Teksti: Helena Hyvärinen
Jaksaakseen huolehtia päivittäisistä hoitorutiineista ykköstyypin diabetesta sairastava kaipaa eniten perheen, ystävien, työkavereiden ja ammattilaisten tukea. Tämä kävi ilmi raportista, jossa selvitettiin, mihin suuntaan diabeteksen hoitoa tulee kehittää. Raportin pohjalta on kehitetty nyt uudentyyppinen verkkopalvelu.
Verkkopalvelu on tarkoitettu tukemaan tyypin 1 diabeetikkojen omahoitoa. Käyttäjille on tarjolla työkaluja, joiden avulla heidän on mahdollista parantaa jaksamistaan diabeteksen hoidon ylä- ja alamäissä.
Palvelun suunnittelussa on huomioitu, että elinikäisen autoimmuunisairauden kanssa elämiseen liittyy väistämättä ajoittaista turhautumista, väsymistä ja stressiä.
– Palvelussa on mukana harjoituksia, jotka pohjautuvat ratkaisukeskeiseen hyväksymis- ja omistautumisterapiaan, työterveyspsykologi, psykoterapeutti Juha Kauppila kertoo.
Kauppila on kehittänyt verkkopalvelun sisällön yhdessä psykologi Kirsi Ikulin kanssa, jolla on Diabetesliiton pitkäaikaisena työntekijänä kokemusta diabeetikoiden arjen haasteista. Palvelu on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä terveydenhuoltoon erikoistuneen palvelumuotoilutoimiston Kaufmann Oy:n kanssa, ja sen toteutumista on tukenut lääkeyhtiö Sanofi.
Millainen ihminen haluan olla?
Ihminen juuttuu väsyneenä helposti samoihin negatiivisiin ajatuskiemuroihin, ja siksi harjoitusten keskeinen tavoite on kasvattaa psykologista joustavuutta: kykyä olla läsnä nykyhetkessä, omien myönteisten ja kielteisten tunteiden hyväksyntää, suhdetta omiin ajatuksiin, omien arvojen selkeyttämistä ja omistautumista omien arvojen mukaisiin tekoihin.
Tietoinen läsnäolo nykyhetkessä auttaa pysymään vahvana arjen ylä- ja alamäissä. Tunnepuolella on huomattu, että kun ihminen suostuu torjumisen sijaan antamaan tilaa myös epämiellyttäville tunteille ja ajatuksille, ne vaivaavat yllättäen aiempaa vähemmän.
– Itselle tärkeiden asioiden pohtiminen on tärkeää, koska niiden selkiintyessä elämässä on helpompi toimia tavalla, joka on omien arvojen mukaista. Arvojen selkeyttäminen tukee usein myös motivaatiota omahoitoon, kun ihminen oivaltaa, mitä hänelle tärkeää omahoito itse asiassa palvelee, Kirsi Ikuli sanoo.
Arvojen selkiinnyttämisessä auttaa, kun kysymme itseltämme: millainen ihminen haluan olla? Miten toimin suhteessa läheisiini ja toisaalta, miten haluaisin toimia? Mikä on minulle merkityksellistä? Minkä puolesta haluan elää ja mille antaa aikaani?
– On tärkeää myös kysyä, miksi hoidan diabetestani. Jos vastaus on, että sen vuoksi kun lääkäri käskee, motivaatio ei kanna pitkälle. Tilanne on motivaation kannalta toinen, jos haluan esimerkiksi opiskella mieleiseen ammattiin, ja päivittäinen panostus omahoitoon auttaa minua tämän tavoitteen saavuttamisessa, Ikuli kuvailee.
Merkityksellinen ja mielekäs elämä lähtee hänen mukaansa siitä, että ihminen alkaa elää enemmän arvojensa mukaisesti.
– Tällä tiellä ei tule, eikä tarvitse tulla kuitenkaan valmiiksi, Ikuli lohduttaa.
Verkkopalvelu löytyy osoitteesta: www.minavoin.fi
