Naisen elämää diabeteksen kanssa

184
Kuva: Shutterstock

Teksti: Mari Vehmanen

Diabetes kulkee mukana naisen elämän tärkeissä vaiheissa: murrosiässä, äitiydessä ja vaihdevuosissa. Uusissa elämäntilanteissa diabeteksen hoitoa on hyvä muokata ja soveltaa.

Kuinka moni nainen sairastuu?

Naisilla diabetesta esiintyy hieman vähemmän kuin miehillä. Erityiskorvaus diabeteslääkkeisiin oli vuoden 2016 lopussa Suomessa 148 252 naisella ja 178 102 miehellä.
Yli kymmenen prosenttia suomalaisnaisista sairastuu elämänsä aikana diabetekseen. Noin 80 prosentilla heistä on tyypin 2 diabetes.

Altistaako diabetes tytöt syömishäiriöille?  D1

On arvioitu, että diabetesta sairastavista tytöistä useammalla kuin yhdellä kymmenestä on jonkinlainen syömishäiriö. Diabetesta sairastava joutuu väkisinkin kiinnittämään muita ikäisiään enemmän huomiota syömisiinsä, mikä voi vääristää suhdetta ruokailuun.
Yksi ongelma voi olla ajoittainen ahmiminen, jonka jälkeen jotkut nuoret yrittävät estää lihomista jättämällä insuliinipistoksia väliin. Näin verensokeri nousee korkeaksi, ja ylimääräinen sokeri ja kalorit poistuvat elimistöstä pissan mukana.
Vaikka paino ei nouse, ahmiminen ja korkea verensokeri tekevät olon kurjaksi ja väsyneeksi. Myös happomyrkytyksen vaara lisääntyy. Pitkään jatkuessaan liian korkea verensokeritaso altistaa diabeteksen lisäsairauksille.
Diabetesta sairastavan nuoren syömishäiriö on tärkeää tunnistaa. Jos elämä tuntuu pyörivän liikaa syömisen ympärillä, myös läheisten kannattaa ottaa asia puheeksi vastaanotolla. Syömishäiriöinen nuori tarvitsee yksilöllistä ja tehokasta tukea.

Vaikuttaako diabetes kuukautisiin?  D1

Diabetesta sairastavan tytön kuukautiset saattavat alkaa hieman tavallista myöhemmin, ja myös muu murrosiän kehitys voi viivästyä.
Erilaisia kuukautiskierron pulmia saattaa esiintyä: esimerkiksi häiritsevän runsasta tai pitkittynyttä kuukautisvuotoa, kuukautiskierron hidastumista tai kuukautisten jäämistä kokonaan pois. Kuukautisongelmat ovat sitä todennäköisempiä, mitä korkeampi verensokerin taso on. Myös nopeat painonmuutokset suuntaan tai toiseen ja stressi voivat vaikuttaa kuukautiskiertoon.

Kuva: Shutterstock

Muuttuuko insuliinintarve kuukautisten aikana?  D1

Noin joka toisella kuukautiskierto vaikuttaa insuliinintarpeeseen. On yksilöllistä, millaisia nämä muutokset ovat.
Tavallisimmin insuliinintarve kasvaa ennen kuukautisten alkamista ja vähenee vuodon alettua. Joillakin taas verensokeri laskee tavallista herkemmin juuri ennen kuukautisten alkamista ja niiden aikana. Kudossokerin sensoroinnin ja kirjanpidon avulla voi selvittää, miten oma insuliinintarve muuttuu ja suunnitella muutoksia hoitoon.
Insuliinin annostelun muokkaaminen kuukautiskierron mukaan on helpompaa, kun kuukautiset ovat säännölliset. Epäsäännöllistä kiertoa voi tasoittaa esimerkiksi ehkäisypillereiden avulla.

Sopivatko e-pillerit?  D1 ja D2

On tärkeää, että voi luottaa valitsemaansa ehkäisyyn. Raskauden tulisi olla suunniteltu ja sokeritasapainon kunnossa jo ennen raskautta. Korkea verensokeritaso raskauden alussa voi vaikuttaa haitallisesti sikiön kehitykseen.
Hormonaalisista ehkäisymenetelmistä sopivat parhaiten matalahormoniset e-pillerit sekä niin kutsutut minipillerit, jotka sisältävät ainoastaan keltarauhashormonia. Yhdistelmä-e-pillerit lisäävät laskimoveritulpan riskiä. Tupakointi ja korkea verensokeritaso kasvattavat riskiä edelleen.
Kierukka sopii erityisesti jo synnyttäneiden naisten ehkäisymenetelmäksi, mutta nykypäivän pienikokoiset kierukat käyvät myös synnyttämättömille. Kierukka ei lisää kohtutulehduksen riskiä.

Lue myös raskaudesta kertovat jutut: Alkuraskaus työläs, sitten helpottaa (LINKKI) ja Diabeetikoiden raskaudet sujuvat yleensä hyvin (LINKKI)

Saako lapsettomuuteen apua?  D1 ja D2

Korkea sokeritaso saattaa vaikeuttaa raskaaksi tulemista. Diabetes ei kuitenkaan estä lapsettomuushoitojen saamista.
Myös adoptio on mahdollinen. Adoptioprosessissa selvitetään muiden seikkojen lisäksi hakijan terveydentilaa. Omahoidon huolellisuus, ikä, sokeritasapaino, diabeteksen kesto ja lisäsairaudet voivat vaikuttaa mahdollisuuteen saada adoptiolapsi.

Mikä auttaa naistenvaivoihin?  D1 ja D2

Virtsatietulehdukset ja emättimen hiivatulehdukset ovat yleisiä kaikenikäisten naisten vaivoja. Diabetesta sairastavilla naisilla molempia esiintyy jonkin verran tavanomaista enemmän. Joskus toistuvat tulehdukset ovat ensimmäinen merkki puhkeavasta diabeteksesta.
Toisin kuin moni luulee, kylmällä alustalla istuminen tai vaikkapa viileässä vedessä uiminen eivät yksin aiheuta virtsatietulehduksia, sillä infektion saa aikaan bakteeri. Karpalo- tai puolukkamehun juominen voi ehkäistä vaivojen uusimista. Vaihdevuosien jälkeen paikallinen estrogeenivoide vahvistaa limakalvoja ja ehkäisee toistuvia tulehduksia.
Jos vuoden aikana sairastaa ainakin kolmesti virtsatietulehduksen, harkitaan estohoitoa.
Joillakin naisilla yhdynnät aiheuttavat tulehduksia. Tällöin seksin jälkeen kannattaa käydä pissalla ja pestä alapää happamalla pesunesteellä. Kerta-annos virtsatietulehduksen hoitoon tarkoitettua antibioottia yhdynnän jälkeen estää tehokkaasti tulehdusta.
Hiivatulehdus saa alkunsa, kun emättimessä muutoinkin elävä hiivasieni intoutuu kasvamaan liikaa. Korkean verensokerin lisäksi antibioottikuurit lisäävät hiivainfektioita.
Hiivaa voi ehkäistä muun muassa käyttämällä hengittäviä, luonnonkuituisia alusvaatteita ja välttämällä jatkuvaa hiostavien pikkuhousunsuojien käyttöä. Maitohappobakteereita sisältävän maustamattoman jugurtin päivittäinen syöminen saattaa auttaa hiivatulehduskierteen katkaisemisessa. Sen sijaan jugurtin tai etikkaliuoksen emättimeen sivelyn tehosta ei ole näyttöä, vaikka tällaisia vinkkejä joskus kuulee.
Jos tunnistaa hyvin hiivatulehduksen oireet, apteekista voi ostaa ilman reseptiä paikallishoidon tai suun kautta otettavan kerta-annostabletin. Kannattaa kuitenkin muistaa, että normaalista poikkeavaan valkovuotoon ja emätintulehduksiin on muitakin syitä kuin hiiva. Tarkempi tutkimus voi olla paikallaan.

Milloin vaihdevuodet tulevat?  D1 ja D2

Yleensä kuukautiset loppuvat eli menopaussi alkaa noin 50-vuotiaana. Joidenkin tutkimusten mukaan tyypin 1 diabetesta sairastavalla menopaussi voi tulla muita aikaisemmin.
Diabetesta sairastavan vaihdevuosioireet ovat samanlaisia kuin muillakin naisilla: muun muassa kuumia aaltoja, hikoilua, mielialamuutoksia ja univaikeuksia. Näiden oireiden hoitona käytetään estrogeenia.
Diabetes ei estä hoitoa, mutta hormonikorvaushoito suunnitellaan yksilöllisesti. Estrogeenin annostelua ihon kautta suositaan, koska siihen ei liity lisääntynyttä laskimoveritulpan riskiä. Sepelvaltimotautia sairastavalle hormonikorvaushoito ei sovellu.
Hormonihoito saattaa myös vaikuttaa insuliinintarpeeseen, minkä vuoksi lääkehoidon tai insuliiniannoksen säätäminen voi olla tarpeen.

Mikä on PCOS?  D2

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä eli PCOS on yleinen hormonihäiriö, jota esiintyy jopa 5–15 prosentilla naisista. Sen puhkeamissyytä ei vielä tunneta tarkasti, mutta sekä perinnöllisen riskin että elintapojen arvellaan vaikuttavan sairastumiseen.
PCOS:n merkkejä ovat lisääntynyt karvojen kasvu esimerkiksi kasvoissa ja alavatsalla, epäsäännölliset kuukautiset ja lapsettomuus. Yli puolet monirakkulaoireyhtymään sairastuneista on ylipainoisia, ja erityisesti keskivartalolihavuus ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöt ovat tyypillistä.
Laihduttaminen on tärkein PCOS:n hoito. Jo muutaman kilon laihduttaminen saattaa palauttaa kuukautiskierron säännölliseksi, vähentää karvankasvua ja parantaa mahdollisuuksia tulla raskaaksi. Lisäksi säännöllinen liikunta auttaa, vaikka paino ei kovasti laskisi. PCOS:n hoitona saatetaan käyttää myös merformiinia, vaikka diabetesta ei olisi todettu. Terveisiin elintapoihin pyrkiminen kannattaa myös siksi, että riski sairastua myöhemmin tyypin 2 diabetekseen pienenee.

Millaisia diabeteksen lisäsairauksia naisilla on?  D1 ja D2

Diabeteksen lisäsairaudet ovat enimmäkseen samanlaisia sekä miehillä että naisilla. Sepelvaltimotauti on diabetesta sairastamattomilla naisilla harvinaisempi kuin miehillä, mutta diabetes lisää voimakkaasti naisen sepelvaltimotaudin ja sydänveritulpan riskiä. Tavoitteiden mukainen verensokeritaso, normaali verenpaine ja rasva-arvot sekä terveyttä edistävä syöminen, liikunta ja tupakoimattomuus ovat sepelvaltimotaudin ja muidenkin lisäsairauksien ehkäisyn perusta.
Niin kutsuttu jäätynyt olkapää on yleinen keski-ikäisten vaiva ja tavallinen erityisesti diabetesta sairastavilla naisilla. Siinä pitkäaikainen tulehdus ja kipu alkavat jäykistää olkapäätä liikkumattomaksi. Hoitona ovat vaivan vaiheen mukaan tulehduskipulääkkeet, kylmä ja venyttelyharjoitukset.
Osteoporoosi eli luiden haurastuminen on tavallista yleisempää tyypin 1 diabetesta sairastavilla naisilla. Riittävästä D-vitamiinin ja kalkin saannista pitää huolehtia. D-vitamiinin pitoisuus kannattaa mittauttaa ainakin kertaalleen talviaikaan. Myös luun tiheysmittausta suositellaan vaihdevuosi-iässä.

Lähteet: Diabetes-kirja, Duodecimin Terveyskirjasto, Käypä hoito -suositukset, Diabetesliiton verkkosivusto

Kirjoita kommentti

Please enter your comment!
Please enter your name here