Avoin arkisto

Kunnianhimoinen kantasoluhanke

Kantasolututkimuksen professori Timo Otonkosken tutkimusryhmä kehittää sairausmekanismien kokeellisia malleja. Niiden avulla voidaan oppia ymmärtämään haiman beetasolujen tuhoutumiseen johtavia tapahtumasarjoja ja kehittää diabetekseen uusia lääkehoitoja.

Haiman vajaatoiminta muuttaa ateriarytmiä

Toistuvasti syömisen jälkeen ilmaantuva voimakas ylävatsakipu voi olla merkki haiman vajaatoiminnasta. Ykköstyypin diabeetikoille haiman vajaatoiminta voi hoitotasapainosta riippumatta kehittyä, kun sairastamisvuosia on takana runsaasti. Kakkostyypin diabeetikoilla sen riskiä kasvattavat muut lisäsairaudet.

60-vuotias Diabetesliitto on yhdistävä tekijä

Diabetesliitto on juhlavuotensa lopussa ja uuden toimintavuoden kynnyksellä rohkeasti mutta harkitsevasti mukana yhteiskunnallisessa muutoksessa. Kärjekkäitä näkemyksiä ja ihmisryhmien eroja korostavassa ilmapiirissä Diabetesliitto on mielellään yhdistävä tekijä, joka kokoaa yhteen diabetesta sairastavat ja hoidon ammattilaiset. Toimintaa ei ole ilman tekijöitä. Osa heistä esittäytyy nyt Diabetes-lehden lukijoille.

2 500 vuotta diabeetikkona

60-vuotias Diabetesliitto kutsui 60 vuotta tai kauemmin diabeteksen kanssa eläneet konkarit syksyllä kylään Diabeteskeskukseen. 86 vieraastamme noin puolet oli itse diabeetikoita, joten talossa oli kerralla omakohtaista diabeteskokemusta yli 2 500 vuoden verran! Millaista elämä on ollut, kun diabetes on kulkenut matkassa näin kauan?

Ursula Schwab – kultaisen keskitien kulkija

Ursula Schwab toimii apulaisprofessorina Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikössä. Hän tunnustautuu kultaisen keskitien kulkijaksi, jonka ohjenuorana on tutkittu tieto. Yksilötasolla hän pitää ravitsemuksen perussääntönä kohtuutta: liika on aina liikaa, kumpaankin suuntaan.

Silmuillakin mahdollisuus – Diabetestutkimussäätiöllä on vankat juuret

Ensi vuonna 40-vuotista toimintaansa juhliva Diabetestutkimussäätiö on tukenut suomalaista diabetestutkimusta jo lähes kuudella miljoonalla eurolla. Diabetestutkimussäätiön toiminta on nyt entistä arvokkaampaa, kun hallituksen säästötoimet leikkaavat tieteellistä tutkimustoimintaa.

Lääkärineuvosto on hyvän hoidon asialla

Diabetesliiton lääkärineuvosto on onnistunut vaikuttamaan moneen seikkaan diabeetikoiden  hoidossa ja oikeuksissa. Mutta mikä tämä lääkärineuvosto on ja miten ja millä periaatteilla se toimii? Siitä kertovat lääkärineuvoston puheenjohtaja Johan Eriksson ja Diabetesliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen erityisasiantuntija Riitta Vuorisalo.

Parisuhteen päivittämisen paikka

Sairauden aiheuttaman kriisin käsitteleminen yhdessä puolison kanssa voi johtaa läheisempään suhteeseen. Se, miten hyvin pariskunta on aiemmin osannut käsitellä kriisejään, ennustaa miten he selviävät vakavasta sairaudesta.

Ykköstyypin diabeteksen lääkehoito laajenee

Matala verensokeri ja paino-ongelmat aiheuttavat haasteita monille ykköstyypin diabeetikoille. Apua voi löytyä insuliinipumppuhoidosta, uusista insuliineista tai muiden diabetestyyppien hoitoon tarkoitetuista lääkkeistä. Hoidon ongelmissa voi auttaa myös glukoosisensorointi eli jatkuva verensokerin seuranta.

Uutta ja vanhaa tyypin 2 diabeteksen lääkehoidossa

Kakkostyypin diabeteksen lääkehoidossa on parinkymmenen vuoden aikana tapahtunut huikea muutos, ja hyvien hoitojen ansiosta taudin synkkä kuva on täysin muuttunut. Mutta onko hoito samalla muuttunut liian lääkekeskeiseksi, Hyksin endokrinologian ja diabetologian ylilääkäri Leo Niskanen pohtii.

Kaikki valveillaoloajan liikkumattomuus on haitallista

Liiallisen istumisen ja muunkin valveillaoloajan liikkumattomuuden haittoja tutkitaan tiiviisti eri puolilla maailmaa. UKK-instituutin johtaja ja Diabetesliiton puheenjohtaja Tommi Vasankari kaipaa tällä hetkellä enemmän näyttöä siitä, millaisia myönteisiä terveysvaikutuksia istumisen vähentämisellä on.

Lisää yksilöllisyyttä HbA1c-tavoitteisiin

Pitkän aikavälin verensokeritasosta kertova HbA1c-arvo antaa diabeetikoille arvokasta tietoa omahoidon tueksi. Kaikkea se ei kuitenkaan kerro. Vuoden 2016 alusta HbA1c ilmoitetaan aina mmol/mol-arvoina, ei enää prosentteina. Taulukosta näet, mitä prosentteina ilmaistuja arvoja eri mmol/mol-arvot vastaavat.

Voiko myönteistä asennetta opetella?

Joku pitää jokaista vastoinkäymistä ylitsepääsemättömänä muurina. Toinen näkee aina valonpilkahduksen ja puskee luottavaisesti eteenpäin, vaikka tielle kasaantuisi miltei yliannostus raskaita kokemuksia.  Harjavallassaa asuva kahden lapsen äiti Johanna on säilyttänyt valoisan elämänasenteensa, vaikka elämä ei ole kohdellut häntä aina silkkihansikkain. 

Tanssijan askelin halki erämaan

Pariisin liepeillä asuva tanssitaiteilija Tuomas Lahti on ammatissaan kiertänyt maailmaa ja tutustunut moniin eksoottisiin paikkoihin. Hänen sydämensä sykkii kuitenkin pohjoisen luonnolle. Viime kesänä hän toteutti yhden unelmansa ja vaelsi yksin seitsemän päivää Lapissa. 

Tekniikasta apua omaseurantaan?

Kauas on päästy niistä ajoista, kun verensokerin mittaaminen vaati noin salkun kokoisen välinearsenaalin, ja mittaustulosta sai odottaa pitkän tovin. Diabeteksen omahoitoon kehitetään jatkuvasti uusia välineitä: esittelemme muutamia uutuuksia ja kerromme myös, millaisia tuotteita ja palveluja maailmalla on kehitteillä.

Verensokerin mittauksessa tekniikalla on väliä

Verinäytteen otossa mittaustekniikalla on väliä tulosten luotettavuuden kannalta.  Mittaustulokseen vaikuttavat muun muassa käsien puhtaus, näytteenottotapa ja mittausvälineiden käsittely ja toiminta.

Verensokerimittari näyttää suunnan 

Verensokerin mittaamisen laiminlyöminen on kuin hoitaisi itseään sokkona, vain arvaamalla missä mennään. Pelkkä mittaaminen ei kuitenkaan riitä, vaan tuloksia pitää osata myös tulkita ja muuttaa tarvittaessa hoitoa sen mukaan.  Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka kertoo, millaista on verensokerin perusseuranta ja tehostettu seuranta ja millaisissa tilanteissa tarvitaan tarkistusmittauksia.

Tuulien ja tulien äärellä erämaassa

Ranskassa asuva tanssitaiteilija Tuomas Lahti taivalsi Muotkatuntureilla yksin halki erämaan, Karigasniemestä Tirroon. Diabetes on kulkenut hänen matkassaan 16 vuotta, ja se asetti vaellusretkelle omat haasteensa. Tuomas kirjoitti retken aikana päiväkirjaa, jonka hän tarjoaa nyt Diabetes-lehden lukijoiden luettavaksi.

Mieli mustana – mistä apua?

Masennus on diabeetikoilla vähintään kolme kertaa yleisempää kuin perusterveillä ihmisillä. Hyvä uutinen on, että masennukseen löytyy monenlaista apua, ja lähes kaikki paranevat siitä.

Sosiaaliturvasta usein kysyttyä

Mikä on invalidivähennys ja millä perustein sen voi saada? Millaisiin vammaisetuuksiin diabeetikko on oikeutettu? Kuka on oikeutettu eläkettä saavan hoitotukeen? Kuka saa ruokavaliokorvausta? Näihin kysymyksiin vastaa erityisasiantuntija Riitta Vuorisalo Diabetesliitosta.

Muista flunssaisena happomyrkytyksen mahdollisuus

Ketoasidoosi eli happomyrkytys syntyy, kun kehossa ei ole riittävästi insuliinia esimerkiksi unohtuneen insuliinipistoksen, insuliinipumpun toimintahäiriön tai elimistön tulehdustilan takia. - Moni yllättyy, kuinka paljon kehon insuliinintarve kasvaa sairaana, diabeteslääkäri Atte Vadén sanoo. Kipeänäkin pitäisi jaksaa mitata verensokeri.

Seuranta- ja hoitotutkimus sairastumisvaarassa oleville

TrialNet on kansainvälinen tutkimushanke, jossa selvitetään tyypin 1 diabeteksen kehittymistä ja etsitään keinoja ehkäistä siihen sairastuminen. Tutkimukseen voivat osallistua kaikki terveet alle 46-vuotiaat, joiden vanhemmalla, sisaruksella tai omalla lapsella on tyypin 1 diabetes.

Pureskelemalla parempaan painonhallintaan

Tiesitkö, että perusteellinen ruuan pureskelu lisää ja voimistaa kylläisyyssignaaleja, jotka ruokailu välittää aivoihin? Nälkä siis talttuu nopeammin ja pysyy pitempään loitolla, kun syö kunnon pureskelua vaativaa ruokaa. Kasviksia ei kannata soseuttaa smoothieksi, vaan syödä ne sellaisinaan. Millä muilla keinoilla aterioihin saa lisää pureskeltavaa?

Kirsi on diabeetikkolasten tukena Kaukon koulussa

Rovaniemeläisessä Kaukon koulussa on kaksi diabetesta sairastavaa lasta, joiden koulupäivien hyvästä sujumisesta koulunkäynninohjaaja Kirsi Poikajärvi pitää huolta. Kirsi on mukana diabeteksen hoidossa juuri niin paljon kuin lapsi tarvitsee. Lasten vanhemmille tämä on suuri helpotus: he voivat luottaa siihen, että lapsen diabetes hoituu koulussakin.

Vapaus valita hoitopaikka – missä ja milloin?

Lain mukaan meillä on oikeus vaihtaa terveyskeskusta, jos palvelu tai henkilökohtaiset suhteet eivät tunnu toimivan omassa terveyskeskuksessa. Voimme myös valita, missä erikoissairaalassa haluamme itseämme hoidettavan. Voimme hakeutua hoitoon myös kesämökkipaikkakunnalla tai ulkomailla. Ihan mutkaton juttu terveydenhuollon valinnanvapaus ei kuitenkaan ole. Siihen liittyy monta muttaa ja jossittelua.