireettomana. Tyypillinen tapaus on, että glaukooma havaitaan sattumalta uusia silmälaseja hankittaessa. Alkanutta glaukoomaa ei pystytä poistamaan, mutta sairauden etenemistä on yleensä mahdollista hidastaa ratkaisevasti hoitojen avulla.

Insuliinihoidon ja liikunnan yhteensovittaminen

Liikunnan ja insuliinihoidon yhteensovittaminen on melkoinen taitolaji. Säännöllisen urheiluharrastuksen aloittaminen vaatii suunnittelua ja analysointia, jotta erityisesti matala verensokeri ei yllätä. Vaikka liikuntaan olisi varautunut hyvin, yllätyksiä ja virhearvioita tulee jokaiselle, koska verensokeritasoon vaikuttaa niin monta asiaa.
Kuva: Karoliina Pertamo

Onnistunut painonpudotus on aivotyötä

Painonpudotuksessa on tärkeää mitä tapahtuu pään sisällä: laihdutus ei onnistu, jos ei itse halua muutoksia elämäänsä. - Toisten käskystä kilot eivät karise, sanoo asiaa tutkinut terveystieteiden tohtori Eeva-Leena Ylimäki. Mikä tahansa henkilökohtainen syy motivoi enemmän.

Eteisvärinä on oikukas rytmihäiriö

Oireetonkin eteisvärinä voi aiheuttaa verisuonitukoksia, joten se on tärkeää tunnistaa ja hoitaa. Suuri osa eteisvärinään liittyvistä aivoinfarkteista voidaan ehkäistä veren hyytymistä estävillä lääkkeillä. 

Uusia keinoja valtimotukosten ehkäisyyn

Veritulppien ehkäisyyn on tullut uusia lääkkeitä, mutta suun kautta otettavista verenohennuslääkkeistä eniten käytetty on edelleen varfariini eli vanha tuttu Marevan.

Kun kodista tulee tahtojen taistelutanner

Tuntuuko siltä, että lapsi tai nuori yrittää hyödyntää diabetestaan saadakseen tahtonsa läpi tai enemmän huomiota aikuisilta? Kun lapsi toistuvasti heittäytyy hankalaksi diabeteksen hoitotoimissa tai perheessä käydään niistä jatkuvia neuvotteluja, psykologi Minttu Niemi kehottaa vanhempia tutkimaan ensimmäiseksi omaa käyttäytymistä ja asennoitumista.

Essi Hellén: Miten niin en voisi elää normaalia elämää?

Näyttelijä Essi Hellénillä riittää nyt vientiä: hänet on voinut viime aikoina bongata muun muassa elokuvista, teatterista, Lasten ja nuorten säätiön kampanjasta, television viihdeohjelmista… Miten ihmeessä hän ehtii joka paikkaan? Ja miten hän onnistuu sopeuttamaan diabeteksen hoidon kiireiseen elämäänsä? 

Talttuuko diabetesepidemia?

Diabetesbarometri 2015 paljastaa, että diabeteslääkkeitä käyttävien diabeetikoiden määrä on vähentynyt merkittävästi Suomessa. Barometri nostaa esiin myös useita pulmia suomalaisessa diabeteksen hoidossa: esimerkiksi elintapaohjausta on liian vähän, vastaanottoaikoja voi olla vaikea saada ja lääkärit vaihtuvat tiuhaan.

Sydämen terveydeksi

Sydänliitto päivitti ravitsemussuosituksensa viime syksynä. Sydän- ja verisuonitauteja sairastaville suositellaan, että kovan rasvan osuus on enintään 7 prosenttia päivän energiansaannista. Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Diabetesliitosta kokosi päivän ateriat tämän suosituksen mukaan. 

Kunnianhimoinen kantasoluhanke

Kantasolututkimuksen professori Timo Otonkosken tutkimusryhmä kehittää sairausmekanismien kokeellisia malleja. Niiden avulla voidaan oppia ymmärtämään haiman beetasolujen tuhoutumiseen johtavia tapahtumasarjoja ja kehittää diabetekseen uusia lääkehoitoja.

Haiman vajaatoiminta muuttaa ateriarytmiä

Toistuvasti syömisen jälkeen ilmaantuva voimakas ylävatsakipu voi olla merkki haiman vajaatoiminnasta. Ykköstyypin diabeetikoille haiman vajaatoiminta voi hoitotasapainosta riippumatta kehittyä, kun sairastamisvuosia on takana runsaasti. Kakkostyypin diabeetikoilla sen riskiä kasvattavat muut lisäsairaudet.

60-vuotias Diabetesliitto on yhdistävä tekijä

Diabetesliitto on juhlavuotensa lopussa ja uuden toimintavuoden kynnyksellä rohkeasti mutta harkitsevasti mukana yhteiskunnallisessa muutoksessa. Kärjekkäitä näkemyksiä ja ihmisryhmien eroja korostavassa ilmapiirissä Diabetesliitto on mielellään yhdistävä tekijä, joka kokoaa yhteen diabetesta sairastavat ja hoidon ammattilaiset. Toimintaa ei ole ilman tekijöitä. Osa heistä esittäytyy nyt Diabetes-lehden lukijoille.

2 500 vuotta diabeetikkona

60-vuotias Diabetesliitto kutsui 60 vuotta tai kauemmin diabeteksen kanssa eläneet konkarit syksyllä kylään Diabeteskeskukseen. 86 vieraastamme noin puolet oli itse diabeetikoita, joten talossa oli kerralla omakohtaista diabeteskokemusta yli 2 500 vuoden verran! Millaista elämä on ollut, kun diabetes on kulkenut matkassa näin kauan?

Ursula Schwab – kultaisen keskitien kulkija

Ursula Schwab toimii apulaisprofessorina Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikössä. Hän tunnustautuu kultaisen keskitien kulkijaksi, jonka ohjenuorana on tutkittu tieto. Yksilötasolla hän pitää ravitsemuksen perussääntönä kohtuutta: liika on aina liikaa, kumpaankin suuntaan.

Silmuillakin mahdollisuus – Diabetestutkimussäätiöllä on vankat juuret

Ensi vuonna 40-vuotista toimintaansa juhliva Diabetestutkimussäätiö on tukenut suomalaista diabetestutkimusta jo lähes kuudella miljoonalla eurolla. Diabetestutkimussäätiön toiminta on nyt entistä arvokkaampaa, kun hallituksen säästötoimet leikkaavat tieteellistä tutkimustoimintaa.

Lääkärineuvosto on hyvän hoidon asialla

Diabetesliiton lääkärineuvosto on onnistunut vaikuttamaan moneen seikkaan diabeetikoiden  hoidossa ja oikeuksissa. Mutta mikä tämä lääkärineuvosto on ja miten ja millä periaatteilla se toimii? Siitä kertovat lääkärineuvoston puheenjohtaja Johan Eriksson ja Diabetesliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen erityisasiantuntija Riitta Vuorisalo.

Parisuhteen päivittämisen paikka

Sairauden aiheuttaman kriisin käsitteleminen yhdessä puolison kanssa voi johtaa läheisempään suhteeseen. Se, miten hyvin pariskunta on aiemmin osannut käsitellä kriisejään, ennustaa miten he selviävät vakavasta sairaudesta.

Ykköstyypin diabeteksen lääkehoito laajenee

Matala verensokeri ja paino-ongelmat aiheuttavat haasteita monille ykköstyypin diabeetikoille. Apua voi löytyä insuliinipumppuhoidosta, uusista insuliineista tai muiden diabetestyyppien hoitoon tarkoitetuista lääkkeistä. Hoidon ongelmissa voi auttaa myös glukoosisensorointi eli jatkuva verensokerin seuranta.