Avoin arkisto

Lisää yksilöllisyyttä HbA1c-tavoitteisiin

Pitkän aikavälin verensokeritasosta kertova HbA1c-arvo antaa diabeetikoille arvokasta tietoa omahoidon tueksi. Kaikkea se ei kuitenkaan kerro. Vuoden 2016 alusta HbA1c ilmoitetaan aina mmol/mol-arvoina, ei enää prosentteina. Taulukosta näet, mitä prosentteina ilmaistuja arvoja eri mmol/mol-arvot vastaavat.

Voiko myönteistä asennetta opetella?

Joku pitää jokaista vastoinkäymistä ylitsepääsemättömänä muurina. Toinen näkee aina valonpilkahduksen ja puskee luottavaisesti eteenpäin, vaikka tielle kasaantuisi miltei yliannostus raskaita kokemuksia.  Harjavallassaa asuva kahden lapsen äiti Johanna on säilyttänyt valoisan elämänasenteensa, vaikka elämä ei ole kohdellut häntä aina silkkihansikkain. 

Tanssijan askelin halki erämaan

Pariisin liepeillä asuva tanssitaiteilija Tuomas Lahti on ammatissaan kiertänyt maailmaa ja tutustunut moniin eksoottisiin paikkoihin. Hänen sydämensä sykkii kuitenkin pohjoisen luonnolle. Viime kesänä hän toteutti yhden unelmansa ja vaelsi yksin seitsemän päivää Lapissa. 

Tekniikasta apua omaseurantaan?

Kauas on päästy niistä ajoista, kun verensokerin mittaaminen vaati noin salkun kokoisen välinearsenaalin, ja mittaustulosta sai odottaa pitkän tovin. Diabeteksen omahoitoon kehitetään jatkuvasti uusia välineitä: esittelemme muutamia uutuuksia ja kerromme myös, millaisia tuotteita ja palveluja maailmalla on kehitteillä.

Verensokerin mittauksessa tekniikalla on väliä

Verinäytteen otossa mittaustekniikalla on väliä tulosten luotettavuuden kannalta.  Mittaustulokseen vaikuttavat muun muassa käsien puhtaus, näytteenottotapa ja mittausvälineiden käsittely ja toiminta.

Verensokerimittari näyttää suunnan 

Verensokerin mittaamisen laiminlyöminen on kuin hoitaisi itseään sokkona, vain arvaamalla missä mennään. Pelkkä mittaaminen ei kuitenkaan riitä, vaan tuloksia pitää osata myös tulkita ja muuttaa tarvittaessa hoitoa sen mukaan.  Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka kertoo, millaista on verensokerin perusseuranta ja tehostettu seuranta ja millaisissa tilanteissa tarvitaan tarkistusmittauksia.

Tuulien ja tulien äärellä erämaassa

Ranskassa asuva tanssitaiteilija Tuomas Lahti taivalsi Muotkatuntureilla yksin halki erämaan, Karigasniemestä Tirroon. Diabetes on kulkenut hänen matkassaan 16 vuotta, ja se asetti vaellusretkelle omat haasteensa. Tuomas kirjoitti retken aikana päiväkirjaa, jonka hän tarjoaa nyt Diabetes-lehden lukijoiden luettavaksi.

Mieli mustana – mistä apua?

Masennus on diabeetikoilla vähintään kolme kertaa yleisempää kuin perusterveillä ihmisillä. Hyvä uutinen on, että masennukseen löytyy monenlaista apua, ja lähes kaikki paranevat siitä.

Sosiaaliturvasta usein kysyttyä

Mikä on invalidivähennys ja millä perustein sen voi saada? Millaisiin vammaisetuuksiin diabeetikko on oikeutettu? Kuka on oikeutettu eläkettä saavan hoitotukeen? Kuka saa ruokavaliokorvausta? Näihin kysymyksiin vastaa erityisasiantuntija Riitta Vuorisalo Diabetesliitosta.

Muista flunssaisena happomyrkytyksen mahdollisuus

Ketoasidoosi eli happomyrkytys syntyy, kun kehossa ei ole riittävästi insuliinia esimerkiksi unohtuneen insuliinipistoksen, insuliinipumpun toimintahäiriön tai elimistön tulehdustilan takia. - Moni yllättyy, kuinka paljon kehon insuliinintarve kasvaa sairaana, diabeteslääkäri Atte Vadén sanoo. Kipeänäkin pitäisi jaksaa mitata verensokeri.

Seuranta- ja hoitotutkimus sairastumisvaarassa oleville

TrialNet on kansainvälinen tutkimushanke, jossa selvitetään tyypin 1 diabeteksen kehittymistä ja etsitään keinoja ehkäistä siihen sairastuminen. Tutkimukseen voivat osallistua kaikki terveet alle 46-vuotiaat, joiden vanhemmalla, sisaruksella tai omalla lapsella on tyypin 1 diabetes.

Pureskelemalla parempaan painonhallintaan

Tiesitkö, että perusteellinen ruuan pureskelu lisää ja voimistaa kylläisyyssignaaleja, jotka ruokailu välittää aivoihin? Nälkä siis talttuu nopeammin ja pysyy pitempään loitolla, kun syö kunnon pureskelua vaativaa ruokaa. Kasviksia ei kannata soseuttaa smoothieksi, vaan syödä ne sellaisinaan. Millä muilla keinoilla aterioihin saa lisää pureskeltavaa?

Kirsi on diabeetikkolasten tukena Kaukon koulussa

Rovaniemeläisessä Kaukon koulussa on kaksi diabetesta sairastavaa lasta, joiden koulupäivien hyvästä sujumisesta koulunkäynninohjaaja Kirsi Poikajärvi pitää huolta. Kirsi on mukana diabeteksen hoidossa juuri niin paljon kuin lapsi tarvitsee. Lasten vanhemmille tämä on suuri helpotus: he voivat luottaa siihen, että lapsen diabetes hoituu koulussakin.

Vapaus valita hoitopaikka – missä ja milloin?

Lain mukaan meillä on oikeus vaihtaa terveyskeskusta, jos palvelu tai henkilökohtaiset suhteet eivät tunnu toimivan omassa terveyskeskuksessa. Voimme myös valita, missä erikoissairaalassa haluamme itseämme hoidettavan. Voimme hakeutua hoitoon myös kesämökkipaikkakunnalla tai ulkomailla. Ihan mutkaton juttu terveydenhuollon valinnanvapaus ei kuitenkaan ole. Siihen liittyy monta muttaa ja jossittelua.

Tutkimus täsmentää geenitietoa ja diabeteksen hoitoa

Geenitutkimusta voi hyödyntää myös lääkkeiden kehittämisessä. Kun geenitutkimus lisää tietoa diabeteksen eri muotojen synnystä, voidaan sairastumisvaarassa oleville ja diabetekseen jo sairastuneille räätälöidä yksilöllisiä ehkäisy- ja hoito-ohjelmia. - Uskon, että tämä on mahdollista 5–10 vuoden kuluttua, professori Markku Laakso sanoo.

Järjestöväki kokoontui Tampereella: Juhlan ja päätöstenteon aika

Diabetesliitto juhli 60-vuotista taivaltaan toukokuun lopussa Tampereella. Samana viikonloppuna kokoontui ensimmäistä kertaa sääntömuutoksen jälkeen liiton kokous, joka muiden päätösasioiden lisäksi valitsi liitolle uuden johdon.

Elintärkeä kosketus

Filosofian tohtori Taina Kinnunen sanoo, että suomalaisilla on valtava läheisyyden kaipuu: se näkyy muun muassa siinä miten monet haluavat Äiti Amman halattaviksi. Silti helposti vältämme toisten ihmisten koskettamista: jopa omien perheenjäsenten halaaminen voi tuntua vaikealta. Miten meistä tuli näin kosketuskammoisia?

Katse jalkoihin – 
Haava jalassa vaatii tarkkaa hoitoa

Diabetesta sairastavien pitäisi välttää paljain jaloin kävelemistä, mutta kesällä se tahtoo unohtua. Pienet haavat ja vauriot paranevat yleensä nopeasti ja ihan kotikonstein. Jokaisen haavan hoitoon pitää kuitenkin suhtautua vakavasti, sillä joskus pieni ihovaurio voi johtaa diabeettiseen jalkahaavaan. Sen hoito on aloitettava heti ja tosissaan.

Parhaat keinot painon hallintaan

Yli puolet suomalaisista kantaa mukanaan liikaa painoa. Laihdutus helpottaa muun muassa diabeteksen hallintaa ja ehkäisee monia muita sairauksia. Tavallisin tapa laihduttaa on muuttaa ruokavaliota kevyemmäksi ja lisätä liikuntaa, mutta jos kilot eivät sillä tavalla karise, avuksi löytyy muitakin keinoja pudottaa painoa.

Yhdet vain, ja sitten lasku

Kesäterassilla ja saunan jälkeen laiturin nokassa maistuu olut, joskus ehkä liiankin hyvin… Annosten laskeminen auttaa arvioimaan, millaista oma alkoholin kulutus todellisuudessa on, jos tissuttelu on jäänyt lomalla päälle. Runsaalla alkoholin käytölllä on monenlaisia haitallisia vaikutuksia terveyteen. Diabeetikon on hyvä muistaa, että alkoholi voi tiputtaa verensokerin liian alas.

Vedessä vahvaksi ja notkeaksi

Kun pulahdat kesähelteellä järveen, anna lihaksille töitä monipuolisella vesiliikunnalla. Kokosimme helpon mutta hauskan liikesarjan, jota voit tehdä kesällä luonnonvesissä ja – jos innostut lajista – syksyn tullen uimahallissa.

Yhä useampi nukkuu CPAP-laitteen kanssa

Uniapneaa voidaan hoitaa muun muassa laihdutuksella ja leikkauksella, mutta tärkein keskivaikean ja vaikean uniapnean hoitomenetelmä on CPAP-ylipainehappihoito. Siinä hengittäminen tapahtuu nenämaskin kautta. Hoidon ensivaikutus on dramaattinen: päiväväsymys saattaa kadota jo 1–2 yön jälkeen, mieliala ja työkyky kohenevat ja tarkkaavaisuus liikenteessä paranee.

Ripeä hoitoon pääsy ja kuntoutus ratkaisevat paljon aivoverenkiertohäiriöissä

Aivoverenkiertohäiriö iskee usein kuin salama kirkkaalta taivaalta. Kohtaus tärisyttää sairastuneen ja hänen lähipiirinsä maailmaa. Monet toipuvat itsenäisiksi, mutta eivät ehkä aivan entiselleen. Eniten kuntoutumiseen vaikuttavat vaurion sijainti ja laajuus.

Hypokoira auttaa arjessa

Koiria koulutetaan huomaamaan diabeetikon laskeva verensokeri ja ilmoittamaan siitä hänelle ajoissa. Vajaan vuoden kestävällä kurssilla on lähiopetusta keskimäärin kerran kuukaudessa, ja väliajoilla koiran kanssa on tehtävä ahkerasti harjoituksia kotona. Ihan kaikki kurssin käyneet koirat eivät saa hypokoiran statusta, mutta parhaimmillaan koirasta tulee todellinen turva diabeetikon arkeen.

Kuntoutusta kakkostyypin diabetesta sairastavalle

Kansaneläkelaitos järjestää tänä vuonna metabolista oireyhtymää ja tyypin 2 diabetesta sairastaville kymmeniä kuntoutuskursseja. Maksuttomaan kuntoutukseen voi päästä, jos sairauden kanssa selviytyminen ja jaksaminen on vaikeaa ja tietyt valintaperusteet täyttyvät.