Avoin arkisto

Jalat turvoksissa

Ovatko jalkasi väsyneet ja turvonneet? Jalkojenhoitaja Jaana Huhtanen kertoo, mikä turvotusta aiheuttaa ja miten sitä voi ehkäistä.

Sydänmerkki auttaa tekemään viisaita valintoja

Se, mitä syömme, vaikuttaa terveyteemme enemmän kuin uskommekaan. Suomalaisten pitäisi vähentää suolan ja kovan rasvan määrää ja lisätä kuitujen ja pehmeän rasvan määrää ruokavaliossa. Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen lähti toimittajan kanssa ruokakauppaan selvittämään, miten tähän käytännössä päästäisiin. Apuna heillä oli Diabetesliiton ja Sydänliiton Sydänmerkki-järjestelmä.

Kuinka energiatiheää ruokasi on?

Ymmärrys ruokien energiatiheydestä voi olla tehokas keino painonhallintaan. Kun syöt ennen pääruokaa reilun annoksen salaattia, jonka energiatiheys on pieni, tarvitset vähemmän energiatiheää pääruokaa. Ateriasta kertyy näin vähemmän kaloreita. Painon kannalta neutraaleja ovat ruuat, joiden energiatiheys on 120–150 kilokaloria 100 grammaa kohti. 

Huokoinen pii sopii ajoneuvoksi lääkemolekyyleille

Tulevaisuuden lääkehoidossa nanokuljetin vie lääkeaineen perille. Dosentti Hélder Santosin tutkimusryhmä kehittää mikroskooppisen pieniä lääkekuljettimia, jotka vievät lääkeaineen ihmiskehossa täsmälleen oikeaan paikkaan, jossa se vapautuu juuri oikeaan aikaan.

Lääkekorvausten heikennys laittoi diabeetikot ahtaalle

Diabetesliitto on selvittänyt lääkekorvausten leikkaamisen vaikutuksia, ja kyselyyn vastanneista lähes joka kolmas on kertonut, että rahat eivät riitä kaikkiin tarpeellisiin lääkkeisiin. Esimerkiksi kiteeläinen Hannele Heikkinen joutui luopumaan pistettävästä diabeteslääkkeestään. Diabeetikoiden taloudellinen hätä näkyy myös apteekeissa. Diabeteslääkäri, professori Hannu Järveläinen pelkää, että diabeteksen lisäsairaudet lisääntyvät, kun diabeetikot tinkivät lääkemenoistaan.

Munuaistestin tulos pelästytti Pasin muuttamaan ruokavaliotaan

Diabetesta sairastava pystyy itse tekemään paljon oman terveytensä eteen. 42-vuotias Pasi Heikkinen otti ohjat käsiinsä silloin, kun hänen albumiiniarvonsa oli hälyttävän korkea ja hän pelkäsi joutuvansa dialyysiin. Hän teki radikaalin muutoksen ruokailussaan, ja hän on jatkanut samaan malliin siitä asti.

Luottavaisin mielin koulutielle

Diabeetikkolapsen sujuva koulupäivän aikainen hoito edellyttää vanhempien ja koulun välistä yhteistyötä. Hyvissä ajoin ennen koulun alkua kannattaa pitää yhteistyöpalaveri, jossa on mukana koulun henkilökuntaa, lapsen vanhemmat ja hoitopaikan edustajat. Siellä sovittavat asiat on hyvä koota selkeästi ohjekansioon.

Pistooliammunnan suomenmestari Kaisa Koski tähtää huipulle

Kaisa Koski joutui ammunnan lumoihin heti, kun serkku vei hänet ensimmäistä kertaa vanhaan navettaan ampumaan ilmakiväärillä. Totiseksi ampuminen meni vasta yhdeksän vuotta sitten. Nyt Kaisa Koski on pistooliammunnan moninkertainen suomenmestari ja haaveilee maailmanmestarin tittelistä.

Huolla muistiasi viimeistään keski-iässä

Miten aivoista ja muistista voi pitää huolta? Terveellinen ruoka, säännöllinen liikunta, tupakoimattomuus sekä verenpaineen ja verensokerin hyvä hoito suojelevat aivoja. Muista myös nukkua riittävästi: syvä uni huuhtoo aivoista kuona-aineita. Aivot kaipaavat myös virikkeitä: mitä enemmän aivoja käyttää, sitä vastustuskykyisemmät niistä tulee muistisairauksille. 

Onko mummo muistanut syödä ja ottaa lääkkeensä?

Diabeteksen hoito on iäkkäillä usein haasteellisempaa kuin nuoremmilla aikuisilla. Myös hoidon tavoitteet poikkeavat: senioreilla tärkeää on hyvä elämänlaatu, oireettomuus ja turvallinen arki.

Espanjassa ei ole kallista sairastaa

Julkinen terveydenhuolto on Espanjassa ilmaista, ja se toimii tehokkaasti, kertoo Espanjassa 14 vuotta asunut Väinö Karjalainen. Lääkehoidosta eläkeläinen maksaa vain 10 prosenttia, työssäkäyvä 10–60 prosenttia tulotasosta riippuen. Kala ja kasvikset ovat maukkaita ja halpoja, ja lämpimässä ilmastossa on helppo liikkua ympäri vuoden.

Kuntoutus etsii uusia muotoja

Diabetesliitto ei saanut järjestettäväkseen Kelan rahoittamia aikuisille suunnattuja diabeteskursseja vuosina 2017–2020. Liitto tarjoaa kuitenkin edelleen viiden päivän maksusitoumuskursseja, alueellista kuntoutusta sekä lyhyt-, teema- ja verkkokursseja. Ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka muistuttaa, että diabeteskurssi on investointi terveyteen: kurssiviikon hinnalla ei saa montaa erikoislääkärin vastaanottoa tai sairaalapäivää.

Neuropatia on hermojen sairaus

Neuropatia on hermojen sairaus, joka voi oireilla eri puolilla kehoa monin eri tavoin. Se kehittyy korkean verensokerin seuralaisena. Terhi Mäkilä on saanut oman neuropatiansa oireet lievittymään, kun hän teki täydellisen remontin omahoidossaan.

Nea laulaa positiivisuutta maailmaan

20-vuotias Nea Peltola haaveilee artistin urasta. Ensimmäinen sinkku ilmestyi omakustanteena, mutta hän uskoo vielä joskus saavansa levytyssopimuksen joltakin levy-yhtiöltä. Musiikillaan hän haluaa levittää positiivisuutta maailmaan.

Lääkekirstun vartija

Lauri Pelkonen johtaa lääkkeiden hintalautakuntaa ja katsoo aitiopaikalta uusien lääkkeiden marssia Suomeen. Tässä työssä kova lääkebisnes kohtaa sosiaaliturvan, mikä tekee siitä sekä tavattoman kiinnostavaa että tavattoman vaikeaa. Vapaa-ajallaan hän usein tutkii maailmaa kameran linssin vinkkelistä.

Totta toistaiseksi

Mediassa nousee aika ajoin esiin kohuotsikoita maidon tappavuudesta ja muista oudoista tiedeuutisista. Klikkausjournalismi, valemedia ja itse itsensä asiantuntijoiksi nostaneet bloggaajat ovat muuttaneet tiedonvälityskenttää perusteellisesti. Miten terveydestään kiinnostunut kansalainen voi tietää, mikä on totta ja mikä ei?

Must on tullu urheiluhullu

54 maratonia. Yli 100 puolimaratonia. Neljää pitkää triathlonia. Yli kymmenen puolikasta triathlonia. Helmikuussa 24 tunnin juoksu. Millainen mies löytyy näiden suoritusten takaa? Siitä on pakko ottaa selvää.

Ehjä iho suojaa pöpöiltä

Verensokerin mahdollisimman hyvä tasapaino on diabetesta sairastavalle paras vakuutus iho-ongelmien varalle. Pienetkin nirhaumat kannattaa hoitaa huolella, jotta niiden kautta ei pääse pöpöjä elimistöön.

Vierailulla Flemmingin perheessä

Flemmingin perheen kaksospojat Valtteri ja Leevi ovat Liedon Jokilaakson koulun reippaita ekaluokkalaisia. Vaikka Valtterin diabetes on hoidollisesti aika haastava, diabeteksen hoito on sujunut koulussa yllättävän hyvin. Haastattelun lopuksi diabeteshoitaja Kaja Normet neuvoo, miten pienille diabeetikkokoululaisille varmistetaan turvallinen koulupäivä.

Enteroviruksilla yhteys tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen

Sami Oikarinen ja Hanna-Riikka Honkanen ovat väitöskirjatutkimuksissaan todenneet, että enterovirusinfektioilla on yhteys tyypin 1 diabeteksen käynnistymisprosessiin. Enterovirukset voivat myös vauhdittaa jo käynnissä olevaa tautiprosessia.

Ringa Ropo: Viisikymppisenä alan jo tuntea itseäni

Ringa Ropo sai ensivaroitukset kakkostyypin diabeteksesta 20 vuotta sitten odottaessaan esikoistaan. Sairaus diagnosoitiin paljon myöhemmin, ja vielä enemmän meni aikaa, ennen kuin Ringa löysi aikaa hoitaa itseään kunnolla.

Seitsemän syytä vähentää alkoholin kulutusta

Alkoholin nauttimiseen ei ole turvarajaa, joka takaisi, että ongelmia ei tule. Siksi kohtuus on hyvä kaveri alkoholin käytössä. Ja kohtuus on aika vähän: yksi tai kaksi annosta, eikä niitäkään joka päivä.

Arkiliikunta on Matti Juvan hyvän elämän salaisuus

Uudessakaupungissa asuva Matti Juva pysyy hyvässä kunnossa tekemällä metsätöitä ja hoitamalla avomaa- ja kasvihuoneviljelmiään. Ketterä 68-vuotias kannustaa muitakin diabeetikkoja pysymään poissa sohvalta. - Jalat ovat liikkumista varten, hän muistuttaa. Ykköstyypin diabetes on kulkenut miehen matkassa jo yli 60 vuotta.

Kovatehoista supertreeniä harkiten

Jokunen vuosi sitten Suomessa alettiin kohista HIT-treenistä, joka tarkoittaa kovatehoista lyhtykestoista harjoittelua. Vartin tehotreenissä rasva palaa ja kunto kohenee yhtä hyvin kuin tunnin sauvakävelylenkillä. Vaikka HIT-treeni tutkimuksen mukaan parantaa insuliiniherkkyyttä huomattavasti, asiantuntijat kuitenkin toppuuttelevat: diabeetikon kannattaa lisätä liikunnan tehoja hitaasti ja harkiten.

Hyvä, paha mielihyvä

Syöminen tuottaa iloa, rentouttaa ja lohduttaa. Syömisestä voi saada nautintoa myös silloin, kun ei ole nälkäinen, mikä voi tehdä syömisen hallinnasta vaikeaa. Tietoinen syöminen auttaa kokemaan mielihyvää jo pienestäkin määrästä ruokaa.