Voitamme diabeteksen – joka päivä

Ihmiset ovat merkittävä muutosvoima, ja järjestöt tarjoavat kanavan heidän äänelleen. Diabetesliiton tehtävä on tukea diabeetikoita ja heidän läheisiään hyvään ja terveelliseen elämään. Ehkäisemme diabetesta ja siten edistämme kansanterveyttä. Vaikutamme sekä kehitämme ja tuotamme palveluja itse ja yhteistyössä turvataksemme diabeetikoiden hyvän hoidon ja hyvän elämän.

Liiton strategian 2017–2020 visio on: voitamme diabeteksen – joka päivä. Minkälaista arjen vaikuttamistyömme käytännössä on? Sitä valottaakseni kerron nyt yhdestä työviikostani helmikuun lopussa.

Mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin on tärkeä osa toimivaa demokratiaa: ihmiset saavat järjestäytyä omien asioidensa edistämiseksi. Ihmisillä on erilaisia, keskenään ristiriitaisia arvoja. Kun joidenkin arvovalinnat muuttuvat yhteiskunnallisiksi päätöksiksi ja laeiksi, toisten arvovalinnat jäävät syrjään.

Vaikuttaminen diabetesta koskevaan sääntelyyn on tärkeää: säännöt ja rajoitukset suojelevat sekä ylläpitävät diabeetikoiden tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja turvallisuutta. Diabetesliitto ei halunnut jättää tulevia päättäjiä diabe­tesasioissa yksin, joten valmistelin kyseisellä työviikolla kuntavaalien ehdokkaille tarkoitettua materiaalia. Niissä kerrottiin kuntavaaliteeseistämme: omahoitovälineiden ja -teknologioiden saatavuuden parantamisesta kaikkialla Suomessa, diabetesosaamisen kehittämisestä perustamalla sote-alueille diabetesosaamiskeskuksia sekä tyypin 2 diabeteksen ehkäisystä.

Diabetesliiton keskeisin poliittisen vaikuttamisen kanava on eduskunnan diabetesryhmä. Ryhmän kokouksessa oli päätetty edistää hypokoirien saattamista samaan asemaan muiden opas- ja avustajakoirien kanssa. Ilman lakimuutoksia diabeetikko ei oletusarvoisesti voi tuoda hypokoiraa mukanaan julkisiin tiloihin ja tapahtumiin. Ryhmän sihteerinä kutsuin Hypokoirayhdistyksen edustajat kertomaan kansanedustajille koirien merkityksestä sekä niiden asemaan liittyvästä sääntelytarpeesta. Laadin ryhmän päättämän kirjallisen kysymyksen luonnoksen.

Muiden diabeteslääkkeiden kuin insuliinin korvaustaso heikkeni vuoden alussa, ja sitä koskevaan lakimuutokseen kirjattiin velvoite seurata heikennyksen vaikutuksia diabeetikoiden mahdollisuuksiin hankkia tarvitsemansa lääkkeet sekä lääkkeiden hankkimista varten haettavan toimeentulotuen määrän kehitykseen. Tein luonnoksen eduskunnan diabetesryhmän päättämästä toisesta kirjallisesta kysymyksestä, joka koski seurantavelvoitteen toteuttamista.

Levemir-insuliinin korvattavuus oli päättymässä 31.3. Kokosin korvattavuuden jatkamisen turvaamista varten Levemirin käyttäjille suunnatun kyselyn tulokset liitteeksi lääkkeiden hintalautakunnalle kirjoittamaani lausuntoon.

Toinen valmistelemani lausunto koski sote-uudistukseen liittyvää valinnanvapauslakiesitystä. Pohdin sotea myös, kun laadin soten eettisyyttä asiakkaan näkökulmasta käsittelevää luentoani, jonka pidin myöhemmin PSHP:n hoitoeettisessä seminaarissa.

Lähdin Helsinkiin vieville kiskoille toistamiseen loppuviikosta. Olen jäsenenä hallitusohjelman rationaalisen lääkehoidon toimeenpanohankkeen ohjausryhmässä sosiaali- ja terveysministeriössä. Siellä toin esiin potilaan näkökulmia onnistuneen lääkehoidon edellytyksiä koskevaan viestintäkampanjaan.

Osa järkevää ja kustannustehokasta diabeteslääkkeiden käyttöä on kalliiden biologisten lääkkeiden käyttö saman vaikuttavan aineen edullisimmalla valmisteella. Paluumatkalla valmistelin biosimilaarien käyttöä koskevaa seminaaria suunnittelevan työryhmän seuraavaa kokousta.

Viikon viimeisenä työpäivänä tarkistin diabeetikon sosiaaliturvaoppaan vuoden 2017 vedoksen. Julkaisu on Diabetesliiton tilatuin tuote.

Oman terveydentilansa huonommaksi arvioivien joukossa äänestysaktiivisuus on tutkitusti alhaisempi kuin itsensä täysin terveeksi kokevilla. Järjestöjen keskeinen tehtävä on tuoda esiin niidenkin ääni, joka ei muuten kuulu päätöksenteossa.

Tällä on merkitystä: useat politiikkamme asialistalla olevat merkittävät kysymykset nivoutuvat terveyspalvelujen järjestämiseen. Järjestöt ovat keskeinen kansalaisten näkemyksen välittäjä päätöksentekoon. •

Erityisasiantuntija Irene Vuorisalo, Diabetesliitto