Vain 50 taalan tähden

979
Kuvat: Ted Closson

Teksti: Harri Römpötti

Kaikkihan tietävät, että Yhdysvalloissa terveydenhuoltojärjestelmä on huonompi kuin Suomessa, Pohjoismaissa tai ylipäänsä Länsi-Euroopassa. Ted Closson piirsi sarjakuvan diabetesta sairastavan ystävänsä Shanen kohtalosta. Se tarjoaa kylmäävän esimerkin, mitä ero voi käytännössä merkitä.

Shane kuoli viime maaliskuussa, koska hänellä ei ollut varaa insuliiniin. Hän oli yrittänyt kerätä joukkorahoituksella 750 dollaria (noin 650 euroa) kuukauden insuliiniannoksiinsa, mutta 50 taalaa jäi puuttumaan.
Closson tunsi Shanen sarjakuvapiireistä. Hän oli pitänyt Shanen kanssa yhteyttä verkossa ennen tämän kuolemaa.
– Etsiskelin aihetta journalistiseen sarjakuvaan Nibille, kun Shane kuoli. Hän oli tosi kiltti ihminen, ja hänen kuolemansa sattui kovasti. Terveydenhuolto on minulle muutenkin arka aihe, sillä moni tuttu sinnittelee ilman sitä, Closson kertoo.änJHä
Verkkojulkaisu Nib on erikoistunut poliittisiin pilakuviin ja dokumentaariseen sarjakuvaan. Se on alallaan arvostetuimpia.
Closson elättää itsensä tekemällä sarjakuvia, opettamalla collegessa ja työskentelemällä psyykkisesti tai fyysisesti vammaisten kotihoitajana.
– Viimeksi mainitun työn kautta olen voinut hankkia itselleni sairausvakuutuksen.

Solidaarisuuden varassa

Vähän ennen kuolemaansa Shane oli muuttanut Texasista Arkansasiin pitääkseen huolta kuolemansairaasta äidistään. Siellä hän ei saanut insuliinia. Hän kuoli kaksi päivää äitinsä jälkeen. Kuolinsyy oli ketoasidoosi eli happomyrkytys.
– Hoidon saatavuus vaihtelee eri osavaltioiden ja kaupunkien välillä, jopa kaupunkien ja maaseudun välillä. Teksasissa Shane asui kaupungissa, jossa oli paljon sairaaloita, jotka tarjosivat hoitoa vähävaraisille. Mutta Arkansasin pikkupaikkakunnalla sellaisia on niukasti tai ei ollenkaan.
Sarjakuvassaan Closson kertoo, ettei tiennyt kaverinsa ykköstyypin diabeteksesta, vaikka he pitivätkin yhteyttä. Eikä moni muukaan tiennyt Shanen tilasta tai hänen joukkorahoituskampanjastaan.
– Luulen, että Shane piti kiinni yksityisyydestään, vaikka hän oli ystävällinen ja auttavainen. Amerikassa monet pitävät erillään asiat kuten työn, perheen ja terveyden. Mutta ei se oikein tunnu sopivalta kenenkään kuolinsyyksi. Hänhän yritti saada apua, mutta sosiaalisessa mediassa asiat hukkuvat helposti vaikka Facebookin algoritmien takia, Closson miettii.
Ei sosiaalisen median algoritmikaan tunnu sopivalta kuolinsyyltä. Pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta katsoen Shane kuoli pöyristyttävän huonon terveydenhoitojärjestelmän takia.
Clossonin syyttävä sormi osoittaa kuitenkin pikemmin yksityisten ihmisten yhteisöön, joka ei onnistunut auttamaan Shanea ajoissa. Sekä sarjakuvassa että sähköpostihaastattelussa hän puhuu ihmisten välisen solidaarisuuden hupenemisesta.
– Yksi syy tehdä tämä sarjakuva oli yrittää yhdistää ihmisiä kansalaisuuden ja yhteisöllisyyden ihanteiden ympärille. Niiden parissa minä kasvoin, Closson sanoo.


Ei vain yksittäistapaus

Closson on saanut Shanen tapauksesta kertovasta sarjakuvastaan paljon palautetta. Sen takia hän on kiinnittänyt enemmän huomiota diabeetikoihin ympärillään.
Hänen molemmilla vanhemmillaan on kakkostyypin diabetes. Muutama vuosi sitten eräs Clossonin ystävä menetti jalkansa diabeteksen takia. Hänen puolisolleen kehittyi raskausdiabetes odotusajan puolivälissä.
– Minulle on selvinnyt, että Shanen tapaus ei ole poikkeuksellinen varsinkaan ykköstyypin diabetesta sairastavien parissa. Monet jättävät ottamatta insuliinia ja vaarantavat terveytensä, koska heillä ei ole varaa tarvitsemiinsa annoksiin. Olen kuullut myös monista muista vastaavista kuolemantapauksista.
Joidenkin tietojen mukaan verkosta löytyy tuhansia joukkorahoituskampanjoita, joilla diabeetikot yrittävät kerätä rahaa insuliiniin. Niitä on etsitty, koska Clossonin sarjakuva nosti Shanen tapauksen esiin.

Vakuutusten kattavauus vaihtelee

On hurjaa, että diabeetikot ja elämää ylläpitävän lääkkeen tarve tuntuvat olevan yhteiskunnassa melkein samassa asemassa kuin huumeriippuvuus.
Closson ja hänen vaimonsa saavat sairausvakuutuksen työpaikkansa kautta. Silti he kumpikin maksavat siitä 130 dollaria (112 euroa) kuukaudessa ja lisäksi muita kuluja ja maksuja. Heidän vakuutuksensa kattaa monenlaiset sairaudet, myös hampaiden hoidon.
– Sairausvakuutuksemme laajuus on Affordable Care Actin eli ”Obamacaren” ansiota. Ennen sitä vakuutukset saattoivat olla paljon suppeampia. Silti on epävarmaa, kuinka hyvin vakuutus kattaa hoidon, jos vaikka vaimoni sairastuu myöhemmin kakkostyypin diabetekseen.

 

 

Clossonin koko sarjakuva löytyy osoitteesta:
https://thenib.com/a-gofundme-campaign-is-not-health-insurance