Varusmiesten luottohoitaja

472
Erikoissairaanhoitaja, diabeteshoitajan työtä tekevä Anneli Rautuoja on työskennellyt Pääesikunnan työterveysasemalla vuodesta 2004. Kuva: Annika Rauhala

Teksti: Janne Ora

Erikoissairaanhoitaja Anneli Rautuoja on hoitanut diabetesta sairastavia varusmiehiä 33 vuotta Puolustusvoimissa. Työ on ollut koskettavaa, hauskaa ja palkitsevaa.

Anneli Rautuojan työvuosiin sisältyy monia vauhdikkaita tilanteita ja päiviä. Diabetesta sairastavien varusmiesten palveleminen on ollut ajoittain ympärivuorokautista työtä.

Rautuoja on toiminut oman erikoissairaanhoitajan virkansa ja työnsä ohessa Puolustusvoimien diabeteshoitajana jo vuodesta 1984. Hän on ollut diabeetikoiden päivystävä tuki- ja yhdyshenkilö: käytettävissä vuorokauden ympäri vuoden kaikkina päivinä.

Jo työuransa alussa Rautuoja havaitsi, että Puolustusvoimissa oli suuri tarve nykyaikaistaa ja päivittää diabetekseen liittyvää ohjausta ja neuvontaa. Niihin aikoihin hänen vastaanotolleen tuli palveluksen aikana diabetekseen sairastunut varusmies. Rautuoja ohjasi varusmiehen itsenäiseen sairauden hoitoon.

Varusmiehen asepalvelus kuitenkin keskeytettiin terveyssyistä. Tuolloin työuransa alussa ollut diabeteshoitaja Rautuoja ehti järjestää kotiutettavan jatkohoitopaikan siviiliin sekä antaa hyvän tietopaketin ja käytännön ohjeet diabeteksen hoidosta.

Sittemmin Rautuoja on auttanut kymmeniä varusmiesdiabeetikoita. Diabetesta sairastavia varusmiehiä on palvellut Suomen armeijassa vapaaehtoisina jo vuodesta 2001 alkaen.

Maasto-olot koettelevat 

Anneli Rautuoja ja professori Timo Sane osoittivat vuosina 2001–04 tekemässään tutkimuksessa, että diabeetikko voidaan määrättyjen ehtojen täyttyessä määritellä kelpoisuusluokkaan A, joka mahdollistaa tavanomaisen rauhanajan asepalveluksen.

Tutkimushanke johti ensin kokeiluun, jossa vapaaehtoiset saattoivat suorittaa armeijan. Tutkimuksessa ja kokeiluvaiheessa saadut hyvät kokemukset johtivat puolestaan käytännön virallistamiseen vuonna 2010.

– Diabeetikoille on ollut merkittävä asia, että halutessaan hekin pääsevät varusmiespalvelukseen. Vaativaa se heille kuitenkin on, Rautuoja sanoo.

Esimerkiksi pitkät sotaharjoitukset maasto-oloissa ovat kaikkien hankalimpia tilanteita diabeetikoille.

–  Erityisen koettelevaa on, kun ulkona on vaikkapa 30 astetta pakkasta tai 30 asteen helle. Vaikka olot ovat äärimmäiset, hoitovälineet eivät saa mennä rikki, jäätyä tai hävitä metsässä taisteluharjoituksissa.

Rautuoja muistuttaa, että osa diabetesta sairastavista varusmiehistä joutuu pistämään insuliinia jopa kuusi kertaa joka päivä, ja lisäksi verensokeri pitää pystyä mittaamaan eri oloissa.

Antoisaa työtä

Diabetesta sairastavien varusmiesten auttaminen on ollut Rautuojalle hyvin antoisaa.

– Molemminpuolinen luottamus on kaikkein tärkeintä työssäni. Minun pitää luottaa siihen, että diabeetikko tekee niin kuin me olemme sopineet. Tärkeää on myös se, että hän voi aina luottaa siihen mitä minä teen.

Toimiessaan päivystävänä tuki- ja yhteyshenkilönä diabeetikkovarusmiehille Rautuoja on solminut monia tiiviitä ja pitkiä hoitosuhteita. Osa varusmiehistä ja kohtaamisista on jäänyt muita paremmin mieleen.

– Autoin ja tavallaan hoidin yhtä ”tuhannen tekstiviestin” varusmiestä. Hän laittoi minulle tekstiviestejä aina sunnuntaisin iltakymmenen jälkeen ja varmisteli tulevaa palvelusviikkoa tyyliin ”mitä minä teen, jos tapahtuu näin” tai ”minne voin pistää ja mikä on minulle oikea insuliiniannos”.

– Kotiuduttuaan varusmies lähetti lentokentältä maailman ihanimman tekstiviestin. Hän kertoi, että nyt hän on sinut tämän sairauden kanssa ja osaa hoitaa itseään. Aiemmin diabetes ei olisi voinut vähempää kiinnostaa häntä.

Vaikeissa hetkissä läsnä

Rautuoja sanoo, että keskinäinen luottamus liittyy myös erityisen vaikeisiin asioihin. Koskettavin muisto työuran varrelta ei liity suoraan diabetekseen.

Oli sunnuntai-ilta, kun Anneli Rautuojan kännykkä ilmoitti saapuneesta viestistä. Diabetesta sairastavan varusmiehen isä oli juuri kuollut muutamaa tuntia aiemmin. Varusmies oli pitänyt lähdön hetkellä isäänsä kädestä sairaalassa. Varusmies oli nähnyt äitinsä täysin murtuvan, eikä nuori mies ollut halunnut rasittaa äitiään puhumalla tälle omasta surustaan.

– Tekstiviestin saatuani soitin hänelle. Puhuimme todella pitkään. Juuri sillä hetkellä olin hänelle ainoa turvallinen ja luotettu henkilö, jolle hän saattoi puhua, Rautuoja kertoo.

 


Motivaatio ja hoitotaito asepalveluksen ehtoina

Diabetesta sairastava voi suorittaa vapaaehtoisen varusmiespalvelun. Lähtökohtaisesti insuliinihoitoiset diabeetikot on kuitenkin vapautettu asepalveluksesta terveyssyistä.

Vuosina 2001–17 armeijan on aloittanut 120 diabeetikkoa, joista naisia on ollut neljä. Palveluksen keskeytti heistä 15. Keskeyttäminen on useimmiten liittynyt terveyteen ja diabeteksen aiheuttamiin ylivoimaisiin hoitohaasteisiin.

Tulevan varusmiehen kelpoisuusluokka määritellään ennen kutsuntatilaisuutta tehtävässä lääkärintarkastuksessa. Insuliinihoitoiselle diabeetikolle on olemassa joitakin ennakkoehtoja varusmiespalvelukseen pääsylle:

• sairastumisesta on oltava yli kaksi, mutta alle kymmenen vuotta
• varusmiespalvelukseen haluavan tulee tuntea verensokerin laskusta hälyttävät elimistön merkit
• hänellä tulee olla hyvät itsenäiset hoitotaidot
• hänellä tulee olla hyvä palvelusmotivaatio
• sairaushistoriassa ei saa olla vakavia hypoglykemioita
• hoitavan lääkärin tulee antaa suositus varusmiespalvelukseen.

Sanen, Rautuojan ja kumppaneiden tekemä tutkimus osoitti, että yli kymmenen vuotta sairastaneilla diabeetikkovarusmiehillä insuliinituntemukset olivat heikentyneet. Alle kahden vuoden sairastaminen on puolestaan ongelmallista, koska kokemusta sairauden hoidosta eri oloissa ei vielä ole kertynyt ja diabeetikolla saattaa olla vielä omaa insuliinintuotantoa.

 


Miten jatkossa?

Anneli Rautuoja siirtyy eläkkeelle ensi vuonna. Professori Timo Sane on jo jäänyt eläkkeelle. Hän on Puolustusvoimien ulkopuolisena asiantuntijana tehnyt tiivistä yhteistyötä Puolustusvoimien kanssa varusmiesten diabeteksen hoidon ja diabeetikoiden palveluksen kehittämiseksi. Rautuoja sanoo, että Timo Sanelle tulisi saada hyvä seuraaja, lääkäri siviilin puolelta.

Puolustusvoimien ylilääkäri, lääkintäprikaatikenraali Simo Siitosen mukaan diabeteksen hoitoon liittyviä asioita ei ole vielä perusteellisesti mietitty, eikä päätöksiä siitä ole siis tehty.

Kirjoita kommentti

Please enter your comment!
Please enter your name here