Lyhyesti

Lyhyesti

Etenevä rasvamaksatauti pitäisi todeta nykyistä varhemmin

Kolmen rasvamaksatautia koskevan väitöstutkimuksen tulosten perusteella terveyskeskuksissa tulisi ottaa käyttöön yksinkertainen verikoe rasvamaksataudin etenevien muotojen varhaiseksi toteamiseksi, professori Hannele Yki-Järvinen esittää Helsingin yliopiston tiedotteessa.
Rasvamaksatauti, joka ei johdu alkoholista, on yleisin maksasairaus länsimaissa. Tautia on kaksi tavallista muotoa, joista toinen johtuu lihavuudesta ja alentuneesta insuliiniherkkyydestä (insuliiniresistenssistä) ja toinen yleisestä tautia aiheuttavasta PNPLA3-rasvamaksageenistä.
Noin viidellä prosentilla 45–74-vuotiaista suomalaisista on edennyt rasvamaksatauti. Heillä on moninkertainen maksakirroosin riski verrattuna potilaisiin, joilla on pelkkä rasvamaksa. Nämä ihmiset voidaan tunnistaa yksinkertaisella verestä tehtävällä testillä, johon kuuluvat maksan toimintakoe, insuliiniresistenssin mittaus ja geenitesti. Pelkkä rasvamaksa voidaan tunnistaa luotettavasti insuliiniherkkyyttä mittaavalla testillä.
Suomessa on tehty viimeisten vuosien aikana jo 20 maksansiirtoa rasvamaksataudin vuoksi, ja ongelma pahenee koko ajan.

Omega-6-rasvahapot voivat auttaa ehkäisemään diabetesta

Mitä suurempi elimistön linolihappopitoisuus on, sitä pienempi on riski sairastua tyypin 2 diabetekseen, havaittiin juuri julkaistussa, kymmenen eri maata ja lähes 40 000 tutkittavaa kattaneessa tutkimuksessa. Linolihappo on yleisin monityydyttymätön omega-6-sarjan rasvahappo. Tulokset julkaistiin erittäin arvostetussa Lancet Diabetes & Endocrinology -tiedelehdessä.
Tutkimuksessa oli mukana 20 eri väestötutkimusta kymmenestä eri maasta, yhteensä 39 740 tutkittavaa. Suomesta mukana olivat Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimus (Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study) ja METSIM (Metabolic Syndrome in Men) -tutkimus Itä-Suomen yliopistosta. 

Tutkittavat olivat tutkimusten alussa 49–76-vuotiaita. Tutkimusten seuranta-aikoina yhteensä 4 347 tutkittavaa sairastui tyypin 2 diabetekseen. Tutkimuksessa havaittiin, että tutkittavilla, joilla elimistön linolihappopitoisuus oli suurin, oli 35 prosenttia pienempi riski sairastua diabetekseen verrattuna tutkittaviin, joilla oli vähiten linolihappoa elimistössä. Sen sijaan toinen omega-6-rasvahappo, arakidonihappo, ei ollut yhteydessä tyypin 2 diabeteksen riskiin.
Tutkimuksen yhtenä suurena vahvuutena on se, että omega-6-rasvahapot määritettiin verestä tai rasvakudoksesta. Tällöin tutkittavien itsensä raportoimiin ruokavaliotietoihin liittyvät harhat, kuten muistamisvirheet, eivät vaikuta tuloksiin. 
Linolihapon saanti ruokavaliosta vaikuttaa merkittävästi elimistön linolihappopitoisuuteen.

Linolihapon pääasiallisia lähteitä ruokavaliossa ovat kasviöljyt, kasvimargariinit, pähkinät ja siemenet.
 
Lähde: Itä-Suomen yliopiston tiedote

Sikainfluenssarokote ei lisännyt lasten diabetesriskiä

Pandemrix-sikainfluenssarokote ei lisännyt suomalaislasten riskiä sairastua tyypin 1 diabetekseen, vaan pikemminkin päinvastoin, kertoo Diabetologia-lehdessä julkaistu tutkimusartikkeli.
Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten ja ruotsalaisten Pandemrix-rokotteen saaneiden lasten sairastumista tyypin 1 diabetekseen. Tutkimustulosten mukaan rokote vähensi suomalaislasten sairastumisriskiä. Rokotteita annettiin lokakuun 2009 ja maaliskuun 2010 välisenä aikana.
– Nyt tehty tutkimus on ensimmäinen, jossa selvitettiin tyypin 1 diabeteksen puhkeamiseen liittyvien autovasta-aineiden ilmaantumisen yhteyttä Pandemrix-rokotteeseen, kertoo tutkija Helena Elding Lundin yliopistosta.

Lue lisää tutkimuksesta (ruotsiksi): diabetesportalen.se

Sikainfluenssa saattoi laukaista tyypin 1 diabeteksen

Norjalaisen tutkimuksen mukaan tyypin 1 diabeteksen ja vuosien 2009–2010 sikainfluenssan välillä saattaa olla yhteys. Sikainfluenssan sairastaneet ja sairaalahoitoon joutuneet lapset saivat diabeteksen kaksi kertaa muita samanikäisiä todennäköisemmin. Yhteys oli voimakkaampi alle 15-vuotiailla. Tulokset perustuvat 2,3 miljoonan alle 30-vuotiaan norjalaisen terveystietoihin vuosilta 2009–2014.
Tyypin 1 diabeteksen aiheuttavia syitä ei vielä täysin tunneta. Virustautien osuudesta tyypin 1 diabeteksen synnyssä on myös aiempaa tutkimusnäyttöä. Viitteet sikainfluenssan yhteydestä vaativat lisätutkimuksia.

Lupaavaa hermokasvutekijää tutkitaan tyypin 1 diabeteksen hoidossa

Helsingin yliopistossa on tutkittu hermokasvutekijöihin kuuluvan MANF-proteiinin käyttöä tyypin 1 diabeteksen hoidossa. Hermokasvutekijä MANF:in on todettu ylläpitävän ja lisäävän insuliinia tuottavien solujen uudistumista tyypin 1 diabeteksen hiirimallissa.
Yksi tärkeimmistä tavoitteista tyypin 1 diabeteksen hoidossa on etsiä uusia menetelmiä, joilla haimassa insuliinia tuottavia beetasoluja saataisiin jakautumaan ja uudistumaan.
– Huomasimme MANF-proteiinin suojaavan beetasoluja ja lisäävän niiden uudistumista tyypin 1 diabeteksen hiirimallissa. MANF myös lisää beetasolujen jakautumista haiman saarekesoluista koostuvissa soluviljelmissä, FT Maria Lindahl kertoo.

Trafi päivitti ajoterveyden arviointiohjeet lääkäreille

Päivitettyjen ajoterveyden arviointiohjeiden muutokset liittyvät erityisesti suhtautumiseen R1-ajokortin omistavien mataliin verensokereihin ja ilman ennakkovaroitusta valveilla ilmenneisiin vakaviin (toisen henkilön apua vaativiin) hypoglykemioihin.

Jos sinulla on mopon, moottoripyörän ja henkilöauton kuljettamiseen oikeuttava R1-ajokortti ja saat hereillä ollessasi toisen vakavan hypoglykemian vuoden sisällä, lääkäri kieltää sinua ajamasta ja kirjaa sen potilaskertomukseen. Sen jälkeen selvitätte yhdessä, mistä tilanteet ovat johtuneet, ja tarvittaessa hoitoasi tehostetaan tai muutetaan. Aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua lääkäri arvioi tilanteen uudelleen, ja jos uutta vakavaa hypoglykemiaa ei ole ilmaantunut, saat palata ratin taakse.

Vakava hypoglykemia aiheuttaa R2-ajokortin omistaville eli ammattiautoilijoille edelleen heti ajokiellon, jonka lääkäri ilmoittaa poliisille. Jos tilanne ei uusiudu 12 kuukauden aikana, ajoluvan voi saada takaisin.

Diabeteslääkärillä on velvollisuus kirjata potilaspapereihisi kaikki ajoterveyteen vaikuttavat sairautesi ja hoitosi 1–5 vuoden (R1) tai 1–3 vuoden (R2) välein. Jos lääkärisi arvioi, että diabeteksen (ja mahdollisten muiden sairauksien) vuoksi et pysty turvallisesti toimimaan liikenteessä seuraavan puolen vuoden aikana, hän antaa sinulle ajokiellon, joka on ilmoitettava poliisille (R1 ja R2).

Parhaiten turvaat ajoterveystesi huolehtimalla hyvin omahoidosta ja käymällä säännöllisesti lääkärintarkastuksissa.

Naudaninsuliinin valmistus loppuu vuonna 2019

Hypurin Bovine Lente -eläininsuliinin valmistus lakkaa lopullisesti toukokuussa 2019. Syynä valmisteen tuotannon lopettamiseen on raaka-aineen puute. Hypurin Bovine Lente on naudaninsuliini.
Ihmisinsuliinit ja insuliinianalogit ovat syrjäyttäneet eläininsuliinien käytön ensisijaisena diabeteksen hoitona. Suomessa on vuoden 2016 lopussa saanut korvausta naudaninsuliinista kymmenen henkilöä.
Naudaninsuliinia käyttävien tulisi nyt keskustella lääkärinsä kanssa naudaninsuliinin hallituksi ja turvalliseksi vaihtamiseksi toiseen valmisteeseen.

Diabetesrokotetta päästään testaamaan ihmisillä

Suomalaisen tutkijaryhmän ykköstyypin diabeteksen ehkäisyyn kehittämää rokotetta päästään testaamaan ihmisillä seuraavan kahden vuoden aikana. Rokotetutkimusta johtaneiden professorien Mikael Knipin ja Heikki Hyödyn perustama Vactech-yritys on solminut yhdysvaltalaisen ProventionBio-yrityksen kanssa sopimuksen rokotteen jatkokehityksen ja -tutkimuksen rahoittamisesta.
Jos rokote osoittautuu testeissä turvalliseksi ja tehokkaaksi, se voisi olla käytössä jo kahdeksan vuoden kuluttua.
– Jo tässä vaiheessa tiedetään, että rokote on tehokas ja turvallinen hiirillä, professori Heikki Hyöty kertoo Tampereen yliopiston tieotteessa.
Rokotteen on tarkoitus antaa suojaa tiettyjen enterovirusten aiheuttamia infektioita vastaan. Suomalaistutkimuksissa on saatu vahvaa näyttöä joidenkin enterovirusten yhteydestä ykköstyypin diabetekseen johtavan autoimmuuniprosessin käynnistymisessä.
Ensimmäisessä vaiheessa rokotetta testataan pienellä ryhmällä aikuisia. Sen tavoitteena on varmistaa rokotteen turvallisuus. Toisessa vaiheessa tutkimukseen otetaan mukaan lapsia, ja turvallisuuden lisäksi tutkitaan rokotteen tehoa enteroviruksia vastaan. Kolmannessa vaiheessa selvitetään, voidaanko rokotteella vähentää tyypin 1 diabetekseen sairastumista.
Diabetesyhteisössä rokoteuutinen otettiin ilolla vastaan.
– Olemme valitettavasti lasten tyypin 1 diabeteksen sairastuvuudessa johtava maa maailmassa. On hienoa, että tässä rokotetutkimuksessa vihdoin päästään käytännön töihin ja mahdollisesti kyetään ehkäisemään diabetekseen sairastuminen osalla lapsista, Diabetesliiton erikoislääkäri Anu-Maaria Hämäläinen sanoo.

Ensimmäinen Joslin-mitali Suomeen

Kala- ja Pyhäjokilaakson diabetesyhdistyksen jäsen Arto Lukkari on ensimmäinen suomalainen Joslin 50 vuotta -mitalisti. Yhdysvaltalaisen diabeteskeskuksen mitalia voi hakea sairastettuaan insuliinihoitoista diabetesta 50 vuotta. Vuodesta 1970 lähtien tunnustuksen on saanut 3 500 diabeetikkoa eri puolilta maailmaa.

Joslin Diabetes Center on kansainvälisesti tunnettu diabetesalan hoito-, tutkimus- ja koulutuskeskus. Se toimii Bostonissa yhteistyössä Harvardin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Keskus jakaa mitaleita myös 75 vuotta diabeteksen kanssa eläneille. 25 sairastamisvuoden jälkeen voi anoa kunniakirjaa.

Tunnustukset myönnetään hakemuksesta sairaushistoriansa luotettavasti dokumentoineille. Lisätietoa hakemismenettelystä: www.joslin.org.

HuimaHiilari-mobiilipeli neuvoo lapsia hiilihydraattien laskennassa

Terveyskylä.fi-palvelussa on julkaistu HuimaHiilari-mobiilipeli. Pelin avulla diabetesta sairastavat lapset ja nuoret voivat oppia ruokien hiilihydraattien laskentaa.
Pelin sisältö on kehitetty HUS:n ravitsemusterapiayksikön ja Terveyskylän Lastentalon asiantuntijoiden voimin.

Ensimmäiset diabeteshoitajat ovat testanneet peliä potilaillaan, ja palaute on ollut rohkaisevaa.
– Ideaa on pidetty loistavana. Teknisesti peliä voi vielä kehittää, mutta nykyiselläänkin se antaa lapselle mahdollisuuden oppia hiilihydraattien laskentaa uudella tavalla, pelin sisältöjä kehittämässä ollut HUS:n ravitsemusterapeutti Minna Similä kertoo.

Lähde: Terveyskylä.fi:n tiedote

Sydänmerkki-tuotteilla merkittäviä terveysvaikutuksia

Sydänmerkki-kriteerit täyttävien elintarvikkeiden suosiminen tavanomaisten sijaan vähentää suolan ja kovan rasvan määrää ruokavaliossa merkittävästi. Tämä selviää THL:n ja Sydänliiton tekemästä tutkimuksesta.

Finravinto 2012 -aineistoon perustuvassa tutkimuksessa selvitettiin, kuinka tavanomaisten elintarvikkeiden korvaaminen Sydänmerkki-tuotteilla vaikuttaa 25–64-vuotiaiden työikäisten suomalaisten natriumin, rasvan, kovan rasvan, sokerin ja kuidun saantiin. 
Sydänmerkki-kriteerit täyttävissä elintarvikkeissa rasvan laatu on hyvä, ja suolan määrää on vähennetty. Joissakin tuoteryhmissä kriteereissä huomioidaan myös, että kuitua on enemmän ja sokeria vähemmän.

Elintarvikkeiden korvaaminen muutti eniten kovan rasvan ja natriumin saantia. Kovan rasvan osuus väheni alle kymmeneen prosenttiin energiansaannista. Suolan saanti väheni keskimäärin 10 prosenttia.
– Huomionarvoista on, että jo pienet laatumuutokset arjen ruokavalinnoissa vaikuttavat ruokavalioon kokonaisuudessaan suotuisasti. Leivän ja leivänpäällisten vaihtaminen vastaaviin Sydänmerkki-tuotteisiin muokkaa ruokavaliota terveellisempään suuntaan, ravitsemusasiantuntija Anna Kara toteaa.

Laskelmat tehtiin neljässä tuoteryhmässä, jotka ovat kovan rasvan, suolan ja kuidun päälähteitä: maito- ja maitovalmisteet, lihavalmisteet, ravintorasvat ja viljavalmisteet. Laskennallisissa mallinnuksissa vaihdettiin tuote, mutta käyttömäärä pidettiin ennallaan.
Korvaamisen jälkeenkin kovan rasvan tärkeimmät lähteet olivat sekä miehillä että naisilla ravintorasvat ja juustot. Suolan tärkein lähde oli korvaamisen jälkeen miehillä lihaleikkeleet ja naisilla leipä, kun ilman korvaamista myös miesten tärkein suolan lähde oli leipä.
Sydänmerkki-järjestelmä on Sydänliiton ja Diabetesliiton yhteinen.

Entistä nopeampi insuliini markkinoille Suomessa

Uusi, entistä nopeampi ateriainsuliini sai hyväksynnän tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikoille Euroopassa tammikuussa. Novo Nordiskin Fiasp -insuliini (faster-acting insulin aspart) on tullut markkinoille muun muassa Iso-Britanniassa ja Saksassa ja pian myös Suomessa. Suomessa valmiste on 1.7. alkaen perus- ja erityiskorvattu yli 18-vuotiaille.
Nopeampi ateriainsuliini on kliinisissä tutkimuksissa auttanut parantamaan aterian jälkeisiä verensokeriarvoja. Tulokset olivat lupaavimpia insuliinipumpun käyttäjillä. Nopeampi ja lyhyempi vaikutusaika vähensi myös hypoglykemioita aterioiden välillä.
– Nykyiset aterialla pistettävät pikavaikutteiset insuliinijohdokset olivat aikanaan mullistus monipistos- ja pumppuannostelussa. Ne pitäisi kuitenkin annostella verensokeritasosta riippuen 10–30 minuuttia ennen ateriaa parhaimman vaikutuksen saamiseksi, ja se on käytännössä vaikeaa. Aikaisempaa pikavaikutteisempi ateriainsuliini on tervetullut uudistus arjen helpottamiseen, Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka sanoo.

Flash-sensorointi paransi hoitotasapainoa

Diabeteksen uusi omahoidon apuväline, kudosglukoosia mittaava flash-sensorointi paransi laitetta koekäyttäneiden, suomalaisten tyypin 1 diabeetikoiden hoitotasapainoa. Hyvät tulokset eivät johtuneet vain uuden laitteen aiheuttamasta alkuinnostuksesta, vaan näkyvät yhä puolen vuoden käytön jälkeen.
FreeStyle Librellä tehty flash-sensorointi paransi sekä monipistos- että insuliinipumppuhoidossa olleiden aikuisten HbA1c-arvoa. Tulokset säilyivät laitetta käyttäneillä ja olivat tilastollisesti merkitseviä vielä 6–9 kuukauden kuluttua käytön aloittamisesta. Sen sijaan sensoroinnin lopettaneiden HbA1c palasi tutkimusta edeltäneelle tasolle.
Edellytyksenä hyville tuloksille on tutkijoiden mukaan, että laitteen käyttäjä lukee glukoosipitoisuuden riittävän usein ja osaa säätää hoitoaan tuloksen perusteella.
Tutkijat arvioivat suuntaa-antavasti myös verensokerin mittausmenetelmien kustannuksia. Flash-sensorointi osoittautui muita jatkuvan veren- tai kudosglukoosin seurantamenetelmiä huomattavasti edullisemmaksi. Sormenpäämittauksiin verrattuna vuosikustannukset olivat 2–3 kertaa suuremmat.

Kasvisproteiinin suosiminen voi ehkäistä tyypin 2 diabetesta

Itä-Suomen yliopiston tutkimus antaa lisää viitteitä siitä, että ruokavalion proteiinin lähteillä voi olla merkitystä tyypin 2 diabeteksen riskin kannalta. Kasviproteiinin suosiminen ruokavaliossa voi auttaa ehkäisemään tyypin 2 diabetesta. Runsaasti lihaa syövien riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on sen sijaan suurentunut.
Itä-Suomen yliopistossa toteutetussa noin 19 vuoden seurantatutkimuksessa oli mukana yli 2 000 miestä. Runsaimmin kasviproteiinia syövillä oli 35 prosenttia pienempi riski sairastua tyypin 2 diabetekseen kuin vähiten kasviproteiinia syövillä. Laskennallisella mallilla arvioitiin, että jos päivittäin noin 5 grammaa eläinproteiinista korvattaisiin kasviproteiinilla, diabetesriski pienenisi 18 prosenttia.
Ruokavalion kokonais- tai eläinproteiinin määrällä tai kalasta tai maitotuotteista saatavilla proteiineilla ei havaittu yhteyttä tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Odottavan naisen tyypin 1 diabetes haittaa sikiön sydämen toimintaa

Raskaana olevan tyypin 1 diabetesta sairastavan naisen korkea verensokeri lisää istukan vajaatoimintaa sekä sikiön sydämen toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia, jotka näkyvät myös sydänsolujen geenien ilmentymisessä. Asia käy ilmi lääketieteen lisensiaatti Lara Lehtorannan Turun ja Oulun yliopistolle tekemästä väitöskirjatutkimuksesta.

Lääketieteen lisensiaatti Lara Lehtoranta halusi tutkia korkean verensokerin vaikutusta sikiön sydämen ja verenkierron toimintaan, sillä seurantamenetelmistä huolimatta tyypin 1 diabetesta sairastavien naisten sikiöillä on lisääntynyt kohdunsisäisen hapenpuutteen ja kuoleman riski. Lisäksi vastasyntyneet tarvitsevat terveiden synnyttäjien lapsia useammin tehohoitoa. Vaikka onnistunut insuliinihoito parantaa sikiön ja vastasyntyneen vointia, tyypin 1 diabeetikon sikiö voi huonommin kuin terveen naisen.
– Tyypin 1 diabeteksessa sokeriaineenvaihdunta on poikkeava jo ennen raskautta, toisin kuin raskausajan diabeteksessa, joka kehittyy raskauden edetessä. Raskausaikana tyypin 1 diabeetikon sikiön riski kärsiä vartalon ja sydämen liikakasvusta, liiallisesta hapenkulutuksesta ja punasolujen muodostuksesta sekä lisääntyneestä hapenpuutteesta on kohonnut. Ultraäänitutkimuksen avulla voimme tutkia sikiön verenkiertoa ja päätellä sen säätelystä sikiön vointia, Lehtoranta kertoo.
Hän havaitsi tutkimuksessaan, että korkealle verensokerille altistuneilla sikiöillä oli keskiraskaudessa sydämen supistus- ja rentoutumisvaiheen läpi kestäviä läppävuotoja sekä sydämen vajaatoimintaa.

Hoitamattoman korkean verensokerin vaikutusta sikiön hyvinvointiin tutkittiin koe-eläinmallilla. Niissä sairaan emon sikiöt pystyivät kuitenkin parantamaan sydämen toimintakykyä siten, että loppuraskaudessa sikiön sydämen toiminta poikkesi terveen emon sikiöstä vain sydämen rentoutumisvaiheen toimintaa mitattaessa. Emon korkea verensokeri johti kuitenkin sikiön sydämen kudostason muutoksiin: sydänsolujen määrä oli runsaampi ja sydämen supistuvuuteen, kasvuun, rakenteeseen ja aineenvaihduntaan liittyvien geenien ilmentyminen poikkeava. Myös istukan toiminta oli heikentynyt korkean verensokerin johdosta. Poikkeava rakenne ja verenkierron vajaatoiminta olivat keskeiset löydökset.
– Mielenkiintoista on, että sydänsolujen geenien muutokset näkyivät vielä syntymän jälkeenkin vastasyntyneillä ja vähän vanhemmillakin poikasilla. Äidin diabeteksella on kauaskantoisia vaikutuksia, Lehtoranta sanoo.

Loppuraskaudessa tyypin 1 diabeetikkoäidin sikiön sydämen molempien kammioiden minuuttitilavuus oli alentunut terveiden verrokkinaisten sikiöihin verrattuna. Lisäksi muitakin sydämen toiminnan keskeisen verenkierron muuttujien poikkeavuuksia havaittiin. Napaverinäytteistä mitatut biokemialliset sydänlihasrasituksen merkit olivat myös diabeetikoiden vastasyntyneillä koholla. Toisaalta istukan verenkierron vajaatoiminnan merkkejä ei ollut, ja vastasyntyneet voivat kohtuullisesti.

Väitöstutkimus: Simvastatatiini lisää diabetesriskiä

Master of Science Nagenda Yaluri selvitti väitöstutkimuksessaan Itä-Suomen yliopistossa mekanismeja, joiden kautta statiinit vaikuttavat riskiin sairastua diabetekseen. Statiineilla on tässä eroja, sillä pravastatiini vaikuttaa diabetesriskiin vähiten, kun taas rosuvastatiini, atorvastatiini ja simvastatiini lisäävät diabetesriskiä eniten.

Statiinihoidon vaikutuksia tyypin 2 diabetesriskiin selvitettiin METSIM-väestötutkimuksessa (Metabolic Syndrome in Men), jonka osallistujat ovat kuopiolaisia ja lähikunnassa asuvia miehiä. Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi niitä mekanismeja, joilla insuliinieritys häiriintyy haiman insuliinia erittävissä saarekkeissa ja joilla insuliiniherkkyys vähenee luurankolihassoluissa statiinihoidon aikana. Haima- ja lihassoluja käsiteltiin simvastatiinilla ja tuloksia verrattiin pravastatiiniin, joka ei lisää diabetesriskiä.

Kuuden vuoden METSIM-seuruututkimuksessa statiinihoito lisäsi tyypin 2 diabeteksen riskiä 46 prosentin verran sekä vähensi insuliiniherkkyyttä 24 prosenttia ja insuliinieritystä 12 prosenttia. Simvastatiini heikensi insuliinin eritystä haimasoluissa useiden ionikanava- ja reseptorivälitteisten mekanismien välityksellä, ja myös insuliiniherkkyys väheni lihassoluissa. Sen sijaan pravastatiinilla ei ollut haitallisia vaikutuksia insuliinin eritykseen tai insuliiniherkkyyteen.

Simvastatiinin insuliinin eritystä heikentävä vaikutus pystyttiin kumoamaan aktivoimalla solukalvolla sijaitsevia reseptoreja (GLP-1R, GPR119). Tulosten perusteella voidaan olettaa, että näiden reseptorien kautta vaikuttavat diabeteslääkkeet voisivat olla hyödyllisiä diabetesriskin vähentämisessä tai diabeteksen hoidossa henkilöillä, jotka käyttävät simvastatiinia.

Statiinit ovat tehokkaita lääkkeitä kohonneen kolesterolin hoidossa sekä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä.

Insuliiniresistenssi voi olla muistisairauksien riskitekijä

Jo insuliiniresistenssi saattaa olla riskitekijä muistisairauksille. Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) uuden seurantatutkimuksen mukaan tyypin 2 diabetekseen liittyvä ja sitä edeltävä insuliiniresistenssi ennustaa heikompaa kielellistä sujuvuutta. Insuliiniresistenssin yhteyttä muistiin ja muihin tiedonkäsittelytoimintoihin selvitettiin tutkimuksessa, johon osallistui 3 695 ihmistä vuosina 2000 ja 2011.

Aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että tyypin 2 diabetes on itsenäinen riskitekijä muistin heikkenemiselle ja muistisairauksista yleisimmän eli Alzheimerin taudin kehittymiselle. Lisäksi tiedetään, että keski-iän korkea verenpaine ja kohonneet kolesteroliarvot lisäävät muistisairauden riskiä.
– Tässä tutkimuksessa pystyttiin osoittamaan, että myös tyypin 2 diabetesta edeltävä insuliiniresistenssi on itsenäinen riskitekijä tiedonkäsittelytoimintojen heikentymiselle, mikä saattaa ennakoida muistisairauden kehittymistä, Turun yliopiston tohtorikoulutettava, lääketieteen lisensiaatti Laura Ekblad kertoo.

Muistia ja muita tiedonkäsittelytoimintoja mitattiin kolmella eri testillä, joita käytetään yleisesti muun muassa muistiongelmien selvittelyssä perusterveydenhuollossa. Kielellistä sujuvuutta mitattiin testillä, jossa pitää luetella minuutin aikana mahdollisimman monta eri eläintä. Kielellistä sujuvuutta mittaava testi kuvastaa muun muassa aivojen otsalohkojen säätelemiä toimeenpanotoimintoja sekä ohimolohkojen säätelemää asia- ja tietomuistia.
Tutkimus paljasti, että mikäli tutkittavalla havaittiin vuonna 2000 insuliiniresistenssi, hänen kielellinen sujuvuutensa oli vuonna 2011 heikompi kuin niille tutkituilla, joilla ei resistenssiä ollut. Lisäksi insuliiniresistenssi oli yhteydessä voimakkaampaan kielellisen sujuvuuden heikentymiseen vuosien 2000 ja 2011 välillä. Sen sijaan yhteyttä insuliiniresistenssin ja välittömän muistiin painamisen tai viivästetyn muistin välillä ei todettu.

Tutkimuksessa huomioitiin laaja joukko aiemmin todettuja tiedonkäsittelyn heikentymisen riskitekijöitä, kuten ikä, koulutusvuodet, masennusoireet, verenpaine, painoindeksi, kohonnut kolesteroli ja tyypin 2 diabetes.
– Tutkimuksen perusteella terveillä elintavoilla voitaisiin todennäköisesti vähentää muistisairauden riskiä. Verenpaineen ja kolesteroliarvojen lisäksi insuliiniresistenssin riskitekijöihin kuten lihavuuteen puuttuminen olisi tärkeää, Ekblad kertoo.

Korjaako paastodieetti insuliinintuotantoa?

Helmikuussa uutisoitiin tutkimuksesta, jonka mukaan säännöllinen paaston kaltainen dieetti sai diabeetikkohiirten haimasolut valmistamaan insuliinia. Sama saatiin aikaan myös ihmisen soluissa.
Tutkimuksessa käytetty FDM-dieetti eli 1 090–725 kilokalorin niukkaenerginen jakso kesti viisi päivää kuukaudessa. Tutkimukseen osallistui sata koehenkilöä, joista 71 noudatti kaavaa kokeen loppuun.
Tulokset viittaavat siihen, että FMD edistää haiman solujen uudelleen ohjelmoitumista niin, että ne tuottavat insuliinia. Ongelmana on kuitenkin autoimmuniteetti, joka tuhoaa insuliinia tuottavat solut.
– Odotan innolla jatkotutkimuksia. Ennen kuin tämän tyyppistä ruokavaliota voidaan suositella, täytyy saada tietoa sen pitkäaikaisvaikutuksista verisuoniterveyteen sekä sokeriaineenvaihduntaan. Ei kannata siis muuttaa vielä ruokavaliotaan, mutta toki voi miettiä syökö yli oman energiantarpeensa, toteaa Diabetesliiton erikoislääkäri Anu-Maaria Hämäläinen.

Uusien insuliinien lääkekorvauslausunnot helpottuivat hieman

Glargininsuliinin (Toujeo 300 yksikköä/ml) ja degludekinsuliinin (Tresiba) lääkekorvausoikeutta on haettu lääkärinlausunto B:llä, jonka laatijan tulee joko toimia diabeetikoita hoitavassa yksikössä erikoissairaanhoidossa tai olla sisätautien tai endokrinologian erikoislääkäri.
Diabetesliitto kirjelmöi asiasta Kelalle, sillä diabeetikoiden ensisijainen hoitovastuu on usein perusterveydenhuollolla. Erikoislääkärin vastaanotolle pääseminen vaihtelee eri puolilla Suomea ja voi olla erityisen hankalaa Pohjois- ja Itä-Suomessa pitkien matkojen vuoksi.
Kela muutti käytäntöä siten, että maaliskuun alusta alkaen myös muun hoitavan lääkärin laatima B-lausunto on hyväksytty, kun siihen on liitetty potilasasiakirjoihin perustuva erikoissairaanhoidon yksikön tai erikoislääkärin kirjallinen vastaus lääketieteellisten edellytysten täyttymisestä.
Kelan myöntämän korvauksen kriteerit löytyvät Kelan ohjeistuksesta.

PURE-tutkimus ei muuta ravitsemussuosituksia

Maailman sydänjärjestöjen entisen puheenjohtajan, professori Salim Yusufin esitys kardiologian konferenssissa Davosissa on herättänyt hämmennystä. Hän kertoi, että PURE-tutkimuksen mukaan hiilihydraattien syönti on yhteydessä suurempaan riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja rasvan syönti yhteydessä pienempään riskiin.
Suomalaiset ravitsemuksen asiantuntijat huomauttavat, että tutkimus ei muuta suomalaisten yleisten ravitsemussuositusten linjauksia. Sydänliitonkaan suosituksiin ei ole tulossa muutoksia. Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala tähdentää, että Yusufin esitys ei edusta kardiologien nykykäsitystä, eikä mies ole ravitsemuksen asiantuntija.
– Terveyden kannalta on edelleen tärkeää suosia pehmeitä, tyydyttymättömiä rasvoja, kasviksia, marjoja ja hedelmiä sekä täysjyväviljaa. Samalla on hyvä vähentää kovan, tyydyttyneen rasvan, sokerin ja vähäkuituisen viljan sekä suolan saantia, Sydänliiton ravitsemusasiantuntija Tuija Pusa muistuttaa.

www.antidootti.fi kokoaa luotettavan terveystiedon

www.antidootti.fi on idea ja nettiosoite, jolle toivotamme menestystä ja pitkää ikää. Osoitteessa on joukko terveydestä ja hyvinvoinnista kertovia blogeja, jotka perustuvat tieteellisesti tutkittuun tietoon.
Lääketieteen professori Juhani Knuutin ideoimassa portaalissa on mukana laadukkaina tunnettuja blogeja, esimerkiksi Reijo Laatikaisen Pronutritionist, Pauli Ohukaisen Tervettä skeptisyyttä, Anja Nystenin Kemikaalikimara ja Patrik Borgin Pöperöproffa.
– Tavoitteemme on tuoda myönteisellä tavalla esiin terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää tietoa. Pyrimme ennakkoluulottomuuteen, objektiivisuuteen ja neutraaliuteen, Antidootin sivuilla kerrotaan.

Opiskelijat kehittivät tarramittarin

Vaasan yliopiston opiskelijat kehittivät innovaatiokurssilla elektronisen tarran, jonka avulla voi seurata verensokeria. Keksintö palkittiin huippuyliopisto MIT:n tukeman kurssin innovatiivisimpana.
Printattava elektroninen tarra pysyy ihossa kiinni paremmin kuin tällä hetkellä käytössä olevat sensorit, kertovat palkitut opiskelijat. Tarra on yhteydessä mobiilisovellukseen, jossa verensokerilukemia voi seurata.
Innovaation luonut opiskelijaryhmä rakensi keksinnöstään prototyypin. Ryhmän tavoitteena on kaupallistaa innovaatio.

Arvostettu palkinto lapsuusiän diabeteksen tutkijalle

Lastentautien professori, Diabetestutkimussäätiön puheenjohtaja Mikael Knip sai vuoden 2017 Matti Äyräpään palkinnon. Knip on yhdessä tutkimusryhmänsä kanssa tehnyt merkittäviä löydöksiä lapsuusiän diabeteksen syntyyn vaikuttavista tekijöistä. Palkinnon myöntää Suomalainen Lääkäriseura Duodecim.
Knipin elämäntyö lasten ja nuorten diabeteksen ehkäisemiseksi on ollut merkittävä. Hän on toteuttanut ja johtanut useita laajoja lasten ja nuorten diabetesta koskevia tutkimushankkeita ja myös johdonmukaisesti testannut mahdollisia ehkäisykeinoja sairauden pysäyttämiseksi.

Voimaharjoittelu voi auttaa tyypin 2 ehkäisyssä

Voimaharjoittelun havaittiin tuoreessa tutkimuksessa kasvattavan humaniiniksi kutsutun proteiinin määrää lihaskudoksessa miehillä, joilla oli kohonnut tyypin 2 diabeteksen riski. Kohonnut humaniinin pitoisuus veressä oli yhteydessä parantuneeseen sokerinsietoon, ja siksi sillä voi olla merkitystä tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä.
Tutkimuksen osallistujat jaettiin kuntosali-, sauvakävely- ja verrokkiryhmiin, ja tarkastelujakso oli 12 vikkoa.
Yliopistonlehtori Mika Venojärvi Itä-Suomen yliopistosta tähdentää, että monenlaisesta liikunnasta on hyötyä diabeteksen ehkäisyssä.
– Aikaisemmin olemme osoittaneet myös sauvakävelyn saavan aikaan lukuisia metaboliselta oireyhtymältä suojaavia muutoksia.
Tutkimus toteutettiin Itä-Suomen biolääketieteen yksikön, Turun yliopiston Paavo Nurmi -keskuksen, Karoliinisen instituutin ja Uppsalan yliopiston yhteistyönä.

Itä-Suomen yliopiston tutkimus: ravinnosta saatu kolesteroli ei lisää muistisairauksien riskiä

Juuri julkaistun Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan kohtuullisen runsas kolesterolin saanti ruokavaliosta tai yhden kananmunan syönti päivässä ei ollut yhteydessä suurentuneeseen dementian tai Alzheimerin taudin riskiin. Yhteyttä ei havaittu myöskään niillä tutkittavilla, joilla oli perimässään elimistön kolesteroliaineenvaihduntaan vaikuttava ja muistisairauksien riskiä lisäävä APOE4-tyyppi, joka on Suomessa yleinen. Tulokset julkaistiin arvostetussa American Journal of Clinical Nutrition -tiedelehdessä.
Itä-Suomen yliopistossa toteutetun Sepelvaltimotaudin vaaratekijät-tutkimuksen alussa vuosina 1984–1989 selvitettiin ravitsemustottumukset 2 497 mieheltä, joiden ikä oli 42–60 vuotta ja joilla ei ollut diagnosoitua muistisairautta. Tutkimuksen 22 vuoden seurannan aikana 337 miehellä todettiin muistisairaus, joista 266 oli Alzheimerin tautitapauksia. APOE4-tyyppi oli 32,5 prosentilla tutkittavista.
Tutkimuksessa havaittiin, että runsas kolesterolin saanti ruokavaliosta ei ollut yhteydessä dementian tai Alzheimerin taudin riskiin koko tutkimusaineistossa eikä miehillä, joilla oli APOE4-tyyppi. Myöskään ravinnon merkittävän kolesterolin lähteen, kananmunien, syönti ei ollut yhteydessä riskiin.
Tulosten perusteella runsaasti kolesterolia sisältävä ruokavalio tai runsas kananmunien syönti ei näyttäisi lisäävän muistisairauksien riskiä edes niillä henkilöillä, joilla perinnöllisen alttiuden vuoksi ravinnon kolesteroli vaikuttaa enemmän veren kolesterolipitoisuuteen kuin muilla.

Yhdysvalloissa testataan maksaan ohjautuvaa insuliinia

Uuden HDV-insuliinin kehittäminen on edennyt Yhdysvalloissa kliinisiin testeihin diabeetikoilla. HDV-insuliini (Hepatocyte Directed Vesicle) on pikainsuliini, joka ohjautuu pistämisen jälkeen molekyylien avulla erityisesti maksaan. Terveillä ihmisillä maksa käyttää jopa 80 prosenttia haiman tuottamasta insuliinista, joten kehitteillä oleva uutuus matkii kehon luontaista toimintaa.
Maksa varastoi glukoosia, jota se vapauttaa myöhemmin verensokerin laskiessa. Vain maksan solut pystyvät sekä varastoimaan että vapauttamaan glukoosia. Muiden kudosten solut ainoastaan käyttävät sitä. Pistoksena annetusta insuliinista vain pieni osa saavuttaa maksan. HDV-insuliinin toivotaan vähentävän hypoglykemioita ja painonnousua.

Tutkimus: Antibioottien ja tyypin 1 diabeteksen välillä ei yhteyttä

Tanskassa tehty tutkimus kumoaa aiemman hiirillä tehdyn tutkimuksen päätelmän: yhteyttä antibioottien käytön ja tyypin 1 diabeteksen välillä ei voitu osoittaa.
Tanskalaistutkijat vertasivat tyypin 1 diabetekseen sairastuneita lapsia terveisiin lapsiin. Mukana oli noin 14 000 lasta. Vertailututkimus osoitti, että yhteyttä lasten 1–16-vuotiaana saamien antibioottihoitojen ja tyypin 1 diabetekseen sairastumisen välillä ei voitu osoittaa.
Aivan pienimmät lapset olivat kuitenkin poikkeus: jos alle 2-vuotias oli saanut useita kertoja laajakirjoista antibioottihoitoa, hänen diabetesriskinsä kohosi. Tutkimuksessa oli kuitenkin mukana niin pieni joukko tämän ikäisiä lapsia, että tulos on epävarma.

Samat geenit vaikuttavat syntymäpainoon ja aikuisiän terveyteen

Poikkeavaan syntymäpainoon on tuoreen tutkimuksen mukaan usein geneettinen syy. Samat geneettiset tekijät lisäävät riskiä sairastua aikuisiällä tyypin 2 diabetekseen tai sydän- ja verisuonitauteihin. Havainto voi avata uusia näkökulmia näiden sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon.
Tutkimukseen osallistui tutkimusryhmiä 17 maasta. Itä-Suomen yliopistosta mukana oli biolääketieteen yksikön Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimus noin 450 kuopiolaislapsen aineistolla.
Tulosten perusteella vähintään kuudesosa syntymäpainon vaihtelusta selittyy geneettisillä eroilla. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsilla, joiden syntymäpaino on huomattavasti keskimääräistä pienempi tai suurempi, on kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen aikuisena.
– Terveelliset elintavat ovat erityisen tärkeitä lapsille, joilla on ollut poikkeava syntymäpaino, toteaa Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksen johtaja professori Timo Lakka.

Toujeo-insuliinin korvattavuuskriteerit muuttuvat

Tammikuusta 2017 alkaen Toujeo-insuliini (SoloStar 300 yksikköä/ml) on rajoitetusti peruskorvattava ja rajoitetusti erityiskorvattava sadan prosentin korvausluokassa aikuisten vaikeahoitoisen diabeteksen hoidossa, kun muun glargiini-insuliinihoidon aikana esiintyy toistuvia tai vakavia hypoglykemioita.
Kansaneläkelaitos myöntää Toujeo-valmisteen rajoitetun korvausoikeuden ilman erillistä hakemusta henkilöille, joilla on voimassa oleva erityiskorvausoikeus ’103. Diabetes’ ja jotka ovat ostaneet kyseistä insuliinia apteekista kuluvan vuoden aikana.
Kansaneläkelaitos antaa lääkäreille tarkemmat ohjeet valmisteen korvaamisen edellytyksistä.

Järjestöjen kysely: Moni tinkii lääkkeiden ostosta

Kuluttajaliiton koordinoiman Kuluttajaparlamentin järjestöt eivät hyväksy hallituksen vähävaraisiin ja sairastaviin kohdistuvia säästötoimenpiteitä. Hallitusohjelmaan on merkitty yhdeksi hyvinvointiin ja terveyteen liittyväksi tavoitteeksi terveyserojen kaventaminen. Nyt toteutetut ja suunnitellut leikkaukset ovat räikeässä ristiriidassa tavoitteen kanssa.
Kuluttajaparlamentti selvitti kuluttajakyselyllä, miten säästötoimet vaikuttavat ihmisten elämään ja terveydenhoitoon. Kyselyn kohderyhmänä olivat erityisesti pitkäaikaissairaat, opiskelijat, työttömät, eläkeläiset ja vammaiset.
Puolet kyselyyn vastanneista on joutunut taloudellisten syiden vuoksi tinkimään terveydenhoidostaan. Joka toinen vastaaja on jättänyt rahan puutteen vuoksi käyttämättä terveydenhuollon palveluita kuten lääkäriä, ja 42 prosenttia on jättänyt lääkkeitä ostamatta. 64 prosenttia vastaajasta tinkii ruokamenoissa rahan puutteen vuoksi.
Hallituksen säästötoimenpiteistä kaikkein ongelmallisimmiksi vastaajat kokivat sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen korotukset (60 %), lääkekorvausten 50 euron alkuomavastuun (33 %) ja Kelakorvausten leikkaukset hammaslääkärillä käynnin kustannuksista (32 %).

Lisätietoa kyselystä löytyy Kuluttajaliiton verkkosivulta.

Professori Riitta Veijola palkittiin Ruotsissa

Lastentautiopin professori Riitta Veijola Oulun yliopistosta on saanut ruotsalaisen lastendiabetessäätiön Johnny Ludvigsson -palkinnon 250 000 Ruotsin kruunua eli noin 25 000 euroa. Palkitsemisperusteluissa Barndiabetesfonden mainitsee muun muassa Veijolan yli 200 artikkelia lääketieteen alan lehdissä, hänen tutkimuskokemuksensa ja tutkimustuloksensa sekä laaja käytännön kokemuksensa lasten diabeteksen hoidossa. Veijola on DIPP- ja TEDDY-tutkimusten vastuullinen tutkija Oulussa.

Sydäninfarktin estolääkitys tehoaa

Lääkärin määrämät sydäninfarktin estoon tarkoitetut lääkkeet kannattaa ottaa ohjeen mukaan. Tuoreen tutkimuksen mukaan lääkkeet paitsi suojaavat infarktilta myös vähentävät sairauden vakavuutta, jos se kuitenkin yllättää.
Sydäntä suojaavia lääkkeitä ovat aspiriini, kolesterolilääkkeet, beeta-salpaajat ja angiotensiinireseptorin salpaajat. Kiinalaistutkijat selvittivät näiden lääkkeiden tehoa tutkimuksessa, jossa oli mukana lähes 15 000 äkillisten sydänoireiden vuoksi sairaalaan tullutta potilasta. Joka toisella oli ennestään sydän- ja verisuonitauti.
Tutkijat havaitsivat, että estolääkitystä saaneilla potilailla sairaus oli lievempioireinen, heillä oli vähemmän rytmihäiriöitä ja vähemmän merkittäviä sydäntapahtumia. Tulokset pätivät kaikkiin potilaisiin riippumatta siitä, oliko taustalla sydän- ja verisuonitautia vai ei. Jo yksi lääke näytti vähentävän merkittävien sydäntapahtumien vaaraa viidenneksellä, kaikki neljä lääkettä yli 40 prosentilla.
Tutkijat korostavat, että estolääkitystä kannattaa jatkaa myös sydäntapahtuman jälkeen.
Tutkimus julkaistiin PLOS ONE -lehdessä. Uutisen välitti Sydänliitto.

Milloin lääkärintodistus on maksuton?

Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa 23.9. antamassaan lausunnossa, että terveyskeskuksessa laadittava lääkärintodistus tai -lausunto on maksuton silloin, kun sitä tarvitaan lääkehoidon erityiskorvattavuuden hakemiseksi. Tällöin on kyseessä sairauden hoitoon liittyvä todistus, josta terveyskeskukset eivät saa periä maksua.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään lääketieteellisin perustein vaikeiksi tai pitkäaikaisiksi arvioitavista sairauksista, joiden lääkehoidon kustannuksista korvataan 65 tai 100 prosenttia. Kela päättää kriteerit, joiden on täytyttävä, jotta lääkkeiden erityiskorvaaminen on lääketieteellisesti perusteltua. Potilas tarvitsee lääkärinlausunnon, jolla hän voi osoittaa Kelalle lääkehoidon tarpeensa ja saada lääkkeensä erityiskorvattuina.
Erilaisten maksujen perimiskäytäntöjen yhdenmukaistaminen on asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun kannalta tarpeellista.
Linjauksella ei ole vaikutusta erikoissairaanhoidon yhteydessä annettujen lääkärintodistusten tai -lausuntojen maksullisuuteen tai muihin tarkoituksiin annettujen B-lausuntojen maksuttomuuteen. Kunta saa periä maksuja terveydenhuollon ammattihenkilön antamista todistuksista ja lausunnoista silloin, kun ne eivät liity potilaan hoitoon.

Lisäävätkö marjasoseiden pektiini ja kyslaani riskiä saada tyypin 1 diabetes?

Rohini Emani tutki Turun yliopistossa tekemässään väitöstutkimuksessa lehmänmaidon proteiinien, viljan gluteiinin sekä täysin uutena ravintoaineena marjasoseiden pektiinin ja ksylaanin vaikutusta diabeteksen ilmaantuvuuteen ykköstyypin diabeteksen eläinmallissa.
– Toisin kuin altistuminen lehmänmaidon proteiineille tai viljan gluteenille, altistuminen pektiinille ja ksylaanille lisäsi merkitsevästi diabeteksen ilmaantumista nuorissa hiirissä. Havaitsimme myös, että pektiini ja ksylaani lisäsivät suoliston stressitekijöitä ja vaikuttivat immuunijärjestelmän toimintaan tavalla, joka edisti haimasaarekkeiden tulehdusreaktion etenemistä, Emani kertoo.
Hänen väitöstutkimukisessaan saatiin näyttöä suoliston immuunijärjestelmän ja mikrobistotasapainon muutoksista tyypin 1 diabeteksen varhaisen kehityksen aikana ja osoitettiin, että käytetyssä eläinmallissa pektiinin ja ksylaanin varhainen liittäminen ruokavalioon edesauttoi diabeteksen kehittymistä.
Ravinnon merkitystä tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen on tutkittu runsaasti, mutta tutkimusnäyttö on ristiriitaista. Suolistolla ja sen immuunipuolustuksen kehittymisellä saattaa olla merkitystä ainakin niillä lapsilla, jotka sairastuvat varhain tyypin 1 diabetekseen.
– Pektiinin ja ksylaanin yhteys autoimmuunidiabetekseen löytyi ensimmäistä kertaa tässä tutkimuksessa. Ennen kuin mitään ravintosuosituksia voi antaa, tulos täytyy toistaa ja tutkia vielä ihmisillä. Suosittelen edelleen turvallisin mielin antamaan vauvoille lisäruokia nykyisten ravitsemussuositusten mukaan, Diabetesliiton lastenlääkäri Anu-Maaria Hämäläinen toteaa.
Monien allergioiden ja autoimmuunitautien ilmaantuvuus on nykyisin paljon yleisempää kuin 50 vuotta sitten. Tiedemaailma on yksimielinen siitä, että tämä johtuu tavalla tai toisella muuttuneista ympäristötekijöistä. Tutkijoiden mielenkiinnon kohteena on nyt erityisesti lapsen varhainen mikrobisto, etenkin suolistomikrobisto, ja sen tasapainon vaikutus erilaisiin immuunivälitteisiin sairauksiin.

Uusi suomalainen älypuhelinsovellus tunnistaa eteisvärinän

Turun yliopiston tutkijat ovat kehittäneet älypuhelinsovelluksen eteisvärinän tunnistukseen. Sovellus ei vaadi mitään lisälaitteita, sillä se hyödyntää puhelimen omaa kiihtyvyysanturia ja gyroskooppia. Sovellus pyritään tuomaan kuluttajien saataville vuoden 2017 aikana.
Puhelin, johon on ladattu kyseinen sovellus, asennetaan rinnan päälle ja käynnistetään mittaus. Sovellus tekee analyysin ja antaa välittömästi kyllä/ei -vastauksen siihen, onko henkilöllä eteisvärinä vai ei.

Verensokerilääkkeellä suotuisa ”sivuvaikutus”

Diabeteksen hoidossa käytettävä liraglutidi-valmiste eli Victoza vähensi lumehoitoon verrattuna merkitsevästi sydän- ja verisuoniperäisen kuoleman, sydäninfarktin ja aivohalvauksen ilmaantumista, kun sitä käytettiin riskiryhmään kuuluvilla tavanomaisen diabeteslääkityksen lisänä. Lääkkeen vaikutusta selvittäneen LEADER-tutkimuksen tulokset on julkaistu New England Journal of Medicine -lehdessä.
Tutkimuksessa ei havaittu merkitsevää eroa haittatapahtumien ilmaantumisessa potilasryhmien välillä. Yleisin hoidon keskeyttämiseen johtanut haittatapahtuma liittyi ruuansulatuskanavan häiriöihin liraglutidia käyttäneillä.
LEADER alkoi syyskuussa 2010 ja siihen osallistui 9 340 tyypin 2 diabetesta sairastavaa potilasta 32 maasta. Tutkimuspotilaita seurattiin 3.5–5 vuotta. Suomesta mukana oli 132 potilasta.

Fimea kysyi lääkehoidosta ja -korvauksista

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean teettämään kyselyyn vastanneista kansalaisista vain noin kolmasosa oli sitä mieltä, että tasa-arvo toteutuu sairauksien hoidossa, ja reilu kolmannes arvioi, että lääkekorvaukset ovat oikeudenmukaisia. Hieman yli puolet oli sitä mieltä, että Kela korvaa lääkekustannuksista liian vähän. Tärkeimpänä vastaajat pitivät syöpä- ja sydänlääkkeiden sekä insuliinien korvaamista.

Pohjois-Karjalassa selvitettiin tyypin 1 diabeteksen hoidon tila

Tyypin 1 diabetesta sairastavien hoidon seuranta on Pohjois-Karjalassa varsin hyvällä tolalla, mutta tuloksissa on parantamisen varaa. HbA1C-arvo ja veren LDL-kolesteroli oli mitattu viimeisen vuoden aikana yli 90 prosentilla diabeetikoista.
Mutta: vain joka viides tyypin 1 diabetesta sairastava pääsee tavoiteltuun sokeritasapainoon. Yli 60-vuotiaiden tilanne oli hieman parempi: joka neljäs oli hyvässä hoitotasapainossa.
Pohjois-Karjalassa on muuhun Suomeen nähden ainutlaatuinen mahdollisuus seurata ja arvioida hoidon onnistumista, koska koko alueella on käytössä yhtenäinen potilastietojärjestelmä.

Suomalaistutkimus: Verisuonten kasvattamisesta rasvakudokseen voi olla hyötyä tyypin 2 diabeteksen hoidossa

Uusien hiusverisuonien kasvattaminen rasvakudokseen voi olla hyödyksi lihavuuteen liittyvän tyypin 2 diabeteksen hoidossa, osoittaa tuore suomalaistutkimus. Tutkijat havaitsivat, että uusien verisuonten välityksellä pystytään vaikuttamaan tyypin 2 diabeteksessa esiintyvään aineenvaihdunnan häiriöön ja kudostulehdukseen. Tutkimus on julkaistu Cell Metabolism -tiedelehdessä.
Keskeinen rooli tyypin 2 diabeteksen kehittymisessä on niin sanotulla valkoisella rasvalla. Helsingin yliopiston ja Wihurin tutkimuslaitoksen tutkijat ovat nyt osoittaneet hiirillä tehdyssä tutkimuksessa, että liikalihavuuteen liittyvän tyypin 2 diabeteksen hoidossa voi olla hyötyä kasvutekijästä, jonka avulla rasvakudokseen voidaan kasvattaa pieniä verisuonikapillaareja, hiussuonia.
– Aluksi rasvakudos pystyy varastoimaan rasvaa tehokkaasti, mutta kun varastot ovat täynnä, rasvaa alkaa kertyä myös aineenvaihdunnan kannalta tärkeisiin kudoksiin kuten maksaan ja lihaksiin. Silloin nämä kudokset menettävät kyvyn reagoida insuliiniin, joka normaalisti auttaa verensokerin siirtymisessä kudoksiin, selittää tutkija Marius Robciuc.
Tutkijat käyttivät verisuonikasvutekijä VEGF-B:tä lisäämään pienten verisuonten tiheyttä rasvakudoksessa ja havaitsivat, että tämä johti suotuisiin muutoksiin insuliinin toiminnassa liikalihavilla hiirillä. Hiirien valkoisen rasvakudoksen toiminta muuttui niin että parhaimmillaan se alkoi käyttää sokeria ja rasvoja lämmöntuotantoon, mitä normaalisti tapahtuu vain ruskeassa rasvakudoksessa. Ihmisessä ruskeaa rasvakudosta on vain vähän.
Hiussuonien lisääntyminen rasvakudoksissa paransi liikalihavien hiirien aineenvaihduntaa, pienensi niiden rasvakudoksen määrää ja näytti estävän myös aineenvaihduntahäiriöön liittyvää tulehdustilaa kudoksissa.
– Tulokset ovat erittäin rohkaisevia ajateltaessa uusia mahdollisuuksia hoitaa liikalihavuuteen ja tyypin 2 diabetekseen liittyviä aineenvaihdunnan häiriöitä ja tulehdusta. Lisätutkimuksia kuitenkin tarvitaan, ennen kuin hoitomuotoa voidaan yrittää soveltaa potilaisiin, Robciuc toteaa.

Diabeetikoiden määrä kasvaa hälyttävää vauhtia maailmassa

Vuonna 2014 diabetesta sairasti koko maailmassa 422 miljoonaa aikuista, mikä on lähes nelinkertainen määrä vuoteen 1980 verrattuna. Sairauden aiheuttamat vuotuiset kustannukset olivat 825 miljardia dollaria (sairauden vuoksi menetetyt työpäivät eivät ole mukana luvussa).
Tämä käy ilmi tiedelehti The Lancetin julkaisemasta laajasta kansainvälisestä tutkimuksesta: ”Worldwide trends in diabetes since 1980: a pooled analysis of 751 population-based studies with 4.4 million participants”. Diabeteksen maailmanlaajuisia trendejä selvittänyttä tutkimusta on ollut tekemässä lähes viisisataa tutkijaa eri puolilta maailmaa, myös Suomesta.
Mikäli diabeteksen lisääntyminen jatkuu nykyistä tahtia, vuonna 2025 diabetesta sairastavia aikuisia on maailmassa jo yli 700 miljoonaa.
”Diabetesmaiden” viiden kärki oli Kiina, Intia, Yhdysvallat, Brasilia ja Indonesia. Suurimmat kustannukset diabetes aiheuttaa Kiinassa, USA:ssa ja Intiassa.

Diabeteksen Käypä hoito -suositus päivitettiin

Diabeteksen Käypä hoito -suositus on päivitetty. Suosituksessa on kiinnitetty huomiota muun muassa psykososiaalisen tuen merkitykseen ja hoidon yksilöllisyyteen. Diabetesliiton psykologi Helena Nuutinen on ollut mukana psykososiaalista tukea koskevan osuuden laatimisessa.
Diabeteksen Käypä hoito -suositus on luettavissa verkossa.

Tutkimus: diabeteksen ja lisäsairauksien vaikutus työkyvyttömyyteen

Työterveyslaitoksen koordinoimassa tutkimushankkeessa havaittiin, että diabetesta sairastavilla on muita suurempi mielenterveyden häiriöiden, tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä sydän- ja verisuonitautien aiheuttaman työkyvyttömyyden riski. Näitä sairauksia esiintyy erityisesti heikossa sosioekonomisessa asemassa olevilla. Paljon sairastavien elämää varjostavat usein myös yksinäisyys, työstressi ja epäterveelliset elämäntavat.
Työterveyslaitoksen koordinoimassa tutkimushankkeessa seurattiin yli 16 000:n diabetesta sairastavan työikäisen työkykyä ennen ja jälkeen sairauden toteamisen. Tutkimushankkeessa oli analysoitavana suomalainen, ruotsalainen, englantilainen ja ranskalainen kohorttiaineisto.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että että diabetekseen sairastuvilla oli verrokkeja enemmän sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyyseläkepäiviä jo kolme vuotta ennen diabetesdiagnoosia. Seitsemän vuoden seurannassa diabetesta sairastavilla oli keskimäärin 95 vuotuista työkyvyttömyyspäivää, kun vertailuryhmässä niitä oli 35.
Tutkituista 30-40 prosentilla vuotuisia työkyvyttömyyspäiviä oli hyvin vähän tai ei lainkaan. Työkyvyttömyyden riski kasvoi kohti diagnoosin toteamista, mutta tasaantui sen jälkeen pysyen kuitenkin verrokkeja korkeammalla tasolla.

Ei diabetes, vaan lisäsairaudet
Ruotsalaisaineistossa diabetesta sairastavilla oli noin 20 päivää enemmän mielenterveysperusteisia poissaoloja kuin henkilöillä, joilla ei ollut diabetesta. Vastaava ero tuki- ja liikuntaelinsairastavuudessa oli noin 12 päivää ja sydän- ja verisuonitautisairastavuudessa noin kuusi päivää vuodessa.
Diabetes itsessään oli harvoin työkyvyttömyyden syy. Siitä aiheutui keskimäärin vain kaksi ylimääräistä poissaolopäivää vuodessa.
Diabetesta sairastavien riski päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle oli kolminkertainen vertailuryhmään verrattuna. Tämäkin riski selittyi suurelta osin lisäsairauksilla, kuten mielenterveyden häiriöillä, tuki- ja liikuntaelinsairauksilla ja sydän- ja verisuonitaudeilla.

Liikunta tukee terveyttä ja hoitaa sairautta

Lääkäriseura Duodecim on julkaissut päivityksen liikunnan Käypä hoito -suosituksesta. Suositus korostaa, että liikunnan avulla voi ehkäistä, hoitaa ja kuntouttaa monia pitkäaikaissairauksia, kuten tyypin 2 diabetesta, kohonnutta verenpainetta, lihavuutta, sepelvaltimotautia, sydämen vajaatoimintaa ja monia syöpäsairauksia.
Kaikille aikuisille suositellaan kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa (esimerkiksi reipasta kävelyä) ainakin 150 minuuttia viikossa tai raskasta liikuntaa (esimerkiksi juoksua) 75 minuuttia viikossa. Lisäksi suositellaan lihasvoimaa ja -kestävyyttä ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa vähintään kahtena päivänä viikossa. Kaikki liikunta voidaan toteuttaa vähintään 10 minuutin pätkissä. Ikääntyneiden olisi hyvä harjoittaa lisäksi liikuntaa, joka ylläpitää ja kehittää nivelten liikkuvuutta ja kehon tasapainoa.

Korvaamaton kovalevy palkittiin

Maailman AVH-järjestö The World Stroke Organization on palkinnut Aivoliiton ja Yksi elämä -terveystalkoiden verenpainekampanjan parhaana kampanjana korkean tulotason maiden sarjassa. Korvaamaton kovalevy -kampanja toi viime syksynä esille verenpaineen merkitystä aivojen terveydelle. Vain 17 prosenttia suomalaisista tietää, että kohonnut verenpaine on aivoverenkiertohäiriöiden merkittävin riskitekijä.

Pitkä metformiinilääkitys saattaa aiheuttaa B-vitamiinin puutosta ja anemiaa

Diabeteksen hoidossa käytettävä metformiini saattaa yhdysvaltalaistutkijoiden mukaan haittavaikutuksena aiheuttaa potilaille B12-vitamiinin puutosta ja anemiaa. Yhteydet havaitaan, kun lääkitys kestää vuosikausia.
Metformiini on aiemminkin yhdistetty B12-vitamiinin vajaukseen, mutta tätä ennen on ollut epäselvää näkyykö yhteys myös pitkäkestoisissa lääkityksissä.
Yhdysvaltalaisten havainnot perustuvat tutkimukseen, jossa runsaat 2 000 potilasta satunnaistettiin metformiini- tai lumelääkitykselle kolmeksi vuodeksi. Alkuperäistä tutkimusta seuraavassa jatkotutkimuksessa metformiinilääkityksiä jatkettiin vielä yhdeksän vuotta.
Mittausten perusteella B12-vitamiinitasot laskivat viidessä vuodessa alhaisiksi runsaalla 4 prosentilla metformiiniryhmäläisistä ja runsaalla 2 prosentilla lumeryhmäläisistä. B12-vitamiinin vajaus oli sitä todennäköisempää mitä pitempään metformiinilääkitys jatkui, tutkijat havaitsivat.
Vuosikausia metformiinilääkityksellä olleilla oli myös muita enemmän anemiaa.
Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka suosittelee, että B12-vitamiinin pitoisuus mitataan ainakin ikäihmisiltä ennen metformiinihoidon käynnistämistä. Hänen mukaansa pitoisuus voi olla matalahko myös ravitsemuksen puutteiden, erilaisten imeytymishäiriöiden tai jatkuvan happosalpaajalääkkeiden käytön vuoksi. B12-vitamiinia saa mm. lihasta, kalasta, maitotuotteista ja kananmunasta.
– Mittausta suositellaan pitoisuudesta riippuen muutaman vuoden välein, kun metformiinilääkitys kestää pitkään. Jos tavallisen B12-vitamiinikokeen tulos on laboratorion ilmoittamalla viitealueella, mutta sen alakantissa, suositellaan aktiivisen B12-vitamiinin mittausta, mikä on selvästi kalliimpi tutkimus. Hoidoksi osalle riittää B12-vitamiinitabletti päivittäin tai ajoittaisena kuurina, osa tarvitsee vitamiinipistosta 3-4 kk välein, Ilanne-Parikka sanoo.

Diabeteksen lisäsairauksilta suojaava geenimutaatio löydetty

Diabetekseen liittyy useita erilaisia lisäsairauksia, mutta joillakin potilailla niitä esiintyy enemmän kuin toisilla. Eroja eivät selitä pelkästään erot diabeteksen hoidon onnistumisessa.
Suomalaistutkimus on paljastanut kaksi geenimutaatiota, joiden kantajilla näyttää olevan muita pienempi riski saada diabeettinen verkkokalvosairaus ja munuaissairaus.
Pienten verisuonten vaurioitumista aiheuttaa eniten korkea verensokeri. Se ei kuitenkaan selitä komplikaatioriskiä kokonaan, vaan taustalla on myös geneettisiä tekijöitä. Solu- ja eläintutkimuksissa on havaittu, että solun sisäinen B1-vitamiini estää vahinkoja, joita korkea verensokeripitoisuus aiheuttaa.

FinnDiane-tutkimushanketta Helsingin yliopistossa ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa johtava professori Per-Henrik Groop ryhmineen selvitti yhteistyössä Turinin yliopiston professori Massimo Portan kanssa yleisten pistemutaatioiden vaikutuksia niissä geeneissä, jotka koodaavat B-vitamiinia soluihin siirtäviä proteiineja.
Tutkimuksen lähtökohtana oli oletus, että tutkitut mutaatiot vaikuttavat yksilön kykyyn siirtää B1-vitamiinia soluihin ja siten myös alttiuteen saada diabetekseen liittyviä lisäkomplikaatioita.

Tulokset osoittivat, että kaksi tutkituista SLC19A3-geenin pistemutaatiosta oli vahvasti yhteydessä retinopatiaan sekä retinopatian ja nefropatian yhdistelmään siten, että mutaation kantajilla näitä komplikaatioita esiintyi vähemmän. Mutaation suojaava vaikutus säilyi, vaikka muut yleiset riskitekijät huomioitiin.
Tutkimus toistettiin pohjoisamerikkalaisessa potilasaineistossa, ja tulokset vahvistivat näiden kahden mutaation suojaavan retinopatian ja nefropatian yhdistelmältä.

– Tulosten perusteella näyttää siltä, että SLC19A3-geenillä on jonkinlainen rooli diabeettisen nefropatian ja diabeettisen retinopatian synnyssä. Tulokset voivat myös osaltaan selittää sitä, miksi osa tyypin 1 diabetesta sairastavista saa herkemmin lisäkomplikaatioita kuin toiset, sanoo tutkimusdatan analysoinnista vastannut tutkija Iiro Toppila.
– Pistemutaatioiden biologisista vaikutuksista tarvitaan kuitenkin lisätutkimusta.

B-lausunnosta ei saa periä maksua perusterveydenhuollossa

Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut Diabetesliitolle, että lääkärin antamasta ns. B-lausunnosta ei saa periä maksua perusterveydenhuollossa. B-lausuntoa tarvitaan Kelan erityiskorvauksen hakemiseksi pitkäaikaissairauden lääkehoidon kustannuksiin, Kelan kuntoutukseen haettaessa ja kun pitää osoittaa pitkäaikaisen sairausloman tarve.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto otti lokakuussa kantaa B-lausunnon maksuttomuuteen saamansa asiakaspalautteen vuoksi. Aluehallintovirasto katsoi, että B-lausunnot ovat sairaudenhoitoon liittyvä todistuksia, joista ei kansanterveystyössä saa asiakasmaksulain mukaan periä maksua.
Kerroimme asiasta Diabetes-lehdessä 6/2015. Kerroimme, myös että väärin perityn asiakasmaksun voi vaatia takaisin kirjallisella valituksella laskun lähettäneelle taholle. Sen jälkeen olemme saaneet runsaasti palautetta lukijoilta, joille ei ole palautettu väärin perittyä maksua.
Tämän vuoksi Diabetesliitto pyysi sosiaali- ja terveysministeriöltä kantaa aluehallintoviraston ja kuntien erilaisesta tulkinnasta liittyen virheellisesti perittyjen asiakasmaksujen palautukseen.

Tyypin 2 diabeteksen hoitotulokset: hyviä ja huonoja uutisia

Tuoreimman FINRISKI-tutkimuksen mukaan tyypin 2 diabetesta sairastavien sokeritasapainot ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan ja suurimmalla osalla heistä on hyvä sokeritasapaino. Verenpaineen hoitotavoite jää kuitenkin saavuttamatta yli puolelta kakkostyypin diabeetikoista, ja myös LDL-kolesterolin hoidossa on parannettavaa.
HbA1c:n mediaani oli naisilla 6,0 ja miehillä 6,1 prosenttia (42/43 mmol/mol). Naisista 80 prosentilla ja miehistä 74 prosentilla HbA1c oli alle 7 prosenttia (53 mmol/mol). Verenpaineen tavoitetason 140/80 mmHg saavutti 46 prosenttia naisista ja 36 prosenttia miehistä. LDL-kolesteroli oli 43 prosentilla naisista ja 64 prosentilla miehistä tavoitetasolla alle 2,5 mmol/l.

Ilmansaasteet iso terveysriski

Ilman saastuminen on suurin yksittäinen ympäristöön liittyvä terveysriski Euroopassa. Se lyhentää elinikää ja myötävaikuttaa vakavien tautien syntyyn, muun muassa sydänsairauksiin, hengitystieongelmiin ja syöpiin. Euroopan ympäristökeskus, European Environment Agency, arvioi että saastunut ilma aiheuttaa yli 430 000 ennenaikaista kuolemaa Euroopassa.

Keliakiakorvaus poistui

Keliakiaa sairastavien ruokavaliokorvaus poistui vuoden alussa. Ruokavaliokorvaus oli viime vuonna 23,60 euroa kuukaudessa. Se kattoi vain pienen osan gluteenittoman ruokavaliohoidon aiheuttamista lisäkustannuksista, sillä gluteenittomat elintarvikkeet ovat jopa yhdeksän kertaa tavanomaisia kalliimpia.

Sokerivero pitäisi muuttaa terveysperusteiseksi

THL ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) ovat suositelleet, että makeis-, jäätelö- ja virvoitusjuomaveroa jatketaan ja verotus muutetaan terveysperusteiseksi ja koskemaan lisättyä sokeria.
Samalla veron tasoa tulisi nostaa ja veropohjaa laajentaa.
Julkisuudessa on kerrottu, että Suomessa on kova kiire poistaa nykyinen valmistevero EU-lainsäädännön vastaisena. Nykyisen makeis-, jäätelö- ja virvoitusjuomaveron muuttaminen terveysperusteiseksi poistaisi tämän ristiriidan: EU-lainsäädäntö ei estä lisätyn sokerin lähteiden verottamista terveysperusteisesti.
Myös Yksi elämä -järjestöt kannattavat terveysperusteista veroa.

Naisilla miehiä enemmän aivoverenkierohäiriöitä

Aivoliiton mukaan joka viides nainen sairastaa aivoverenkiertohäiriön (AVH), miehistä joka kuudes. Myös naisten AVH-kuolleisuus on suurempi kuin miehillä. Pääsyy on se, että naiset elävät pidempään ja myös sairastuvat miehiä iäkkäämpinä. Lisäksi kohonnut verenpaine ja eteisvärinä ovat tavallisempia naisilla. Sukupuoleen liittyviä riskitekijöitä ovat raskausmyrkytys, yhdistelmäehkäisypillerit ja vaihdevuosien hormonikorvaushoito.

TYKS tehostaa kroonisten haavojen hoitoa

Turun yliopistollinen keskussairaala tehostaa kroonisten haavojen hoitoa. Tavoitteena on sekä ehkäistä haavojen syntyä että nopeuttaa niiden paranemista. Tähän uskotaan päästävän paremmalla tietojenvaihdolla potilasta hoitavien välillä, parantamalla diagnostiikkaa ja lisäämällä ammatillista osaamista. Haavapotilaiden määrä lisääntyy erityisesti eliniän kasvun sekä diabeteksen ja verenkiertosairauksien yleistymisen myötä.

Aivot tykkäävät pohjoismaisesta ruokavaliosta

Suositusten mukainen pohjoismainen ruokavalio – eli Itämeren ruokavalio – on yhteydessä pienempään metabolisen oireyhtymän riskiin sekä parempaan tiedonkäsittelykykyyn ikääntyvillä naisilla ja miehillä. Myös hyvä kestävyyskunto pienentää merkittävästi metabolisen oireyhtymän riskiä, osoitti Reija Männikön väitöstutkimus.
Suositeltavaan ruokavalioon kuuluvat päivittäinen kasvisten ja täysjyväisten viljavalmisteiden käyttö, kalan syöminen vähintään kahdesti viikossa sekä pehmeiden kasvirasvojen suosiminen kovien eläinperäisten rasvojen sijaan. Kestävyyskuntoa taas voi ylläpitää ja parantaa säännöllisellä kohtuukuormitteisella tai rasittavalla liikunnalla.

Kun mieli ja keho sairastavat

Tuula Heiskasen väitöstutkimuksesta on käynyt ilmi, että avohoidon masennuspotilailla ja pitkään skitsofreniaa sairastaneilla on yleisesti myös metabolinen oireyhtymä.
Tutkimuksen mukaan masennuksen vuoksi hoidetuista potilaista 36 prosentilla oli metabolinen oireyhtymä. Painon nousun riski oli suurin erityisesti niillä, joilla oli seurannan alussa vaikeammat masennus- ja ahdistuneisuusoireet. Masennuksen on myös todettu lisäävän tyypin 2 diabeteksen sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä ja vaikuttavan niiden etenemiseen.
Skitsofreniaa sairastavista 37 prosentilla oli metabolinen oireyhtymä. Heillä todettiin 2–3 kertaa enemmän sydän- ja verisuonisairauksia ja 4–5 kertaa enemmän tyypin 2 diabetesta kuin väestössä yleensä.

Suomalaistutkimus: Insuliiniresistenssi heikentää naisten kielellisiä taitoja

Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uuden tutkimuksen mukaan insuliiniresistenssi on yhteydessä heikompaan suoriutumiseen kielellistä sujuvuutta mittaavassa testissä naisilla. Miehillä vastaavaa yhteyttä ei todettu.
Turun yliopiston ja THL:n tutkimuksessa selvitettiin insuliiniresistenssin yhteyttä muistiin ja muihin tiedonkäsittelytoimintoihin 5 935 tutkittavalla. Tutkimukseen osallistuneet olivat iältään 30–97 -vuotiaita.
Laajan ikäjakauman takia voitiin todeta, että yhteys on havaittavissa jo nuorilla aikuisilla. Tutkimuksessa huomioitiin laaja joukko aiemmin todettuja tiedonkäsittelyn heikentymisen riskitekijöitä, kuten ikä, koulutusvuodet, masennusoireet, verenpaine ja kohonnut kolesteroli.
– Sukupuolten välinen ero voi johtua esimerkiksi jo aiemmin todetusta sukupuolierosta aivojen verisuoniperäisten valkean aineen muutosten määrässä. Naisilla on todettu valkean aineen muutoksia miehiä enemmän ja metabolisen oireyhtymän, jolla on vahva yhteys insuliiniresistenssiin, tiedetään altistavan valkean aivoaineen muutoksille, kertoo tohtorikoulutettava, lääkäri Laura Ekblad Turun PET-keskuksesta.
Tutkimuksessa kielellistä sujuvuutta mitattiin laajasti käytössä olevalla testillä, jossa tutkittavaa pyydetään luettelemaan mahdollisimman monta eri eläintä minuutin aikana. Testi mittaa kielellisen sujuvuuden lisäksi muun muassa toimeenpanotoimintoja ja asia- ja tietomuistia.
Tyypin 2 diabeteksen on osoitettu olevan itsenäinen riskitekijä Alzheimerin taudin kehittymiselle. Nykyisin ajatellaan, että erityisesti tyypin 2 diabetekseen liittyvä insuliiniresistenssi olisi tärkeä laukaiseva tekijä Alzheimerin taudin kehittymiselle.