Lääkekorvausjärjestelmä on muutettava kustannusperusteiseksi

Diabeteksen hoidossa käytettävien lääkkeiden korvattavuutta heikennettiin lakimuutoksin nyt toisena perättäisenä vuotena. Elämää välittömästi ja pysyvästi ylläpitävä lääkehoito insuliini siirrettiin vuosittaisen 50 euron alkuomavastuun piiriin viime vuoden alussa.

Monen diabeetikon lääkeomavastuuosuudet moninkertaistuvat tämän vuoden aikana, kun eduskunta päätti kohdistaa hallitusohjelman mukaiset 134 miljoonan euron lääkekorvausten leikkaukset potilaiden osalta kokonaan diabeetikoihin. Muiden lääkevalmisteiden kuin insuliinien korvattavuus alennettiin ylemmästä erityiskorvausluokasta (100 %) alempaan erityiskorvausluokkaan (65 %). Muutos astui voimaan vuoden alussa.

Hoidon asiakaslähtöisyys on valitettavasti retoriikkaa niille monille, joilla ei ole enää varaa heille määrättyihin lääkkeisiin.  Taloudellisin perustein tehty leikkauspäätös kohdentuu kipeimmin jo ennestään heikoimmassa asemassa oleviin diabeetikoihin, kuten työelämän ulkopuolella oleviin pienituloisiin. Diabetesliitto on aidosti huolissaan diabeetikoiden mahdollisuudesta hankkia tarvitsemansa lääkehoito. Huolta asiasta ovat kantaneet myös muut lääkealan toimijat.

Diabetesliitto näkee tilanteessa myös toivoa, ja voimakas vaikuttaminen asiassa jatkuu. Liiton vaatimuksen mukaisesti eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta edellytti lakiesitystä hyväksyessään, että leikkauksen vaikutuksia on seurattava. Viranomaisia velvoittavan ponnen lisäksi tilannetta pitää silmällä myös Diabetesliitto. Kannustammekin diabeetikoita antamaan liittoon palautetta asiasta. Keräämme myös itse tietoa omavastuuosuuksien vaikutuksesta: vastaa kyselyymme osoitteessa www.diabetes.fi/kelakorvaus.

Yhteiskunnalle aiheutuvia lääkekuluja saadaan turvallisesti ja hoitoa heikentämättä hillittyä myös biologisten lääkkeiden kopiovalmisteiden, ns. biosimilaarien käyttöönoton laajentamisella. Vuoden alussa voimaan tullut sääntömuunnos ohjaa lääkäreitä määräämään mahdollisuuksien mukaan aina edullisinta biologista valmistetta.

Lääkekorvausjärjestelmän perustehtävä on tuottaa terveyttä sosioekonomisesta asemasta riippumatta kaikille. Lääkekorvausjärjestelmän keinotekoisista, taloudellisin perustein tehtävistä muutoksista on päästävä. Diabetesliitto katsoo, että on välttämätöntä uudistaa koko lääkekorvausjärjestelmä hoidollisesti ja oikeudellisesti kestävälle pohjalle. Lääkekuluja tulee tarkastella osana terveydenhuollon kokonaiskustannuksia.

Osa diabeteslääkkeistä tutkitusti estää lisäsairauksien syntymistä ja etenemistä. Sekä inhimillisesti että kokonaistaloudellisesti järkevintä olisi tukea niiden korvattavuutta. Kokonaisuuden tarkastelu tuo mahdollisuuden myös elämää välittömästi ja pysyvästi ylläpitävän lääkehoidon maksuttomuuden palauttamiselle.

Kokonaisuudesta puhuttaessa lopulta suurinta viisautta olisi paneutua siihen mikä tuottaa yhteiskunnassa terveyden eriarvoisuutta, eikä keskittyä miekkailemaan yksittäisten ongelmia korjaavien sairausvakuutussäännösten puolesta.

Erityisasiantuntija Irene Vuorisalo, Diabetesliitto