Pinnalla

2022

Ilmainen ihmelääke

Tiedätkö mikä on ihmelääke, joka tepsii kaikkiin sairauksiin? Se on liikunta. Ohjelmasarjassa Terveen elämän salaisuudet (Yle Areena) sanottiin, että jos kaikki liikunnan terveysvaikutukset tiivistettäisiin yhteen pilleriin, se olisi luultavasti tehokkaimmin terveyteen vaikuttava lääke maailmassa.
Lääkehoitoihin liittyy kuluja ja mahdollisesti myös sivuvaikutuksia. Liikunnassa on se hyvä puoli, että se on ilmainen ja tehokkain tapa edistää kehon ja aivojen terveyttä ilman haittavaikutuksia.

Diabetes ja sydänsairaus lisäävät dementian riskiä

Vahingollisimpia kognitiivisille toiminnoille ja suurin dementian riskitekijä ovat yhdistelmät tyypin 2 diabetes ja sydänsairaus sekä tyypin 2 diabetes, sydänsairaus ja aivoinfarkti. Sydänsairaus yksistään ei ole merkittävä dementian riskitekijä, selvisi Karoliinisen instituutin tekemässä tutkimuksessa. Tutkimuksen mukaan sydänsairauden ja dementian riski oli korkea erityisesti alle 78-vuotiailla. Sydänsairauksia pitäisi ehkäistä voimallisemmin siis jo keski-iässä.

Valtimoiden jäykistymistä pitää ehkäistä jo nuorena

Valtimoiden jäykistymistä pitäisi seurata jo nuoresta pitäen, sillä nuoren valtimoiden jäykistyminen voi nostaa verenpainetta, aiheuttaa insuliiniresistenssiä ja lisätä riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen keski-iässä, osoitti Hypertension-lehdessä julkaistu katsausartikkeli.
Nuorten valtimoita voivat jäykistää äidin raskaudenaikainen tupakointi, nuorten oma tupakointi, liika suolan saanti, perintötekijät, lihavuus ja lapsuudessa alkanut verenpaineen kohoaminen. Lapsia ja nuoria hoitavien lääkäreiden sekä kansanterveyden asiantuntijoiden pitäisi etsiä keinoja nuorten valtimoiden jäykistymisen ehkäisyyn.

Saunominen vahvistaa liikunnan terveyshyötyjä

Liikunta ja saunominen sen jälkeen vähentävät valtimotautien riskitekijöitä parantamalla kestävyyskuntoa ja laskemalla verenpainetta ja kokonaiskolesterolitasoja enemmän kuin liikunta yksinään, kävi ilmi Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa. Liikunta parantaa kestävyyskuntoa ja vähentää kehon rasvamassaa tosin myös ilman saunomista.
Väitöskirjatutkija Earric Lee arvelee, että saunominen tehostaa liikunnan positiivisia vaikutuksia valtimoterveyteen erityisesti vähän liikkuvilla ja huonokuntoisilla aikuisilla.

Hienotkaan kuntoilupaikat eivät motivoi liikkumatonta

Itä-Suomen yliopistossa tehty seurantatutkimus osoitti, että parhaatkaan kuntien tarjoamat liikuntamahdollisuudet eivät saa ihmistä liikkeelle, jos oma henkilökohtainen motivaatio ja kiinnostus liikuntaan puuttuu. Liikuntakäyttäytymiseen vaikuttavat eniten yksilötekijät. Korkeimmin koulutetut ja terveimmät ihmiset liikkuvat vapaa-ajalla enemmän kuin vähemmän koulutetut ja terveydentilaltaan heikommat. Miehet liikkuvat vapaa-ajalla enemmän kuin naiset, naiset taas työmatkoilla miehiä enemmän.

Lapsuuden epäterveelliset elintavat heikentävät aivoterveyttä keski-iässä

Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden, kuten vähäisen fyysisen aktiivisuuden, korkean verenpaineen, suuren veren kolesterolipitoisuuden ja ylipainon, kasaantuminen lapsuudesta asti oli Juuso Hakalan väitöskirjatutkimuksessa yhteydessä heikentyneeseen muistiin, oppimiseen ja visuaalisen tiedon käsittelyyn keski-iässä. Ne olivat yhteydessä myös kognitiivisten toimintojen hidastumiseen tässä ikäryhmässä.
Seuranta-aika oli yli 30 vuotta.
Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä pitäisi siis ehkäistä jo lapsuudesta asti, jotta voitaisiin vaikuttaa aivoterveyteen keski-iässä.

Masennus ja alkoholi huono yhdistelmä

Masentuneet kuolevat Suomessa ja Tanskassa huomattavasti muuta väestöä nuorempina, ja alkoholilla on tässä suuri merkitys. Alkoholi selittää jopa kolmanneksen masentuneiden lyhyestä elinajanodotteesta.
Useita Euroopan maita vertaillut tutkimus osoitti, että masentuneet kuolevat jopa yli 15 vuotta nuorempina kuin muu väestö maissa, joissa alkoholikuolleisuus on suurta. Ruotsissa ja Italiassa alkoholikuolemat ovat harvinaisempia ja masentuneet myös elävät pitempään.

Mielenterveys ja työelämä

Suomalaistutkimus osoitti, että perinnöllinen alttius vakaville mielenterveyden häiriöille on yhteydessä merkittävästi heikompaan työllisyyteen ja matalampiin ansioihin kuin verrokkiväestöllä. Tutkimuksessa tarkasteltiin mielenterveyden häiriöiden perinnöllisen alttiuden vaikutuksia koulutukseen, työllisyyteen ja ansiotasoon aikuisena. Lisäksi tarkasteltiin yhteyksiä tulonsiirtoihin.
Myös Oulun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että skitsofreniaa tai muita psykooseja sairastavat ovat keskimääräistä useammin työttömiä tai osa-aikatyössä.

Palkansaajamiehet käyttävät vähemmän terveyspalveluja kuin naiset

Palkansaajamiehet käyttävät palkansaajanaisia vähemmän terveyspalveluita sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, kertoo Kelan tekemä selvitys. Myös ammattiryhmien välillä on eroja: asiantuntijat ja työntekijät käyttävät terveyspalveluita useammin kuin johtajat ja erityisasiantuntijat. Johtajat käyttävät muita useammin yksityisen sektorin palveluita, mikä kertoo heidän paremmasta maksukyvystään.
Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöistä naiset käyttävät terveyspalveluja vähemmän ja miehet enemmän kuin keskivertopalkansaaja.

Myös lapsen maksa voi rasvoittua

Rasvamaksa on Suomen yleisin maksasairaus. Jopa joka neljännellä aikuisella on rasvoittunut maksa.
Myös lasten ja nuorten maksat voivat rasvoittua. Ylipainoon liittyvä rasvamaksatauti on nykyisin yleisin lasten maksasairaus. Miten yleinen se on, sitä ei kuitenkaan tiedetä. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan rasvamaksatautia esiintyy jopa kymmenellä prosentilla kaikista ja 40 prosentilla ylipainoisista lapsista.
Maksan rasvoittuminen voi edetä maksatulehdukseksi, joka voi johtaa maksakirroosiin ja maksasolusyöpään.

Jo yksi antibioottikuuri muuttaa lapsen suolistomikrobistoa

Bakteereja tappavat antibiootit lisäävät suoliston sienimikrobistoa. Tämä voi olla osasyynä antibioottien haitallisiin pitkäaikaisvaikutuksiin, kuten tulehduksellisiin suolistosairauksiin.
Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvisi, että antibioottihoitoa saavilla lapsilla sienimikrobisto on runsaampaa ja monimuotoisempaa kuin verrokkiryhmällä vielä kuusi viikkoa antibioottihoidon aloittamisen jälkeen. Antibiootit häiritsevät suolistobakteerien toimintaa niin, että sienet pääsevät lisääntymään. Imeväisikäisillä antibiootit aiheuttavat muutoksia suoliston mikrobistossa sen tärkeimmässä kehitysvaiheessa, ja muutokset ovat pitkäaikaisempia kuin aikuisilla.

Kantasoluista toimivia haiman beetasoluja

Helsingin yliopiston tutkijat tuottivat ensimmäistä kertaa kantasoluista täysin toimivia haiman beetasoluja. Helsingin yliopiston tutkimus avaa tietä diabeteksen soluhoidoille.
Insuliinin eritys on mahdollista palauttaa diabeetikolle siirtämällä aivokuolleen elinluovuttajan haimasta eristettyjä beetasoluja. Yhden diabeetikon parantamiseen tarvitaan kuitenkin vähintään kahden elinluovuttajan beetasolut.

Helsingin yliopiston tutkimuksessa tuotettujen beetasolujen insuliinin eritys oli normaalilla tavalla säädeltyä, ja solut reagoivat sokeritason muutoksiin jopa paremmin kuin elinluovuttajilta eristetyt haimasaarekkeet. Tutkijat todistivat kantasoluperäisten beetasolujen toiminnan sekä solumaljalla että hiiritutkimuksen avulla. Kantasoluperäiset beetasolut alkoivat tehokkaasti huolehtia hiirten sokeriaineenvaihdunnasta.

Miesten yksinäisyys ja sosiaalinen eristäytyneisyys

Keski-ikäisten miesten yksinäisyydellä ja sosiaalisella eristäytyneisyydellä on pitkäaikaisia, elintavoista riippumattomia terveyshaittoja, osoitti Itä-Suomen yliopistossa tehty väitöstutkimus.

Yksinäisyys ja sosiaalinen eristäytyneisyys olivat yhteydessä suurempaan ennenaikaiseen kuolleisuuteen. Yksinäisyys ennusti muuta väestöä korkeampaa sydäntauti- ja syöpäkuolleisuutta, ja sosiaalinen eristäytyneisyys lisäsi kuolemaan johtavien onnettomuuksien ja tapaturmien riskiä. Myös masennuksen ja yksinäisyyden välillä oli vahva yhteys.

Tutkija Siiri-Liisi Kraavi arvioi, että terveyshaitat liittyvät todennäköisesti kehon matala-asteiseen tulehdustilaan ja stressin säätelyyn. Tulokset perustuvat itäsuomalaisten miesten 23–29 vuoden seurantaan.

Hyvät elintavat lisäävät onnellisuutta

Turun yliopistossa tehdyn väitöstutkimuksen mukaan hyvät elintavat ovat yhteydessä onnellisuuden eli koetun hyvinvoinnin lisääntymiseen iästä, sukupuolesta, terveydentilasta ja koulutuksesta riippumatta. Tutkimuksessa seurattiin 10 000 työikäistä ihmistä kymmenen vuoden ajan. Elintavoista tutkittiin liikuntaa, ruokavaliota, alkoholin käyttöä ja tupakointia, hyvinvoinnista tyytyväisyyttä elämään ja positiivisia ja negatiivisia tunnereaktioita.

Kun elintapojen muutosta ei ajatella pelkästään keinona ehkäistä sairauksia vaan myös mahdollisuutena lisätä hyvinvointia laajemminkin, se voi tehdä hyvistä elintavoista houkuttelevampia.

Suoliston mikrobisto ja tyypin 2 diabetes

Turun yliopiston ja THL:n tutkijat toteuttivat yhdessä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa tutkimuksen, jossa tunnistettiin merkkejä mikrobeista, jotka ennustivat tyypin 2 diabeteksen puhkeamista. Tutkimuksen seuranta-aika oli 16 vuotta ja väestöotos laaja.

Tutkimuksessa hyödynnettiin kohdennettuja koneoppimismalleja, joilla tunnistettiin suolistomikrobiston koostumus, joka ennakoi kohonnutta tyypin 2 diabeteksen riskiä. Tutkijat tunnistivat kuusi bakteeriryhmää Lachnospiraceae-heimon lajeista ja sen lähisukulaisista, jotka olivat yhteydessä kohonneeseen riskiin sairastua tyypin 2 diabetekseen seurannan aikana.

Tutkimuksen tulokset voivat auttaa tulevaisuudessa entistä parempien diabeteksen hoitokeinojen kehittämisessä.

Osteoporoosilla ja valtimonkovettumataudilla yhteys

Osteoporoosia sairastavilla naisilla on enemmän valtimonkovettumatautiin liittyviä muutoksia kaulasuonissaan kuin naisilla, joilla on vaihdevuosien jälkeen normaali luuntiheys, kävi ilmi Itä-Suomen yliopistossa tehdyssä väitöskirjatutkimuksessa. Näitä sairauksia hoitavien lääkäreiden pitäisi ottaa tämä seikka huomioon hoitopäätöksissään, tutkimuksen tehnyt Miika Värri sanoo.

Muistisairauden riskitekijöitä

Suomalainen kaksostutkimus osoitti, että sydän- ja verisuonitautien riskitekijät, kuten korkea verenpaine, huonot kolesteroliarvot, ylipaino ja liikkumattomuus, ovat yhteydessä muistin ja tiedonkäsittelytaitojen heikkenemiseen vanhuksilla. Tutkimuksen mukaan tämä yhteys oli vähän koulutusta saaneilla vahvempi kuin korkeasti koulutetuilla, kun tutkittujen sydäntaudin riskitekijät olivat samanlaiset.

Itä-Suomen yliopistossa tehty väitöstutkimus osoitti, että kyynisyys ja viha lisäävät muistisairauden riskiä jopa 2–3-kertaiseksi. Myös ahdistus ja masennus lisäävät tiedollisten toimintojen heikentymisen riskiä.

Syöpiin sairastuneiden määrä kasvaa

Syövästä on kehittymässä yleisin kuolinsyy Euroopan unionin jäsenmaissa. Vuonna 2020 EU:n jäsenmaissa sairastui 2,7 miljoonaa ihmistä syöpään. Vaikka näissä maissa asuu vain kymmenen prosenttia maailman ihmisistä, jopa neljäsosa kaikista syövistä diagnosoidaan tällä alueella, ja syöpätapausten määrä kasvaa edelleen. Syöpään sairastuvien määrän ennustetaan kasvavan myös Suomessa. Olisi tärkeää, että kaikki EU:n alueella asuvat pääsisivät yleisempien syöpien seulontaan, nopeasti hoitoon syövän toteamisen jälkeen ja kuntoutukseen hoitojen päätyttyä.

Sydänpotilaan kannattaa liikkua aktiivisesti

Liikunta ehkäisee sydänoireita kaikilla, mutta terveillä aikuisilla hyödyt eivät enää lisäänny tietyn rajan jälkeen. Sydän- ja verisuonitauteja sairastavilla sydänoireiden riski sen sijaan jatkaa pienentymistään, mitä enemmän he liikkuvat, tuore tutkimus osoittaa.

Kohtalainen tai voimakas fyysinen aktiivisuus pienensi sydän- ja verisuonitautien riskiryhmään kuuluvien terveiden ihmisten sairastumisriskiä 25–35 prosenttia verrattuna hyvin vähän liikkuviin ihmisiin. Hyödyt näkyivät jo vähäisillä liikunnan määrillä, mutta riskit eivät pienentyneet enempää, vaikka liikunta lisääntyi huomattavasti.

Sydän- ja verisuonitauteja sairastavien riski saada sydänoireita pieneni sitä mukaa, mitä aktiivisempia he olivat. Jonkin verran liikuntaa harrastavien riski sairastua tai menehtyä sydänoireeseen oli 20 prosenttia ja eniten liikkuvien 30 prosenttia pienempi kuin niillä, jotka eivät olleet fyysisesti aktiivisia. Suurimmat hyödyt saatiin vapaa-ajan liikunnasta, mutta myös työmatka- ja arkiliikunta olivat hyväksi.

Nuoret tarvitsevat sosiaalista pääomaa

Sosiaalisella pääomalla on keskeinen merkitys nuorten hyvinvoinnille, erityisesti silloin, kun nuorten hyvinvoinnin taso on muuten matala. Kaikista sosiaalisista suhteista luottamus omiin perheenjäseniin osoittautui Turun yliopiston tekemässä tutkimuksessa tärkeimmäksi. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 12–13-vuotiaat nuoret.
Sosiaalinen pääoma kattoi tässä tutkimuksessa sosiaaliset verkostot, luottamuksen toisiin ihmisiin ja vastavuoroisen avun antamisen ja saamisen. Huonovointiset nuoret voivat hyötyä muita enemmän, jos heidän sosiaalista pääomaansa saadaan kasvatettua.

Syömishäiriöt tiedettyä yleisempiä

Joka kuudes nuori nainen ja joka neljäskymmenes mies on sairastanut syömishäiriön ennen varhaisaikuisuutta. Moni syömishäiriöön sairastunut jää ilman apua, sillä syömishäiriöistä vain kolmas osa tunnistetaan terveydenhuollossa, käy ilmi Helsingin yliopistossa tehdystä väitöstutkimuksesta.

Syömishäiriöt ovat oirekirjoltaan moninaisia ja yleisempiä kuin tähän mennessä on tiedetty. Tytöillä ja naisilla erityisesti laihuushäiriö ja sen oirekuvaa muistuttavat syömishäiriöt ovat yleisiä. Niille on tyypillistä muun muassa painon lasku, ruokarajoitukset, lihomisen pelko ja kehonkuvan häiriö. Pojilla ja miehillä syömishäiriöt ilmenevät usein pakonomaisena liikkumisena, terveydelle haitallisina painonhallintakeinoina, suurina painon vaihteluina ja ahmimisena.

Perinnöllinen tauti laskee verensokerin vaarallisen alas

Oulun yliopiston tutkijat löysivät harvinaisen perinnöllisen aineenvaihduntasairauden, joka liittyy PEPCK-C-entsyymin puutokseen ja ilmenee vakavina hypoglykemioina eli verensokerin laskuina. Taudin aiheuttajaksi paljastui homotsygoottinen PCK1-geenin variantti.

PEPCK-C-entsyymi osallistuu elimistössä glukoosin uudismuodostukseen. Tämän entsyymin puutos aiheuttaa sen, että kun hiilihydraattien saanti on niukkaa tai energiankulutus runsasta, verensokeri laskee vaarallisen alas.

Tutkimuksessa sairaalahoitoon joutuneista potilaista puolella tajuttomuuskouristuskohtaus oli vakavan verensokerin laskun ensimmäinen oire. Taudin aiheuttavaa geenimuutosta kantaa joka sadas suomalainen. Virheellinen geenimuutos täytyy periä molemmilta vanhemmilta.

Eteisvärinäpotilas, älä unohda lääkitystä

Joka toinen aivoinfarktin sairastanut eteisvärinäpotilas ei ota hänelle määrättyä verenohennuslääkettä säännöllisesti, kävi ilmi HUSissa tehdyssä tutkimuksessa. Tutkittavat olivat keski-iältään 75-vuotiaita.
Suomessa käytössä olevat verenohennuslääkkeet ovat osoittautuneet turvallisiksi ja hyviksi, kun niitä otetaan ohjeen mukaisesti. Verenohennushoito on erityisen tärkeää aivoinfarktin sairastaneilla eteisvärinäpotilailla, sillä infarktin uusiutumisen riski on suuri.

Yleisin syy puutteelliseen verenohennuslääkitykseen oli unohtaminen. Varfariinihoidon ongelmiksi tutkittavat kokivat myös yhteisvaikutukset ruokien kanssa.

Eläinten erikoiset aistit

Helmikuun 2022 Diabetes-lehden teema on aistit. Tiesitkö, että eläimillä on niiden elinympäristöön sopivia aisteja, joita ihmisillä ei ole.

– Sähköaisti: Kaikki elävät olennot tuottavat hermostossaan ja lihaksissaan sähkökenttiä, jotka sammuvat vasta kuolemassa. Tämä auttaa sähköä aistivia, vedessä eläviä eläimiä löytämään syötävää, sillä ne havaitsevat näin jopa piilossa olevan saaliseläimen. Maaeläimillä tämä ei toimi, sillä ilma ei johda sähköä.

– Magneettiaisti: Eläimet, joilla on magneettiaisti, hahmottavat jollakin tavalla ilmansuunnat ja ehkä jopa sijaintinsa maapallolla. Tämän sisäisen kompassinsa avulla muuttolinnut, jotkin kalat sekä merikilpikonnat ja valaat pystyvät matkaamaan maapallon laidalta toiselle ja takaisin.

– Kylkiviiva-aisti: Kylkiviiva-aistin avulla jotkin kalat muodostavat kuvan ympäristöstään samaan tapaan kuin lepakot kaikuluotaamalla. Kun parvessa liikkuvien kalojen silmät peitetään, ne uivat parvessa yhtä sujuvasti kuin ennenkin, mutta kylkiviivan peittäminen sekoittaa ne heti.
Lähde: planeetanihmeet.wordpress.com

…..2021…..

Vuoden diabetesteko -tunnustus koulunkäynninohjaajalle

Diabetesliiton Vuoden diabetesteko -tunnustuspalkinnon sai tänä vuonna Tuija Tikka Laukaan Leppäveden uudesta koulusta.

Koulussa työskentelee viisi koulunkäynninohjaajaa, joilla on ohjauksessaan muiden lasten ohella kolme diabeetikkolasta. Monessa suomalaisessa koulussa ei ylletä yhtä hyvään mitoitukseen. Koulunaikaisen tuen puute on noussut yhä vakavammin esille Diabetesliitolle tulleissa palautteissa.

Hertalle Tuija Tikka on koulupäivinä tärkeä aikuinen, joka auttaa ja on turvana, sattuipa koulussa sitten mitä tahansa. Hän on Herttaa vastassa aamulla koulussa, hoitaa ruokailutilanteet ja saattelee tytön kotimatkalle.

– Me voimme keskittyä omiin töihimme täysillä, koska Tuija hoitaa ja huolehtii tyttäremme verensokerin seurannasta koko koulupäivän ajan. Myös Hertan opettaja Anu Jokinen seuraa tytön verensokereita aina tarvittaessa ja osaa toimia niiden mukaan, Hennan äiti Johanna Meriläinen iloitsee.

Lisää täysjyväviljaa ja muita kuituja

Täysjyväviljavalmisteiden käytön lisääminen voisi alentaa tyypin 2 diabetekseen ilmaantuvuutta ja pienentää sen hoidon kustannuksia Suomessa, selvisi Itä-Suomen yliopiston ja THL:n tekemässä tutkimuksessa. Tutkimuksen mukaan jo yksi täysjyvävilja-annos päivässä pienentää riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen.

Täysjyväviljavalmisteita pitäisi suosituksen mukaan syödä vähintään 3–6 annosta päivässä, mutta joka kolmas suomalainen ei syö edes yhtä annosta täysjyväviljaa päivässä ja kaksi kolmesta saa liian vähän kuitua syömästään ruuasta.

Jos suomalaiset söisivät enemmän täysjyväviljaa, se toisi kymmenessä vuodessa terveysmenoihin säästöä 300 miljoonasta lähes miljardiin euroa, ja samalla ihmisten elämänlaatu paranisi.

Rukiin syönti vähentää elimistön rasvaa

Vehnän vaihtaminen täysjyväruistuotteisiin voi auttaa laihtumaan ja karistamaan rasvaa, Ruotsissa tehty tutkimus osoittaa. Tulosten perusteella täysjyväruista suosivat laihtuvat tavallista vehnää syöviä paremmin, vaikka saavat ruokavaliostaan saman verran kaloreita. Kolmen kuukauden tutkimuksen aikana ero oli noin kilon luokkaa, mutta siitä suurin osa oli rasvaa. Tutkimus julkaistiin Clinical Nutrition -lehdessä.

Lisää näyttöä runsaan lihansyönnin ja syöpien yhteydestä

Paljon punaista lihaa, makkaroita ja muita prosessoituja lihatuotteita syövät sairastuvat muuta väestöä todennäköisemmin moniin syöpiin, osoitti äskettäin julkaistu meta-analyysitutkimus. Tutkimuksessa yhdistettiin ja analysoitiin 148 tutkimuksen aineistot. Niiden perusteella paljon punaista lihaa sisältävä ruokavalio liittyi suurentuneeseen vaaraan sairastua rinta-, kohdunkaula-, suolisto-, keuhko- ja maksasolusyöpään. Prosessoitujen lihatuotteiden runsas kulutus liittyi rinta-, suolisto- ja keuhkosyöpien vaaraan.

Jäsenkorttisi sähköistyy

Pian voit ladata diabetesyhdistyksesi jäsenkortin kuvakkeena kännykkäsi näytölle ja tarkastella tietojasi sekä jäsenetuja myös nettiselaimella.
Sähköinen jäsenkortti on Diabetesliiton jäsenrekisteriuudistuksen myötä tarjolle tuleva uusi palvelu jäsenmaksulaskun mukana toimitettavan kortin rinnalle. Kaikki entiset hyvät jäsenedut ovat jatkossakin saatavilla myös perinteisellä jäsenkortilla.

Sähköisen kortin etuihin sisältyy mahdollisuus päivittää omia jäsentietoja ja maksaa jäsenmaksuja sovelluksen kautta. Pääset myös lukemaan valikoituja, vain jäsenille maksuttomia opasaineistoja ja seuraamaan Diabetesliiton uutisointia.

Lihomisriski näkyy aivoissa

Turun PET-keskuksen tutkimuksessa selvisi, että perheeseen liittyvät riskitekijät, kuten vanhempien lihavuus ja kakkostyypin diabetes, olivat yhteydessä tutkittavan aivojen poikkeavaan insuliiniviestintään sekä opioidi- ja kannabinoidijärjestelmien alentuneeseen toimintaan. Kylläisyyttä ja ruokahalua säätelevien hermoverkkojen toiminta häiriintyy siis jo ennen lihavuuden kehittymistä. Tulokset osoittavat, että aivot ja keskushermosto ovat tärkeä kohde lihavuutta ehkäistäessä ja hoidettaessa.

Tunnetko olevasi tärkeä muille ja tekeväsi merkityksellisiä asioita?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on kehittänyt osallisuusindikaattorin, joka mittaa ihmisen osallisuuden tuntemuksia, tekemisten merkityksellisyyttä ja toiminnan mahdollisuuksia. Matala osallisuuden kokemus viittaa siihen, että ihminen on vaarassa syrjäytyä.
Kymmenen indikaattorin väittämää ovat:
• Tunnen, että päivittäiset tekemiseni ovat merkityksellisiä.
• Saan myönteistä palautetta tekemisistäni.
• Kuulun itselleni tärkeään ryhmään tai yhteisöön.
• Olen tarpeellinen muille ihmisille.
• Pystyn vaikuttamaan oman elämäni kulkuun.
• Tunnen, että elämälläni on tarkoitus.
• Pystyn tavoittelemaan minulle tärkeitä asioita.
• Saan itse apua silloin, kun sitä todella tarvitsen.
• Koen, että minuun luotetaan.
• Pystyn vaikuttamaan joihinkin elinympäristöni asioihin.

Jo tyypin 2 diabeteksen esiaste lisää muistisairausriskiä

Jo kakkostyypin diabeteksen esiaste näyttää lisäävän muistisairausriskiä. Turun yliopiston ja THL:n tutkimuksen mukaan kahden tunnin glukoosirasituskokeessa mitattu tavallista korkeampi glukoosiarvo ennustaa heikompaa suoriutumista tapahtumamuistia mittaavassa testissä kymmenen vuotta myöhemmin. Tapahtumamuistin heikentyminen on ensimmäisiä Alzheimerin taudin oireita.

Aikaisemmista tutkimuksista tiedetään, että kakkostyypin diabeteksen esiasteisiin liittyvät tilat, kuten lihavuus, metabolinen oireyhtymä ja alentunut insuliiniherkkyys ovat yhteydessä tiedonkäsittelytoimintojen heikkenemiseen ja kohonneeseen muistisairausriskiin.

Työikäinen, heräätkö virkeänä aamuisin?

Terveyttä edistävä ruokavalio ja syömiskäyttäytyminen sekä vähäinen alkoholinkäyttö ovat yhteydessä unenaikaiseen palautumiseen, osoittaa suomalaisten työssäkäyvien aikuisten fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia selvittänyt tutkimus.

Tutkimukseen osallistui 525 aikuista. Heistä niillä, joilla stressin ja palautumisen tasapaino oli hyvä, ruokavalion kokonaislaatu oli parempi, kuidunsaanti suurempaa, syöminen tietoisesti kontrolloidumpaa ja alkoholinkäyttö vähäisempää kuin enemmän stressaantuneilla. Tutkijoiden mukaan tästä tutkimuksesta ei voida kuitenkaan päätellä, johtaako parempi unenaikainen palautuminen terveellisempään ruokavalioon vai edistääkö terveellinen ruokavalio palautumista.

Varaudu influenssakauteen

Influenssakausi on taas ovella. Siihen kannattaa varautua rokotuksella. Diabetesta sairastavalle rokote on ilmainen osana kansallista rokoteohjelmaa. Ota selvää, milloin ja missä rokotuksen voi kunnassasi saada. Influenssarokote torjuu myös influenssan jälkitauteja, kuten korvatulehdusta, keuhkoputkentulehdusta ja keuhkokuumetta, mutta se ei suojaa koronavirusinfektiolta eikä koronarokote influenssalta.

Miten yli 60-vuotiaat voivat?

Eläkeliiton +60-barometrin mukaan yli 60-vuotiaat suomalaiset ovat keskimäärin melko tyytyväisiä elämäänsä. Tyytyväisyyden tunne kuitenkin alenee iän karttuessa. Yli 80-vuotiaiden ryhmälle etäisyys palveluihin on isompi haaste kuin nuoremmille. Lisäksi he kokevat terveytensä heikommaksi kuin nuoremmat ja ovat nuorempia tyytymättömämpiä sosiaali-, terveys- ja hoivapalveluihin.

Palveluiden digitalisaatio on noussut ikääntyneiden suurimmaksi ongelmaksi tämän päivän Suomessa. Myös nuoruuden liiallinen ihannointi ja ikääntymiseen liitetty negatiivinen leima nousivat nyt voimakkaammin esiin barometrissä.

Vertaistukea paikasta riippumatta

Vertaistuki on ennen kaikkea kokemusten jakamista toisten samoja asioita läpikäyneiden kanssa. Diabetesliitossa vertaistukijoita on sekä paikallisesti että verkossa.

Verkossa on tällä hetkellä yhdeksän suurella sydämellä ja lämpimällä otteella toimivaa videovertaistukijaa. Mukana on sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabetesta sairastavia henkilöitä. He pyrkivät luomaan videovertaistuen ryhmiin turvallisen, kannustavan ilmapiirin, jossa jokaisella osallistujalla on tilaa ja mahdollisuus kuulla ja tulla kuulluksi.

Ryhmissä löydetään uusia näkökulmia ja saadaan vinkkejä diabeteksen kanssa elämiseen. Samalla syntyy uusia ystävyyssuhteita. Löydät lisätietoa ryhmistä ja avoimista chateista osoitteessa diabetes.fi/vertaistoiminta.

Arjen kokemuksia instassa

Deelähettiläät ovat Diabetesliiton somelähettiläitä, jotka kertovat elämästään diabeteksen kanssa Diabetesliiton Instagram-tarinoissa. Porukassa on ykköstyyppejä, kakkostyyppejä ja yksi diabeteslääkäri. Tarinoita tehdään niin verensokerikäyristä kuin kanan kasvatuksestakin, ja kaikesta siltä väliltä – diabetes kulkee mukana matkassa.

Deelähettiläiden mielestä toiminnan mielekkyys piilee juuri vuorovaikutuksessa ja keskusteluissa seuraajien kanssa. Stooreissa saa jakaa omia kokemuksia ja samalla rohkaista muita. Tässä toiminnassa todella huomaa, että muillakin on samoja haasteita emmekä ole yksin.

Hoitolaitosten vanhuksilla huono suuhygienia

Vain viidesosalla laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen asukkaista on puhtaat hampaat, selvisi Helsingissä tehdyssä tutkimuksessa. Huono suuhygienia heikentää elämänlaatua ja lisää hampaiden reikiintymistä, ientulehduksia ja hampaiden kiinnityskudossairauksia.

Hammaslääkärien tekemässä tutkimuksessa lähes puolella asukkaista suuhygienia oli erittäin huonolla tasolla: hampaiden pinnalla oli runsaasti plakkia ja suusta löytyi ruuanjäämiä. Lisäksi tutkimukseen osallistuneilla oli käytössä paljon syljen eritystä vähentäviä lääkkeitä, mikä myös lisää suusairauksien riskiä.

Raskausdiabetes voi aiheuttaa sikiölle happivajetta

Raskausdiabetes aiheuttaa sikiön liikakasvua eli makrosomiaa, mikä lisää lapsen ja äidin synnytysvaurioiden riskiä. Makrosomia voi aiheuttaa sikiölle myös happivajetta, ja lisäksi raskausdiabetes itsessään lisää sikiön happivajeen riskiä synnytyksen aikana.

Helsingin yliopiston ja Helsingin yliopistollisen sairaalan tutkimusryhmä osoitti, että vastasyntyneen happivajeen ja siitä johtuvan huonokuntoisuuden riski oli raskausdiabetesta sairastavien äitien sikiöillä lähes seitsemänkertainen terveiden äitien sikiöihin verrattuna. Riski vastasyntyneen elvytyksen tarpeelle oli tulosten perusteella kymmenkertainen.

Sikiön hapenpuute voidaan tunnistaa synnytyksenaikaisessa sykekäyrässä. Happivajeella on sikiön elimistössä lyhyt- ja pitkäaikaisia vaikutuksia, ja pahimmillaan se voi johtaa sikiön aivovaurioon ja kuolemaan.

Koronavirusinfektion vasta-aineita löytyi vielä vuoden päästä

Valtaosalla koronavirustartunnan saaneista oli neutraloivia vasta-aineita vielä yli vuoden kuluttua, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta. Tutkimuksessa selvitettiin sairastetun koronavirusinfektion tuottamien vasta-aineiden säilymistä, kun tartunnan saamisesta oli kulunut puoli vuotta ja vuosi.

Jopa 97 prosentilla tutkittavista havaittiin koronaviruksen piikkiproteiinin tunnistavia IgG-vasta-aineita, kun tartunnasta oli kulunut vuosi. Niiden määrä oli kuitenkin vuoden jälkeen noin kolmasosan matalampi kuin mitä se oli puoli vuotta tartunnan saamisen jälkeen.

Koronavirusinfektion jälkeisten vasta-ainetasojen tutkiminen tuottaa tärkeää tietoa, joka auttaa muun muassa rokotteiden aikaansaaman suojan ja keston arvioimisessa.

Arvioitko elämäsi onnelliseksi?

Suomalaisista 76 prosenttia arvioi elämänsä vähintään melko onnelliseksi, käy ilmi EVAn arvo- ja asennetutkimuksesta. Onnettomaksi itsensä tuntevia on 20 prosenttia. Eniten onnettomia on työttömien joukossa.

Suomalaiset ovat varsin yksimielisiä siitä, että terveys, toimeentulo ja hyvät ihmissuhteet ovat onnellisen elämän välttämättömiä edellytyksiä. Raha on ihmisille tärkeää toimeentulon kannalta, ei niinkään vaurautena suhteessa muihin. Hyvä toimeentulo lisää selvästi onnellisuuden kokemusta.

42 prosenttia katsoo elävänsä tuloillaan vähintään melko mukavasti, 45 prosenttia arvioi pärjäävänsä tuloillaan ja kahdellatoista prosentilla on vaikeuksia tulla toimeen. Toimeentulovaikeuksia kokeneiden onnellisuus on laskenut selvästi aiempaan verrattuna.

Anna maksallesi lepotauko alkoholista

Tuliko kesällä nautittua usein alkoholia ruokajuomana ja vielä iltaa viettäessä? Munuais- ja maksaliitto muistuttaa, että jo muutaman viikon runsas alkoholin käyttö aiheuttaa kaikille maksan rasvoittumista. Jos juominen jatkuu pitempään, seurauksena voi olla pysyvä maksan vaurioituminen. Hyvä asia on, että rasvoittunut maksa palautuu ennalleen, kun alkoholin käyttöön tulee riittävän pitkä tauko.

Matala hemoglobiinitaso suojaa metaboliselta oireyhtymältä

Oulun yliopistossa tehty tutkimus osoitti, että yksilölliset erot hemoglobiinitasoissa ovat vahvasti yhteydessä metaboliseen terveyteen aikuisiässä. Yhteys näkyi painoindeksissä, sokeriaineenvaihdunnassa, veren rasva-arvoissa ja verenpaineessa siten, että henkilöt, joiden hemoglobiinitasot olivat matalammat, olivat metabolisesti terveempiä. Erityisesti tämä korostui vanhemmilla tutkittavilla.

Hemoglobiinitasot kuvastavat hyvin elimistön hapettumista. Lievä hapenpuute aktivoi HIF-vasteen, mikä muuttaa elimistön energia-aineenvaihduntaa epätaloudellisemmaksi ja suojaa sitä kautta lihavuudelta ja epäsuotuisalta metabolialta.

Entuudestaan on tiedetty, että korkealla merenpinnan yläpuolella asuvien ihmisten elinympäristö on vähähappinen ja että he ovat keskimäärin hoikempia, heillä on parempi sokerinsieto ja pienempi riski sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksista johtuviin kuolemiin. Lisäksi esimerkiksi kestävyysurheilijat hyödyntävät vähähappisia olosuhteita korkean paikan harjoittelussaan.

Sekretiini vähentää ruokahalua aktivoimalla ruskeaa rasvaa

Kardiologian erikoislääkäri Sanna Laurila selvitti väitöstutkimuksessaan PET-kuvantamisella ruuansulatushormoni sekretiinin vaikutuksia ihmisen aineenvaihduntaan. Tutkimus osoitti, että tutkittavien ruskea rasva aktivoitui sekretiinin vaikutuksesta. Sen seurauksena heidän ruokahalunsa väheni, ja ruokailuväli piteni 39 minuuttia. Sekretiini lisäsi myös sydänlihaksen sokerinkäyttöä ja munuaisten suodatusnopeutta.

Turun yliopistossa tehty tutkimus lisäsi tietoa ruokahalun säätelyyn vaikuttavista tekijöistä, ja tuloksia voi hyödyntää lihavuuden sekä sydämen ja munuaisten vajaatoiminnan lääketutkimuksessa.

Päivitettyjä oppaita diabeteksesta

Diabetesliitto on julkaissut uudet, päivitetyt versiot tyypin 2 diabeetikoille suunnatusta perusoppaasta ja tyypin 1 diabetekseen sairastuneen ensitieto-oppaasta.

Tyypin 2 diabeetikon perusoppaassa käydään läpi ruoka-asioita, liikuntaa ja sitä, miten sairauden kanssa jaksaa elää. Oppaassa käsitellään myös tyypin 2 diabeteksen lääkehoitoa.

Tyypin 1 diabeteksen ensitieto-opas on tarkoitettu diabetekseen sairastuneen alkuvaiheen tiedontarpeeseen. Siinä kerrotaan ymmärrettävästi, mistä ykköstyypin diabeteksessa on kyse ja miten sitä hoidetaan.
Oppaat voi tilata Diabetesliiton verkkokaupasta: www.diabetes.fi/d-kauppa

Pitkäaikaissairauksien diagnosointi väheni korona-aikana

Tyypin 2 diabeteksen diagnooseja tehtiin terveydenhuollossa noin 20 prosenttia vähemmän kuin ennen korona-aikaa. Verenpainetaudin ja astman diagnoosit vähenivät lähes neljänneksellä, masennus- ja ahdistuneisuushäiriödiagnoosit viidenneksellä ja esimerkiksi hampaiden kiinnityskudosten sairauksien diagnoosit noin 30 prosenttia. Myös syöpänäytteitä otettiin tavallista vähemmän.
Tiedot perustuvat valtakunnallisen hoitoilmoitusrekisterin tietoihin.

Taustalla on muun muassa perusterveydenhuollon resurssien siirtyminen koronavirusinfektioon sairastuneiden hoitamiseen ja fyysisten lääkärissä käyntien korvaaminen etävastaanotoilla. Lisäksi tartunnan pelko esti joitakin ihmisiä hakeutumasta vastaanotolle. Lähde: www.uef.fi

Diabeteslääke auttoi laihtumaan tutkimuksissa

Diabeteslääkkeenä käytetty semaglutidi on osoittautunut tutkimuksissa tehokkaaksi lihavuuden hoitomuodoksi. Journal of the American Medical Association ja New England Journal of Medicine -lehdissä julkaistussa tutkimuksessa semaglutidia käyttäneet tutkittavat laihtuivat keskimäärin 15–18 prosenttia painostaan. Lumelääkettä saaneiden paino laski keskimäärin 3,4 prosenttia. Toisessa, Lancetissa julkaistussa tutkimuksessa tyypin 2 diabetesta sairastavat laihtuivat keskimäärin 9,6 prosenttia painostaan. Semaglutidia ei ole vielä hyväksytty lihavuuden hoitoon. Semaglutidi on pistettävä suolistohormonilääke.

Semaglutidi on erityiskorvattava tyypin 2 diabeteksen hoidossa. Sitä myydään kauppanimillä Ozempic ja Rybelsus.

Miksi laihdutus ei tuota pysyviä tuloksia?

Tavanomainen kalorien rajoittamiseen perustuva laihdutus heikentää rasvakudoksen energiakoneiston toimintaa, mikä voi edistää laihdutettujen kilojen paluuta. Laihdutusleikkaus puolestaan virkistää solumoottoreita ja parantaa mitokondrioiden toimintaa, mikä suojaa lihavuusleikattuja lihomiselta. Tämä kävi ilmi Helsingin yliopiston yhteiseurooppalaisesta tutkimuksesta.

Helsingin yliopiston tutkijat ovat aiemmin osoittaneet, että mitokondrioiden vajaatoiminta on yhteydessä lihavuuteen. Yliopiston johtama kansainvälinen tutkimus osoitti, että laihtumistapa vaikuttaa rasvakudoksen mitokondrioiden toimintaan. Dieettilaihdutus hidastaa sitä, ja tämä voi olla syynä siihen, että rasvakudosta kertyy nopeasti uudestaan laihdutuksen jälkeen.

Hikiliikunta ja hyvät ruokatottumukset
pitävät yllä kognitiivista toimintakykyä

Itä-Suomen yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan terveellinen ruokavalio ja säännöllinen kestävyysliikunta yhdessä hillitsevät ikääntymiseen liittyvää muistin ja muiden tiedollisten toimintojen heikentymistä. Vastaavaa vaikutusta ei havaittu kummallakaan elintapatekijällä yksinään eikä myöskään lihaskuntoharjoittelulla yksin tai yhdessä terveellisen ruokavalion kanssa. Tutkijat muistuttavat, että kaikki kolme elintapatekijää hyödyttävät toki yksinäänkin terveyttä muilla tavoin.

Tutkimuskohteena lihavuuden aiheuttama stigma

Sydänliitto ja Jyväskylän yliopisto yhteistyökumppaninaan Syömishäiriöliitto ovat käynnistäneet tutkimus- ja selvityshankkeen lihavuuden stigman vähentämiseksi. Lihavuuden on todettu olevan yksi ihmistä negatiivisimmin leimaavista eli stigmatisoivista ominaisuuksista.

Lihavuuden stigman vaikutukset ilmenevät esimerkiksi lihaviin ihmisiin kohdistuvina ennakkoluuloina, negatiivisina stereotypioina, epäasiallisena kohteluna, monitahoisena syrjintänä ja kiusaamisena. Lihavuuden stigman vaikutukset näkyvät kaikilla keskeisillä elämänalueilla esimerkiksi työelämässä, terveydenhuollossa, koulutuksessa ja liikuntaharrastuksissa.
Lihavuuden stigma vahingoittaa fyysistä, emotionaalista ja psykologista terveyttä ja hyvinvointia.

Ympäristön kemikaalit vaikuttavat myös kolesteroliarvoihin

Oulun yliopiston tutkimusryhmä on löytänyt soluista uuden mekanismin, joka aiheuttaa haitallisen LDL-kolesterolin nousua. Ryhmä osoitti, että pregnaani X -reseptorin (PXR) aktivoituminen lisää kolesterolin tuotantoa maksassa ja nostaa etenkin LDL-kolesterolin määrää veressä.

Monet lääkkeet (esimerkiksi antibiootti rifampsiini), ravinnon osat ja ympäristön kemikaalit aktivoivat PXR-reseptoria. Tällaisia kemikaaleja löytyy monista torjunta-aineista, palonestoaineista, muovin lisäaineista ja ympäristön saasteista. Elämäntapojen ja perintötekijöiden lisäksi siis ympäristömme kemiallinen koostumus vaikuttaa kolesteroliarvoihin.

Lihavuudella on yhteys Alzheimerin tautiin

Lihavuus kuormittaa osaltaan aivojen terveyttä ja voi siten edistää Alzheimerin taudin kehittymistä. Sen sijaan henkilöillä, joilla on jo todettu Alzheimerin tauti, painon pysyminen normaalipainon ylärajalla voi auttaa säilyttämään aivorakenteita, Itä-Suomen yliopiston ja Sheffieldin yliopiston yhteistyönä toteuttamassa tutkimuksessa havaittiin.

– Lihavuus voi jo keski-iässä vaikuttaa haitallisesti myöhempään aivojen terveyteen. Alzheimerin tautiin ja muihin muistisairauksiin johtavat aivomuutokset alkavat jo vuosia ennen taudin ilmenemistä, emeritaprofessori Hilkka Soininen Itä-Suomen yliopistosta sanoo.

Tutkijat tähdentävät kuitenkin, että tutkimuksen tulokset eivät osoita lihavuuden aiheuttavan Alzheimerin tautia, mutta lihavuus lisää aivojen kuormitusta, mikä voi myötävaikuttaa
muistitaudin kehittymiseen.

Hyvät elintavat suojaavat lihaviakin sairauksilta

Lihavista joka viides ei sairasta metabolisia sairauksia, sillä heitä suojaavat terveelliset elintavat. Pelkästään lihavuus ei siis johda terveysongelmiin. Tämä kävi ilmi tutkimuksesta, johon osallistui sata sairaalloisesti lihavaa henkilöä. Heidän painoindeksinsä oli keskimäärin 40.

Lähes joka toiselta tutkittavalta löytyi maksafibroosi. Sen riskitekijöitä ovat vähäinen fyysinen aktiivisuus, punaisen lihan syönti, tupakointi, kohonneet paastoverensokeri- ja triglyseridiarvot ja neljä tunnettua geenivarianttia.

Joka viidennellä tutkituista ei ollut muutoksia maksassa. Jo vähäinenkin liikunta voi suojata maksan rasvoittumiselta ja sitä seuraavilta lisäsairauksilta. Lisäksi tiedetään, että alkuvaiheen maksafibroosi voi vähentyä ja sidekudoksen muodostuminen jopa pysähtyä, kun elintavat muuttuvat terveellisemmiksi.

Kannusta lasta liikkumaan

Reippaan liikunnan lisääminen vähentää tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien riskitekijöitä jo alakouluikäisillä lapsilla, osoitti terveystieteiden maisteri Juuso Väistön väitöstutkimus. Tutkimuksen kohteena oli 6–8-vuotiaita suomalaisia lapsia.

Näiden sairauksien riskitekijöiden tasot olivat korkeimmat lapsilla, jotka liikkuivat vähiten ja käyttivät eniten aikaa viihdemedian parissa. Riskitekijöiden tasoa nostivat myös epäsäännöllinen ateriarytmi ja epäterveellinen ruokavalio.

Reipasta liikuntaa lisänneillä lapsilla tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien riski puolestaan pieneni. Paikallaanolon vaihtaminen kevyeenkin liikuntaan vähensi kehon rasvakudoksen määrää, mutta vaikutus oli sitä suurempi, mitä kuormittavampaa liikunta oli.

Miten vaarallinen koronavirus on?

Brittiläiset tutkijat analysoivat Skotlannin väestössä diabeetikoiden riskiä joutua tehohoitoon tai kuolla koronavirusinfektion vuoksi. Diabeetikoista 0,3 prosenttia joutui tehohoitoon tai kuoli, diabetesta sairastamattomista 0,1 prosenttia. Ykköstyypin diabeetikoilla oli 2,4-kertainen ja kakkostyypin diabeetikoilla 1,4-kertainen riski sairastua vaikeaan koronavirusinfektioon verrattuna diabetesta sairastamattomiin.

Vaikean tautimuodon riskiä kasvattivat retinopatia, munuaisen vajaatoiminta, asuminen hoitolaitoksissa, huono glukoositasapaino, sairaalahoitoa vaatinut ketoasidoosi tai hypoglykemia viiden vuoden sisällä, monilääkitys ja tupakointi.

Valo vaikuttaa mielialaan

Turun PET-keskuksen tutkijat osoittivat, että vuorokauden valoisten tuntien määrä vaikuttaa aivojen opioiditoimintaa sääteleviin reseptoreihin ja sitä kautta mielialaan ja sosiaaliseen elämään. Kielteiset tunteet vaimenevat kesäisin, jolloin valoa on ympäri vuorokauden, kun taas vuodenajoittain vaihteleva ahdistuneisuushäiriö on yleisimmillään talven pimeinä kuukausina.

– Tutkimuksessa havaitsimme, että opioidireseptorien määrä riippui siitä, mihin vuodenaikaan kuvantamistutkimus oli tehty. Tällainen vuodenajan mukaan vaihteleva opioiditoiminnan määrä voi olla tärkeä mielialan kausivaihtelua selittävä tekijä, tutkijatohtori Lihua Sun kertoo.

Koukuttaako some nuorta liikaa?

WHO-koululaistutkimuksen mukaan 9 prosenttia suomalaisnuorista luokitellaan sosiaalisen median ongelmakäyttäjiksi ja 34 prosenttia nuorista on ongelmallisen somen käytön vaaravyöhykkeellä. Liiallisesta somen käytöstä seuraa väsymystä ja vähäistä fyysistä aktiivisuutta. Niillä nuorilla, joilla on vaikeuksia rajoittaa somen käyttöä, on myös tavallista enemmän niska- ja hartiasärkyjä, ärtyneisyyttä, alakuloisuutta sekä yksinäisyyden kokemuksia ja ongelmia koulussa pärjäämisessä. Somen ongelmallinen käyttö oli todennäköisempää perheissä, joissa sitä valvottiin vähän kuin perheessä, jossa valvontaa oli kohtalaisesti tai paljon.

Insuliinia helteessä

Koska esimerkiksi monilla Afrikan köyhissä maissa tai pakolaisleireillä asuvilla ei ole jääkaappia, diabeetikot joutuvat menemään sairaalaan ottamaan päivittäiset insuliinipistoksensa. Lääkärit ilman rajoja -järjestö tutki yhdessä Geneven yliopiston kanssa, miten insuliinin säilytys onnistuu 27–37 asteessa. Tulokset yllättivät tukijat: tutkimuksessa oli mukana seitsemän yleisessä käytössä olevaa insuliinia, ja neljän viikon aikana insuliinien teho heikkeni vain yhden prosentin verran näissä oloissa, ja insuliineja oli muutenkin yhä täysin turvallista käyttää. Tämä tieto helpottaa insuliinihoitoisen diabeteksen hoitoa kuumissa oloissa.

Hoitamaton uniapnea rasittaa sydäntä

Unenaikaiset täydelliset ja osittaiset hengityskatkot aiheuttavat uniapneaa sairastavalle usein toistuvia veren happikyllästeisyyden laskuja ja unesta havahtumisia, mikä johtaa hermoston epätavalliseen toimintaan. Sympaattisen hermoston yliaktiivisuus vaikuttaa sydämen toimintaan sekä sydän- ja verenkiertoelimistön säätelyyn ja nostaa siten unenaikaista sykettä ja laskee pitkäaikaista sykevälivaihtelua, havaittiin Itä-Suomen yliopistossa tehdyissä tutkimuksissa. Näiden muutosten on osoitettu kasvattavan merkittävästi riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.

Oireilu kylmässä voi olla merkki piilevästä sairaudesta

Oulun yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan kylmällä säällä eli alle +10 asteen lämpötilassa sydän- tai hengitystieoireita saavat terveet ihmiset joutuvat muita useammin sairaalahoitoon esimerkiksi sydäninfarktin, astman tai ahtauttavan keuhkosairauden takia. Oireilu kylmässä lisää tutkimuksen mukaan myös sydän- ja hengitysteistä johtuvaa ennenaikaista kuolleisuutta. Tämä voi johtua paitsi kylmän aiheuttamasta kehon stressistä myös sairaudesta, jota ei ole vielä havaittu.

Oireet voivat olla esimerkiksi rintakipua, rytmihäiriöitä, yskää, liman eritystä tai hengityksen vinkumista.

Nainen, varo kaatumisia

Monisairastavuus ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet lisäävät merkittävästi vaihdevuodet ohittaneiden naisten riskiä kaatua. Ne lisäävät erityisesti muiden kuin liukastumisesta johtuvien kaatumisten vaaraa, osoittaa MD, MPH Nadia Afrimin väitöstutkimus. Lisäksi tutkija havaitsi, että aiemmat vammoihin johtaneet kaatumiset ennustavat vahvasti muita kuin luukatoon liittyviä murtumia.

Noin joka kolmas yli 64-vuotias nainen kaatuu ainakin kerran vuodessa. Näistä kaatumisista 10–20 prosenttia johtaa vakavaan vamma

Yli 400 ihmistä sai elämälleen jatkoajan

Viime vuonna Suomessa tehtiin 408 elinsiirtoa. Koronaviruspandemiasta huolimatta määrä on elinsiirtojen historian toiseksi korkein.

Eniten siirrettiin munuaisia: uuden munuaisen sai 263 ihmistä. Maksansiirtoja tehtiin 75, haimansiirtoja 26, sydämensiirtoja 22 ja keuhkonsiirtoja 21. Elinsiirtoa odottaa tällä hetkellä lähes 550 ihmistä.

Armollista painonhallintaa

Sydänliiton armollisen painonhallinnan kuusi kultaista ohjetta ovat:

1. Hyväksy oma kehosi.
2. Mielen hyvinvointi on kaiken perusta.
3. Unen tärkeyttä ei voi liikaa korostaa.
4. Löydä rento ja joustava ruokasuhde.
5. Liikkuminen tuo hyvää oloa.
6. Keskity hyviin, pieniin asioihin!

Tehokasta terveysvalmennusta

Kokonaisvaltainen, vuoden mittainen terveysvalmennus vaikuttaa myönteisesti tyypin 2 diabetesta ja sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden terveyteen ja elämänlaatuun. Tämä kävi ilmi terveystieteiden maisteri Erja Mustosen Itä-Suomen yliopistossa tekemässä väitöstutkimuksessa. Ainutlaatuinen, kahdeksan vuoden mittainen pitkäaikaisseuranta osoitti myös, että valmennus pienensi sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia noin 14 prosenttia. Säästöä kertyi viitisen miljoonaa euroa.

Valmennukseen sisältyi terveellisten elintapojen ja sairauden hallintaa ja suositusten mukaista terveyspalvelujen käyttöä. Valmennus toteutettiin motivoivan haastattelun keinoin.

Ohitusleikkaus vai jalan amputaatio?

Alaraajojen tukkiva valtimotauti on sairaus, jossa jalkojen valtimot ahtautuvat ja menevät lopulta tukkoon. Tämä aiheuttaa jalkaan verenkierron puutteesta johtuvan infarktin, mikä pahimmillaan voi johtaa amputaatioon.

– Taudin pitkälle edenneen muodon, kriittisen iskemian, ennuste on erittäin huono, ja potilaat tarvitsevat verenkiertoa palauttavan toimenpiteen, kuten alaraajojen ohitusleikkauksen, LL Veikko Nikulainen kertoo.

Hän kartoitti Turun yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassaan alaraajojen tukkivan valtimotaudin hoidon nykyisiä suuntauksia. Jalkojen verenkiertoa palauttavien toimenpiteiden määrä on lisääntynyt Suomessa jyrkästi 2000-luvulla. Jalka-amputaatioiden määrä on sen sijaan vähentynyt vanhimmissa ikäryhmissä.

– Verenkiertoa palauttavat leikkaukset ovat raskaita, ja niihin liittyy merkittävää sairastavuutta ja kuolleisuutta. Verenkierron vajeesta kärsivän jalan leikkaushaavat paranevat hitaasti, ja haavatulehdukset ovat yleisiä, Nikulainen korostaa.

Hänen mukaansa täytyy siis pohtia, hyötyykö potilas leikkauksesta vai onko jalka-amputaatio hänelle turvallisin hoitovaihtoehto.

…..2020…..

Lääkekorvausmuutos heikensi hoitotasapainoja

Vuonna 2017 toteutettu diabeteslääkkeiden korvausmuutos näkyy tyypin 2 diabeetikoiden hoitotasapainoissa, osoittaa äskettäin julkaistu Itä-Suomen yliopiston tutkimus. Hoitotasapaino on huonontunut erityisesti niillä, jotka käyttivät ennen diabeteslääkkeiden Kela-korvausten pienentämistä uusia ja kalliimpia diabeteslääkkeitä, sillä he siirtyivät käyttämään halvempia lääkkeitä metformiinia ja insuliinia. Korvausmuutos vähensi myös diabeteslääkkeiden kokonaiskulutusta.

Kaksi kolmasosaa diabeteksen hoitokustannuksista koituu lisäsairauksien hoidosta. Hyvällä diabeteksen hoidolla lisäsairaudet olisivat ehkäistävissä. Siksi on tärkeää huolehtia siitä, että kaikilla diabeetikoilla on mahdollisuus hankkia tarvitsemansa lääkkeet.

Vuoden 2017 alussa muut diabeteslääkkeet kuin insuliini siirrettiin ylemmästä alempaan erityiskorvausluokkaan, mikä kasvatti diabeetikoiden lääkemenoja.

Sepelvaltimotaudissa riittää usein lääkehoito

Tuoreen meta-analyysin perusteella vakaaoireista sepelvaltimotautia sairastaville riittää usein lääkehoito, sillä kokonaiskuolleisuudessa ei havaittu eroja pelkkää lääkehoitoa saaneiden ja pallolaajennuksella tai ohitusleikkauksella hoidettujen välillä. Kajoavien toimenpiteiden yhdistäminen lääkehoitoon kuitenkin pienensi verisuonitautitapahtumien riskiä pelkkää lääkehoitoa tehokkaammin.

– Kajoavia toimenpiteitä tarvitaan vaikeiden oireiden helpottamiseen. Niitä ei siis aina tarvita ensilinjan hoidossa, koska ne eivät vaikuta potilaan eloonjäämisennusteeseen, professori Jari Laukkanen Itä-Suomen yliopistosta sanoo.

Systemaattinen katsaus ja meta-analyysi käsittivät kaikkiaan 12 satunnaistettua vertailututkimusta ja 15 774 potilasta eri puolilta maailmaa.

Elämäntapamuutokset muuttavat myös haimaa

Tyypin 2 diabeetikoilla on haiman rakennemuutoksia, jotka tuoreen tutkimuksen mukaan korjaantuvat, kun diabetes saadaan kuriin elämäntapamuutoksilla.

Tutkimuksen alkaessa tyypin 2 diabeetikoiden haimat olivat keskimäärin 18 kuutiosenttimetriä pienempiä kuin terveiden, mutta elämäntapamuutosten avulla diabeteksesta parantuneiden haimat suurenivat noin 9 kuutiosenttimetriä. Myös haiman muoto vähitellen palautui ja haiman sisäinen rasvapitoisuus pieneni potilailla, joiden diabetes saatiin käytännössä parannettua laihduttamisen ja elämäntapamuutosten avulla. Haimoja tutkittiin magneettikuvauksella.

Lancet Diabetes & Endocrinology -lehdessä julkaistu tutkimus perustui 90 kakkostyypin diabeetikon kahden vuoden seurantaan. Mukana oli myös verrokkeja, jotka eivät sairastaneet tyypin 2 diabetesta. Tulokset täytyy vielä varmistaa suuremmissa tutkimuksissa.

Älä lopeta lääkitystä sydäninfarktin jälkeen

Lääkehoitoon sitoutuminen parantaa sydäninfarktin sairastaneen ennustetta. Helsingin yliopistossa tehdyn väitöstutkimuksen mukaan statiinilääkityksen lopettaminen kolminkertaistaa ja beetasalpaajalääkityksen poisjääminen 1,6-kertaistaa ennenaikaisen kuoleman tai uuden sydäninfarktin riskin. Tulehduskipulääkkeet eivät sen sijaan sovi sydäninfarktipotilaille, mutta silti osa heistä käyttää niitä.

Aiemmissa tutkimuksissa 5–20 prosenttia sydäninfarktipotilaista ei käyttänyt heille määrättyjä kolesteroli- tai sydänlääkkeitä ja 20–50 prosenttia otti niitä epäsäännöllisesti tai lopetti lääkitykset ensimmäisen seurantavuoden aikana.

Hikiliikunta ehkäisee lisäsairauksia

Intensiivinen liikunta voi ehkäistä tai hidastaa lisäsairauksien puhkeamista tyypin 1 diabetesta sairastavilla, kertoo Helsingin yliopistossa tehty väitöstutkimus.

Heidi Tikkanen-Dolencin väitöstutkimus osoittaa, että erityisesti liikunnan korkea intensiteetti on yhteydessä vähäisempään munuaistaudin puhkeamiseen ja hitaampaan etenemiseen tyypin 1 diabeetikoilla.

Liikunta hyödyttää myös ykköstyypin diabeetikoita, joilla on jo lisäsairauksia kuten diabeettinen munuaissairaus. Tämän lisäksi liikuntakertojen määrällä ja intensiteetillä oli myönteinen vaikutus tutkittavien sydän- ja verisuoniterveyteen. Suurempi määrä liikuntaa oli yhteydessä myös vähäisempään silmänpohjamuutosten kehittymiseen.

Tutkimus on osa koko Suomen kattavaa FinnDiane-seurantatutkimusta, johon on osallistunut jo yli 5 000 tyypin 1 diabeetikkoa.

Ehkäise rasvamaksa

Jo puolen miljoonan suomalaisen maksa on rasvoittunut. Eniten vakavia maksasairauksia aiheuttavat alkoholi, ylipaino ja diabetes:

Rasvamaksan ehkäisykeinot ovat vanhoja, tuttuja elintapamuutoksia.
• Pidä paino normaalina. Erityisesti vyötärölle kertyvä rasva lisää rasvamaksan riskiä.
• Juo alkoholia vain kohtuudella tai ei lainkaan. Vähäinen alkoholin käyttö, enintään kaksi annosta päivässä, ei näytä rasvoittavan maksaa. Jos maksa on rasvoittunut, pienikin määrä alkoholia pahentaa maksan arpeutumista.
• Pyri syömään terveellisesti ja vältä eläinrasvoja ja sokeria.
• Pidä itsesi liikkeellä. Liikunta vähentää rasvan kertymistä maksaan, vaikka paino ei putoaisi.
Lähde: Munuais- ja maksaliitto

Kliininen ravintovalmiste hidastaa muistin heikentymistä

Varhaisen Alzheimerin taudin hoitoon suunnitellun kliinisen ravintovalmisteen käyttö hidastaa muistin ja tiedollisten toimintojen heikentymistä sekä aivojen kokonaistilavuuden pienenemistä, osoittaa juuri julkaistu tutkimus. Ravintovalmisteen vaikutuksia seurattiin kolmen vuoden ajan eurooppalaisessa LipiDiDiet-hankkeessa, jossa oli tutkittavia 11 keskuksesta Suomessa Alankomaissa, Ruotsissa ja Saksassa. Tutkimuksessa seurattiin ravintovalmisteen vaikutuksia muun muassa tutkittavien tiedollisiin toimintoihin, muistiin ja aivojen rappeutumiseen.

Tutkimus osoitti, että ravintovalmisteen vaikutukset lisääntyivät ja laajenivat, mitä pitempään sitä käytettiin.
Fortasyn Connect -ravintoaineyhdistelmään sisältyy omega-3-rasvahappoja, uridiinimonofosfaattia, koliinia, C-, E-, B12- ja B6-vitamiineja, foolihappoa, fosfolipidejä ja seleeniä. Sitä on saatavilla apteekeissa Souvenaid-tuotenimellä.

Diabeteshoitajia palkittiin

Diabeteshoitajien Euroopan yhteistyöjärjestö FEND myönsi vuotuisen tunnustuspalkintonsa diabeteshoitaja Marja Rautavirralle, joka työskentelee Satasairaalassa Porissa.
Diabetesliiton Vuoden diabetesteko -tunnustuspalkinnon sai tänä vuonna diabeteshoitaja Katja Lahtinen. Hän on töissä Jokilaakson sairaalassa Jämsässä.

Raskas työ voi nopeuttaa biologista ikääntymistä

Vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus hidastaa biologista ikääntymistä, kun taas työajan fyysinen aktiivisuus on yhteydessä nopeutuneeseen biologiseen ikääntymiseen, selviää Jyväskylän yliopiston syyskuussa julkaisemasta tutkimuksesta. Biologisen ikääntymisen mittareina käytettiin epigeneettisiä kelloja, joiden avulla tutkittavan biologista ikää voidaan arvioida verinäytteestä eristetyn DNA:n metylaatiotasojen perusteella. Tutkittavat olivat 21–25-vuotiaita ja 55–72-vuotiaita kaksosia.

Tutkimuksessa todettiin, että epigeneettinen ikääntyminen on voimakkaasti periytyvää, mutta myös elintavat selittävät yksilöiden välistä vaihtelua. Erot biologisessa ikääntymisessä alkavat näkyä jo nuorella iällä. Havainnot selittyvät osin sillä, että tupakointi ja epäterveelliset elintavat ovat fyysistä työtä tekevillä yleisempiä kuin muilla.

Verinäyte voi paljastaa, kenelle metformiini sopii

Metformiinin sopivuus kakkostyypin diabeetikolle voitaisiin selvittää verinäytteestä. Lundin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että tietyt DNA-metylaatiot toimivat biomarkkereina, joilla voidaan tunnistaa metformiinista hyötyvät ja sitä hyvin sietävät diabeetikot. Seuraavaksi suunnitteilla on laaja monikansallinen tutkimus suuremmalla tutkittavien joukolla.

Tyypin 2 diabeteksen hoito aloitetaan yleensä metformiinilla, mutta kolmasosalla potilaista se ei laske riittävästi verensokeria ja viidelle prosentille se aiheuttaa vakavia haittavaikutuksia.

Tarkkaile verenpainettasi

Kohonnut verenpaine aiheuttaa Suomessa paljon ennenaikaisia kuolemia. Voimme vaikuttaa omaan verenpaineeseemme vähentämällä suolan saantia ja alkoholin käyttöä, laihduttamalla sekä liikkumalla aktiivisemmin. Jos elintapahoito ei riitä, pitää aloittaa lääkehoito.

Diabetesta sairastavan verenpaineen pitäisi olla alle 140/80 elohopeamillimetriä (kotimittauksissa alle 135/80 mmHg). Jos munuaisissa on toimintahäiriöitä, tavoite on tiukempi: alle 130/80 mmHg (kotimittauksissa alle 125/80 mmHg).

Voit selvittää oman verenpainetasosi mittaamalla verenpaineen ja sykkeen ennen verenpainelääkkeen ottoa kello 6–9 ja illalla kello 18–21. Tee molemmilla kerroilla kaksi mittausta parin minuutin välein ja toista tämä 4–7 päivän ajan. Laske sitten mittaustulosten keskiarvo.
Päivitetty kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suositus löytyy sivustolta www.kaypahoito.fi.

Yksi syy lisää lopettaa tupakointi

Suomalaistutkimus osoitti ensimmäistä kertaa maailmassa, että tupakointi voi aiheuttaa tappavan aivoverenvuodon. Seurantatutkimus sisälsi yli 13 000 kaksosparin tarkat elintapatiedot. Tutkimuksen löydösten perusteella on todennäköistä, että tupakointi aiheuttaa merkittävän osan lukinkalvonalaisesta aivoverenvuodosta. Siihen sairastuneista ihmisistä jopa puolet kuolee ensimmäisten kuukausien aikana.

Painonhallintasovelluksella hyviä tuloksia

Oulun yliopiston kehittämä Onnikka-painonhallintasovellus vähensi äskettäin julkaistussa tutkimuksessa metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä sovellusta eniten käyttäneellä kolmanneksella 71 prosenttia ja keskivertokäyttäjilläkin 55 prosenttia. Tutkimukseen osallistui 532 iältään 20–60-vuotiasta ihmistä, joiden painoindeksi oli 27–35.

Aiemmin tutkijat olivat osoittaneet, että kaikkien sovellusta käyttäneiden paino laski merkittävästi ja tulokset olivat pysyviä. Molemmissa tutkimuksissa Onnikan avulla saavutetut tulokset olivat selkeästi parempia kuin tavallista ryhmäohjausta saaneiden tulokset.

Onnikan taustalla on monitieteinen suostutteleva malli, johon kuuluu muun muassa oman käyttäytymisen monitorointi, virtuaalinen harjoittelu, rohkaiseva palaute, muistutukset, palkitseminen ja käyttäjäryhmän vaikutuksen hyödyntäminen. Tällä hetkellä sovellus on rajoitetussa tutkimuskäytössä, mutta tavoitteena on, että se saadaan yleiseen käyttöön vuoden 2021 aikana.

Omega-3-lisä pienentää sydäninfarktiriskiä

Omega-3-rasvahappovalmisteiden käyttö on tuoreen meta-analyysin mukaan yhteydessä pienempään sydäninfarktin, sepelvaltimotautitapahtumien ja niihin liittyvien kuolemien vaaraan. Laaja meta-analyysi käsitti 40 satunnaistettua kontrolloitua interventiotutkimusta, joissa selvitettiin EPA- ja DHA-valmisteiden käytön yhteyttä sydän- ja verisuonitautien päätetapahtumiin yli 135 000 osallistujalla.

Tulosten mukaan EPA- ja DHA-lisän käyttö vähensi sydäninfarktikuoleman riskiä 35 prosenttia, sydäninfarktin riskiä 13 prosenttia, sepelvaltimotautitapahtuman riskiä 10 prosenttia ja sepelvaltimotautikuoleman riskiä 9 prosenttia. Annoskoolla oli tässä merkitystä, ja tutkijoiden mukaan tulokset puoltavat jopa 1000–2000 milligramman omega-3-lisän annosta päivittäin sydän- ja verisuonitautien riskiryhmille.

Käytä kasvomaskia oikein

• Pue kasvomaski puhtain käsin, äläkä kosketa maskia käytön aikana.
• Maskin on peitettävä nenä ja suu. Hengitysilma ei saa kulkea ulos sivuilta tai silmien alta.
• Maskia ei saa laskea välillä kaulalle tai tunkea taskuun ja laittaa taas kasvoille.
• Vaihda kertakäyttöinen kasvomaski uuteen aina, kun pidät tauon sen käytöstä. Kostea kasvomaski pitää vaihtaa heti. Heitä käytetty kasvomaski roskakoriin niin ettei kukaan joudu sen kanssa kosketuksiin.
• Kankainen kasvomaski täytyy pestä jokaisen käytön jälkeen 60-asteisessa vedessä. Säilytä maskia puhtaassa paperi- tai muovipussissa.
• Yhtenä päivänä tarvitaan keskimäärin 2–3 maskia, riippuen siitä kuinka paljon päivän aikana liikkuu ihmisten ilmoilla.

Nopea laihdutuskin voi tuottaa pysyviä tuloksia

Ravitsemusterapeutti Sirpa Soini tutki väitöstutkimuksessaan painonhallinnassa onnistuneiden ihmisten elintapojen ja käyttäytymisen muutoksia. Puolet onnistuneista laihduttajista oli pudottanut painoa hitaasti ruokavaliomuutosten avulla. Jopa viidesosa oli laihtunut nopeasti kevyellä dieetillä.
– Monilla on harhaluulo, että pikaisella kilojen karistamisella ei saa pysyviä tuloksia. Onnistua voi sekä hitaasti että nopeasti laihduttamalla. Joillekin sopii nopea laihduttaminen parhaiten, Soini sanoo.
Onnistumistekijöistä tärkein oli ruokavalion muutokset: kasvisten syönnin lisääminen, lautasmallin käyttöönotto ja nopeiden hiilihydraattien, makeisten, virvoitusjuomien, pikaruokien ja alkoholin käytön vähentäminen. Toinen onnistumiseen vaikuttanut tekijä oli kunto- ja arkiliikunnan lisääminen.

SnoreTracker rekisteröi yölliset hengitystauot

Suomessa kehitetty SnoreTracker on Android-älypuhelinsovellus, joka auttaa tunnistamaan uniapnean oireita kotioloissa. Sovellus seuraa mikrofonilla kuorsausta ja samalla nukkumisasentoa yön ajan havaitakseen hengitystauot. Jos kuorsausta tai uniapneaan liittyvää katkokuorsausta esiintyy selkäasennossa, SnoreTracker havaitsee tilanteen ja hälyttää nukkujan vaihtamaan asentoa. Aamulla sovellus tuottaa graafiset kuvaajat yön tapahtumista.
SnoreTracker ei tarvitse lisälaitteita, Android-älypuhelimen tai älykellon ominaisuudet riittävät.
Sovelluksen kehittäminen aloitettiin Tampereen teknillisessä yliopistossa, ja menetelmän tarkkuutta on tutkittu Helsingin yliopistollisessa sairaalassa.

Miten voit, kakkostyypin diabeetikko?

Novo Nordisk Farman Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan väsymys, huonosti nukutut yöt ja liian isot lääkekulut vaikuttavat eniten kakkostyypin diabeetikoiden hyvinvointiin. Kyselyyn vastanneista 28 prosenttia ei ota lääkkeitään lääkärin määräysten mukaisesti. Omahoidossa kakkostyypin diabeetikoiden mielestä kuormittavinta on terveellisen ruokavalion noudattaminen, säännöllinen liikunta, verensokerin seuranta ja lääkehoidon noudattaminen. Lähes joka kolmas kakkostyypin diabeetikko ei pidä omahoitoa mitenkään haasteellisena. Eniten diabeteksen hoidossa motivoi halu pysyä terveenä ja toimintakykyisenä mahdollisimman pitkään.

Laihduttaminen voi lisätä normaalipainoisen diabetesriskiä

Elintarviketieteiden maisteri Laura Sares-Jäskin väitöstutkimuksessa alun perin normaalipainoiset laihduttajat lihoivat 11 vuoden aikana enemmän kuin ne normaalipainoiset, jotka eivät laihduttaneet. Lihavilla ei ollut tässä eroa.
Sares-Jäskin mukaan syynä normaalipainoisten lihomiseen saattaa olla se, että laihduttaminen madaltaa aineenvaihduntaa ja lisää näläntunnetta. Näin biologia pyrkii ehkäisemään laihtumista ja lisäämään lihomista. Laihduttaminen voi siten johtaa painon jojoiluun.
Naiset laihduttavat miehiä useammin normaalipainoisinakin. Tutkimuksen laihduttajilla oli epäedullisemmat rasva-arvot, heikompi elämänhallinnan tunne ja enemmän ulkonäköpaineita ja terveyshuolia kuin niillä, jotka eivät laihduttaneet. Kakkostyypin riski lisääntyi eniten niillä laihduttajilla, joilla oli epäterveellinen ruokavalio ja jotka liikkuivat ja nukkuivat vähiten.

Suolisto tykkää kaura- ja ruiskuidusta

Kaura- ja ruiskuidun käyttö lisäsi äskettäin julkaistussa kokeellisessa tutkimuksessa terveydelle edullisten mikrobien kasvua suolessa. Kaurakuitu lisäsi Lactobacillus-suvun ja ruis Bifidobacterium-suvun mikrobien kasvua ja sitä kautta ne vaikuttivat sappihappoihin liittyvien reseptorien toimintaan. Ruis vaikutti sappihappojen erittymiseen niin, että kolesteroliaineenvaihdunta parani. Molemmat kuitutyypit lisäsivät lyhytketjuisten rasvahappojen tuotantoa, mikä vähensi suolen seinämän läpäisevyyttä ja maksan tulehduksellista tilaa. Kuidut hidastivat myös runsasrasvaiseen ruokavalioon liittyvää painonnousua.
Tutkimus toteutettiin Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikön, VTT:n ja Hong Kongin yliopiston yhteistyönä.

Rokote esti eläinkokeissa diabeteksen

Tampereen yliopiston tutkijat ovat yhteistyössä ruotsalaisten kollegoidensa kanssa saaneet uutta näyttöä Coxsackie B -viruksia vastaan suunnatun rokotteen tehosta. Kaikkia kuutta Coxsackie-virusta sisältävä rokote esti eläinkokeissa tehokkaasti sydäntulehduksia aiheuttavan infektion ja viruksen aiheuttaman diabeteksen.
Coxsackie B -ryhmän enterovirukset aiheuttavat flunssaoireiden lisäksi muun muassa enterorokkoa ja korvatulehduksia. Lisäksi ne voivat aiheuttaa vakavia tauteja, kuten aivokalvontulehdusta ja sydänlihastulehdusta. Useat tutkimukset ovat osoittaneet yhteyden myös Coxsackie B -ryhmän virusten ja tyypin 1 diabeteksen välillä.
Multivalenttirokote valmistettiin Tampereen yliopistossa Vesa Hytösen tutkimusryhmässä ja sen immunogeenisyys varmistettiin Heikki Hyödyn tutkimusryhmässä. Prekliiniset kokeet rokotteella tehtiin Karoliinisessa instituutissa.
Rokote sai hiirissä aikaan vastustuskyvyn akuutteja Coxsackie B -virusinfektioita vastaan ja esti näiden virusten aiheuttaman diabeteksen. Lisäksi rokote osoittautui tehokkaaksi ja turvalliseksi apinoilla, joissa se sai aikaan virusta neutraloivan vasta-ainetuotannon kaikkia kuutta viruksen alatyyppiä vastaan.
– Rokote on lupaava kandidaatti myös ihmisillä tehtäviin kliinisiin tutkimuksiin, apulaisprofessori Vesa Hytönen kertoo.

Statiinilääkityksen hyötyjä

Eurooppalaisessa MetaCardis-tutkimushankkeessa havaittiin, että kolesterolia alentava statiinilääkitys paransi myös sitä käyttävien suoliston mikrobistoa. Vielä ei ole selvää, millä mekanismilla tämä tapahtuu: vaikuttavatko statiinit suoraan suolistobakteereihin vai vaikuttaako lääke suoliston immuunijärjestelmään, joka sitten parantaa suoliston mikrobistoa.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että suolistomikrobiston koostumus ja määrä on usein häiriintynyt vyötärölihavilla, mutta ei kuitenkaan statiinia käyttävillä ylipainoisilla. Tutkimuksessa on myös löydetty yhteys suolistomikrobiston koostumuksen ja aineenvaihdunta- ja sydänsairauksien välillä. MetaCardis-tutkimuksessa on mukana 14 tutkimusryhmää ja yli 2 000 tutkittavaa kuudesta Euroopan maasta.

Koronavirus säikäytti

Koronaviruspandemian kahden ensimmäisen kuukauden aikana HUSin alueella diagnosoitiin poikkeuksellisen vähän uusia ykköstyypin diabeetikoita. Tämän arveltiin johtuvan siitä, että ihmiset eivät uskaltaneet mennä terveysasemalle koronavirusinfektion pelossa. Syynä on voinut olla myös se, että osa ihmisistä ei halunnut lisätä terveydenhuollon henkilöstön kuormitusta. Kolmas mahdollinen syy diagnoosien vähenemiseen voi olla se, että ykköstyypin diabeteksen puhkeamisessa usein laukaisevana tekijänä on jokin tulehdus, ja erilaisten tulehdustautien määrä on vähentynyt sosiaalisen eristämisen aikana.
Samankaltaisia viestejä on tullut muualtakin: esimerkiksi TAYSin sydänsairaalassa äkillisten sydäninfarktien määrä putosi 35 prosenttia edellisen vuoden tilanteeseen verrattuna ja Meilahden neurologian päivystyksessä ohimenevän aivoverenkiertohäiriön eli TIA-kohtauksen saaneiden potilaiden määrä putosi puoleen. Lääkärit korostavat, että vakavien oireiden kanssa ei saa odottaa liian pitkään: hoitoon pitää hakeutua ennen kuin tilanne muuttuu kriittiseksi.
Lisäksi koronavirustartunnan pelossa monet ihmiset ovat jättänet tulematta sovituille vastaanottokäynneille terveyskeskuksissa ja sairaaloissa.

Ollaan edelleen varovaisia

Liikkumisrajoituksia lievennettiin kesäkuun alussa, mutta se ei tarkoita että koronavirustartuntojen ehkäisemiseen tähtäävistä varotoimista voisi vielä luopua.
Muista edelleen
…pestä kädet riittävän usein.
…käyttää tarvittaessa käsidesiä.
…välttää isoja väkijoukkoja.
…pitää parin metrin turvaväli muihin ihmisiin.
…jäädä kotiin, jos sinulle tulee vähäisiäkin flunssaoireita.

Uusi lääke kakkostyypin diabeteksen hoitoon

Tyypin 2 diabeetikoiden hoitoon tarkoitettu Rybelsus -lääkevalmiste sai huhtikuussa myyntiluvan Euroopassa. Valmiste on ensimmäinen suun kautta otettava tablettimuotoinen GLP-1-analogi. Muut GLP-1-analogit ovat pistettäviä. Rybelsus parantaa tyypin 2 diabeetikon verensokeritasapainoa yhdistelmähoitona muiden diabeteslääkkeiden kanssa tai ainoana lääkkeenä potilailla, joille metformiini ei sovi. Valmisteella on lisäksi edullinen vaikutus painoon.

Varo punkkeja

Punkit levittävät borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta. Puutiaisaivokuumeeseen on saatavilla rokote. Borrelioosia ei voi ehkäistä, mutta siihen on olemassa antibiootteja. Hoito kannattaa aloittaa mahdollisimman varhain, ennen kuin tauti on levinnyt ihosta muualle elimistöön.
Puistossa, metsässä tai rehevällä pihalla oleskelun jälkeen kannattaa tehdä punkkitarkastus itselle, lapsille ja lemmikille. Jos punkin irrottaa ihosta vuorokauden sisällä sen kiinnittymisestä, borrelioosin riski on hyvin pieni. Puutiaisaivokuume sen sijaan tarttuu lähes välittömästi.

Kestävyyskuntokin kertoo sairastumisen riskistä

Potilaan ennustetta voidaan arvioida entistä tarkemmin, jos otetaan huomioon perinteisten riskitekijöiden, kuten iän, sukupuolen, verenpaineen, kolesteroliarvojen ja tupakoinnin lisäksi myös kestävyyskunto, osoittaa tuore tutkimus. Tutkimuksen kohteena oli brittiläinen aikuisväestö, jonka kestävyyskuntoa arvioitiin kuuden minuutin mittaisella submaksimaalisella rasitustestillä. Kansainvälistä yhteistyöprojektia johtanut kardiologi, professori Jari Laukkanen Itä-Suomen yliopistosta sanoo, että kestävyyskunnon mittaus tuo lisäarvoa erityisesti sydän- ja verisuonisairauksiin sairastuvuuden arviointiin. Sydän- ja verisuonisairauksiin sairastuvilla ei aina esiinny perinteisiä riskitekijöitä.

Tunnetko jo Omakannan?

Yli puolet suomalaisista käyttää jo Omakantaa. Viime vuonna verkkopalvelua www.kanta.fi käytettiin yli 21 miljoonaa kertaa. Koronaviruspandemia on lisännyt käyntien määrää tänä vuonna.
Omakanta on verkkopalvelu, josta asiakas näkee terveydenhuollon kirjaamia tietoja terveydentilastaan ja lääkityksestään. Tiedot ovat hyvin suojattuja: ulkopuoliset eivät pääse katsomaan niitä.
Nyt Omakannasta saa kattavammin tietoja myös silmien terveydestä, kun alan suuret optikkoasemat ovat liittyneet osaksi Omakantaa.

Diabetes yleisin dialyysihoidon syy

Kakkostyypin diabetes on jo kahdenkymmenen vuoden ajan ollut yleisin syy dialyysihoidon aloittamiselle. Toiseksi yleisin syy on ykköstyypin diabetes. Munuaissairaus on yleisempi miehillä kuin naisilla: aktiivihoidossa miehiä on 75 prosenttia enemmän kuin naisia.
Dialyysihoidossa olevien määrä on kasvanut 20 prosentilla kymmenessä vuodessa. Suomen munuaistautirekisterin vuosiraportin mukaan munuaissairauden aiheuttaman ennenaikaisen kuoleman riski on laskenut samassa ajassa noin 40 prosenttia.

Lopeta tupakointi – elät pitempään

Tuoreen tutkimuksen mukaan tupakoinnin lopettaminen pidentää kakkostyypin diabeetikon ikää riippumatta siitä, nouseeko hänen painonsa tupakoinnin lopettamisen jälkeen. Lancet Diabetes & Endocrinology -lehdessä julkaisemassa tutkimuksessa hyödynnettiin kahden suuren seurantatutkimuksen aineistoja, jotka koostuivat yli 170 000 miehen ja naisen terveystiedoista, jotka kerättiin vuosina 1976–2014 ja 1986–2014.
Tupakoinnin lopettaneiden kuolleisuus oli seurannan aikana 30–50 prosenttia vähäisempää kuin tupakointia jatkaneiden, vaikka he olisivat lihoneet tupakoinnin lopettamisen jälkeen.

Iso apuraha PAMP-tutkimukselle

Yhdysvaltalainen diabetestutkimussäätiö JDRF on myöntänyt Turun yliopiston PAMP-hankkeelle kolmivuotisen rahoituksen, yhteensä 520 000 euroa. PAMP-tutkimuksen tavoitteena on selvittää synnynnäisen immuniteetin osuutta ykköstyypin diabeteksen synnyssä. PAMP on osa valtakunnallista DIPP-diabetestutkimusta.
Tutkimus pyrkii selvittämään, miten monimuotoinen sairaus ykköstyypin diabetes on. Tavoitteena on myös löytää uusia biomarkkereita, jotka mahdollistavat taudin ennustamisen ja ehkäisyn nykyistä paremmin.

Ohjeita nuoren omahoidon ohjaukseen

Miten puhua tyypin 1 diabeteksen omahoidosta nuorille siten, ettei tilanne kärjisty syyttelyksi ja eipäs-juupasteluksi? Diabetesliitto on julkaissut oppaan Nuoren diabetes – ohjeita omahoidon ohjaukseen. Se sopii sekä diabetesammattilaisille että vanhemmille.
Oppaan kirjoittajat ovat tunnettuja yhdysvaltalaisia psykologeja ja diabetesammattilaisia ja he esittelevät keinoja, joilla hoitoon liittyvää vuorovaikutusta voidaan parantaa ja ongelmia ehkäistä. Havainnolliset tapausesimerkit auttavat ymmärtämään nuorten ajattelua ja kannustavat lukijaa muuttamaan hyödyttömiksi osoittautuneita toimintamalleja.
Opas maksaa 25 euroa ja sen voi tilata d-kaupasta: www.diabetes.fi/d-kauppa.

Lääkehaitat vievät ikäihmisen usein sairaalahoitoon

Lääkkeisiin liittyvät haittatapahtumat ovat yksi yleisimmistä sairaalahoitoon johtavista syistä ikääntyneillä sekä yksi yleisimmistä kuolinsyistä länsimaissa, kertoo Oulun yliopistossa tarkastettu väitöstutkimus. Myös sairaalahoidon aikaiset lääkkeisiin liittyvät haittatapahtumat ovat yleisiä.
Tutkimuksen mukaan arviolta joka viides sairaalassa hoidettu potilas saa lääkehaitan sairaalahoitojakson aikana. Erityisen merkittävää on, että lääkehaittojen arvioitiin aiheuttaneen lähes neljänneksen iäkkäiden potilaiden erikoissairaanhoidon päivystyskäynneistä. Sairaalahoitoon johtavan lääkehaitan todennäköisyys on yli 65-vuotiailla neljä kertaa suurempi kuin muissa ikäryhmissä.

Happy Bob avuksi diabeteksen hoitoon

Suomalaisen Jutta Haaramon perustama firma on kehittänyt Habby Bob -sovelluksen, jonka tarkoitus on tehdä ykköstyypin diabeteksen hoidosta pelillistä, palkitsevaa ja jopa hauskaa, silloinkin kun kaikki ei mene hyvin. Sovellus ennustaa tilanteen kahden tunnin päähän.
– Verensokerin tavoitealueella pysyminen paranee, kun nopea vilkaisu kännykkään tai älykelloon kertoo tarvittavat tiedot, Haaramo tiivistää.
Sovellus toimii iPhonessa, iPadissa ja Applen älykellossa yhdessä Dexcomin ja FreeStyleLibre -sensorien ja Nightscoutin kanssa

Tietoa sosiaaliturvasta

Diabetesta sairastaville ei ole heitä koskevaa omaa sosiaaliturvaa, mutta monet tuet, korvaukset, säädökset ja edut koskevat myös heitä. Diabetesliitto kokosi tietoa diabeetikoiden eri elämänvaiheisiin soveltuvasta sosiaaliturvasta Diabeetikon sosiaaliturva 2020 -oppaaseen. Sen voi ladata verkkokaupastamme www.diabetes.fi/d-kauppa. Sieltä löytyy myös oppaan painettu versio.

Varhaislapsuuden D-vitamiinitasolla yhteys diabeteksen kehittymiseen

Varhaislapsuuden vähäisellä D-vitamiinin saannilla on yhteys tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen lapsille, joilla on perinnöllinen alttius diabetekseen. Tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että elimistön D-vitamiinitaso oli varhaislapsuudessa hieman muita matalampi niillä lapsilla, joille myöhemmin kehittyi tyypin 1 diabeteksen esiaste tai varsinainen tyypin 1 diabetes. D-vitamiinitasoissa havaittiin eroja etenkin noin puolitoista vuotta ennen vasta-aineiden ilmaantumista.
Nyt tutkitaan, yhdistyykö näiden lasten matala D-vitamiinitaso esimerkiksi suoliston tulehdukseen tai elimistön matala-asteiseen tulehdukseen. Toistaiseksi ei ole näyttöä siitä, että D-vitamiinilisällä voitaisiin ehkäistä diabetesta.
Tutkimus on osa kansainvälistä TRIGR-tutkimusta, jossa tutkitaan tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimukseen osallistui perinnölliseen riskiryhmään kuuluvia lapsia 15 eri maasta.

Parantaako lihavuusleikkaus diabeteksen?

Ruotsalaistutkimuksen mukaan kakkostyypin diabetes oli kokonaan parantunut 60 prosentilla lihavuusleikatuista kahden vuoden kuluttua ja 50 prosentilla viiden vuoden kuluttua leikkauksesta. Parantumisen todennäköisyys riippui tutkimuksen mukaan siitä, miten kauan lihavuusleikattu oli sairastanut diabetesta. Eniten leikkaus hyödytti nuoria diabeetikoita. Tutkimus perustui 8 500 lihavuusleikatun kakkostyypin diabeetikon rekisteritietoihin.
Lähde: duodecim.fi

Työkalu omahoidon arviointiin

D1-avain on omahoidon arvioinnin työkalu, jonka avulla ykköstyypin diabeetikko voi selvittää kuinka hyvin hän tuntee diabeteksen sekä taudin omahoitoon vaikuttavia asioita. Työkalu sopii sekä vastasairastuneelle että pidempään sairastaneelle.
Syksyllä diabeetikot kertoivat Diabetesliiton järjestämässä ryhmähaastattelussa kokemuksiaan D1-avaimen käytöstä. Helpot osiot vahvistivat heidän tunnettaan, että diabetesasiat ovat hyvin hallinnassa, ja syventävistä osioista sai uutta tietoa.
“Vaikka olen sairastanut 12 vuotta, avaimesta löytyi uusia kulmia omahoitoon”, eräs ryhmähaastatteluun osallistunut tiivisti.
Testaa miten sinä tunnet oman diabeteksesi osoitteessa www.diabetes.fi/d1avain.

Rasvamaksalle Käypä hoito -suositus

Muusta kuin liiallisesta alkoholin käytöstä johtuva rasvamaksa on Suomen yleisin maksataudin muoto. Kuolleisuus maksakirroosiin on meillä Euroopan huippua. Tuore Käypä hoito -suositus ehdottaa, että rasvamaksan riskiryhmiin kuuluville, muun muassa kakkostyypin diabeetikoille, tehdään määräaikaistarkastuksen yhteydessä ns. FIB-4-laboratoriotesti. Jos testin tulos viittaa korkeaan maksakirroosiriskiin, suositellaan elastografia-kuvauksen tekemistä. Maksasairaus on erityinen syy lihavuusleikkaukseen.

Ennätysmäärä elinsiirtoja

Suomessa tehtiin viime vuonna enemmän elinsiirtoja kuin koskaan aikaisemmin. 453 ihmistä sai elämälleen jatkoajan uuden elimen ansiosta. Elinsiirtojonossa on silti jatkuvasti noin 570 ihmistä.
Elinluovuttajan kuoleman tavallisin syy on aivoverenvuoto.
Lain mukaan jokainen suomalainen on elinluovuttaja, jos ei ole sitä erikseen kieltänyt. Myös iäkäs ihminen voi olla elinluovuttaja. Moni vaikeakaan perussairaus ei estä elinluovutusta, oleellista on, että luovutettava elin on terve.

Taltuta lievä tulehdus

Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen on kirjoittanut kirjan matala-asteisen tulehduksen merkityksestä monien sairauksien kuten kakkostyypin diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien riskitekijänä. Taltuta lievä tulehdus -kirja tarjoaa tietoa siitä, miksi lievä tulehdus on haitallinen elimistöllemme sekä käytännönläheisiä vinkkejä siihen, miten tulehdusta voidaan ehkäistä tai vähentää ravitsemuksella. Suurin merkitys on ruokavalion kokonaisuudella, vaikka jotkin yksittäisetkin ruoka-aineet voivat vähentää tulehdusta. Kirjan lopussa käydään läpi myös ylipainon, stressin ja alkoholin vaikutusta matala-asteisen tulehduksen kehittymisessä.

Elimistön rasvan käyttö paljolti perimän säätelemää

Perinnöllisyystekijät määrittävät voimakkaasti sitä, miten tehokkaasti elimistö käyttää rasvaa energianlähteenä. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimuksessa identtiset kaksoset käyttivät levossa ja liikunnan aikana rasvaa energianlähteenä samankaltaisella teholla.
Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että korkeampi liikunnan aikainen rasvan käyttö oli yhteydessä matalampaan veren insuliini- ja glukoosipitoisuuteen sokerirasituskokeen aikana. Tämäkin voi selittyä perimällä.
On tiedetty, että rasvan käytön tehokkuus vaihtelee voimakkaasti ihmisten välillä. Vain alle puolet vaihtelusta on aiemmin pystytty yhdistämään eroihin elintavoissa tai kehonkoostumuksessa. Perimän on ajateltu selittävän loput vaihtelusta, mutta vasta nyt siitä saatiin tutkimusnäyttöä.

…..2019…..

Pikatesti diabeteksen seulontaan hammaslääkärissä?

Tulehduksellisten iensairauksien – parodontiitin – tunnistamiseen on Suomessa kehitetty helppokäyttöinen pikatesti, joka voi soveltua myös diabeteksen seulontaan.
– Testillä mitataan MMP-8-entsyymin määrää suussa. Sen kohonnut pitoisuus kertoo tulehduksellisesta iensairaudesta, professori Timo Sorsa kertoo. Testi perustuu hänen Helsingin yliopistossa tekemäänsä pitkäaikaiseen tutkimustyöhön.
Helsingin yliopiston, Karoliinisen Instituutin ja Thessalonikin yliopiston tekemä tutkimus on nyt osoittanut, että hammaslääkärin suorittama sokerihemoglobiinikoe yhdistettynä MMP-8-pikatestiin on myös luotettava ja tehokas tapa tunnistaa diagnosoimaton kakkostyypin diabetes tai sen esidiabetes.

Harvinainen geenimutaatio suojaa kakkostyypin diabetekselta

Yksi kakkostyypin diabetekseen liitetyistä geeneistä, SLC30A8, koodaa sinkkiä kuljettavaa proteiinia. Haimasolut pakkaavat sinkin avulla insuliinihormonin sopivaan muotoon eritettäväksi verenkiertoon, jossa se säätelee verensokeria.
Kansainvälinen tutkimusryhmä löysi suomalaisperheistä harvinaisen mutaation tässä sinkin kuljetukseen liittyvässä geenissä. Kyseinen virheellinen geeni tehostaa insuliinin eritystä haimasta, ja siksi sen kantajilla on huomattavasti keskimääräistä alhaisempi riski sairastua kakkostyypin diabetekseen.
– Tämä sinkinkuljettaja vaikuttaa lupaavalta lääkekehityksen kohteelta. Mutaation vaikutusta matkiva lääke voisi parhaimmillaan palauttaa diabetesta sairastavien insuliinin tuotannon, arvioi professori Leif Groop.

Lähde: Helsingin yliopisto

Eduskuntaan perustettiin Yksi elämä -verkosto

Kansanedustajat ja suuret kansanterveys- ja potilasjärjestöt ovat perustaneet eduskuntaan Yksi elämä -verkoston. Sen tehtävänä on etsiä konkreettisia ratkaisuja väestön hyvinvoinnin edistämiseen ja terveydenhuollon laadun ja yhdenvertaisuuden kohentamiseen.
Verkoston puheenjohtaja on Sari Sarkomaa ja muut jäsenet Kim Berg, Ritva Elomaa, Noora Koponen, Katja Hänninen, Veronica-Rehn-Kivi ja Päivi Räsänen. Järjestöistä mukana ovat Aivoliitto, FILHA, Diabetesliitto, Hengitysliitto, MIELI Suomen mielenterveys ry, Sydänliitto ja Syöpäjärjestöt.

Ovatko hampaasi ja ikenesi kunnossa?

Tiesikö, että suun matala-asteiset tulehdukset, kuten suun kiinnityskudosten tulehdus eli parodontiitti, voivat heikentää diabeteksen hoitotasapainoa ja pahentaa sydän- ja verisuonisairauksia ja maksan vajaatoimintaa? Lisäksi suun alueen tulehdukset ja niistä lähtevät etäinfektiot voivat olla kohtalokkaita leikkaus- ja syöpäpotilaille. Suun infektiopesäkkeet on hoidettava tehokkaasti ennen leikkaus- ja syöpähoitoja, korostaa Hammaslääkäriseura Apollonia. Usein parasta hoitoa on tulehtuneen hampaan poisto.

Glukagonisuihke hypoglykemiaan

Nenän kautta suihkeena otettava glukagoni saattaa pian helpottaa hypoglykemian eli liian matalan verensokerin hoitoa. Euroopan lääkeviranomainen EMA on suositellut myyntiluvan myöntämistä nenän kautta annosteltavalle Baqsimi-glukagonivalmisteelle. Euroopan komission pitää vielä hyväksyä myyntilupa, ennen kuin valmiste voi tulla myyntiin Suomessa.
Glukagonisuihkeen annostelu ei vaadi syvää sisäänhengitystä, ja sitä voi antaa myös tajuttomalle diabeetikolle.
Diabetesliiton ylilääkärin Pirjo Ilanne-Parikan mielestä nenäsuihke on kätevä hoitomuoto, mutta sen käyttö vaatii huolellisen ohjeistuksen.

Vuoden diabetesvaikuttaja Pirjo Ilanne-Parikka

Suomen Diabetestutkijat ja Diabetologit myönsivät marraskuussa Diabetesliiton ylilääkärille Pirjo Ilanne-Parikalle Vuoden Diabetesvaikuttaja-palkinnon. Ilanne-Parikka on kokenut diabeteskouluttaja, lehdistä ja televisiosta tuttu diabetesasiantuntija ja arvostettu luennoitsija diabetesalan kokouksissa. Diabetesliiton kurssityön ohessa hän on muun muassa ollut mukana kehittämässä Diabetestaloa ja ajanut diabetesrekisterin saamista Suomeen.

Kohonnut ferritiinitaso yhteydessä metaboliseen oireyhtymään

Koholla olevat hemoglobiini-, erytropoetiini- ja ferritiinitasot ovat yhteydessä metaboliseen oireyhtymään, kävi ilmi sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Päivi Hämäläisen väitöstutkimuksessa. Erytropoetiinitaso on yhteydessä metabolisen oireyhtymän osatekijöistä erityisesti keskivartalolihavuuteen. Myös kohonnut ferritiinitaso ennusti metabolisen oireyhtymän kehittymistä ja oli yhteydessä erityisesti kohonneeseen verensokeriin, korkeisiin triglyseridiarvoihin ja keskivartalolihavuuteen. Lisäksi korkea hemoglobiinitaso oli tutkimuksessa yhteydessä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä kasvattavaan kolesteroliprofiiliin.

Varaudu pakkasiin

Hoitovälineet ja insuliini täytyy suojata pakkaselta, jotta ne toimivat moitteettomasti. Insuliini jäätyy nollan asteen lämpötilassa, eikä esimerkiksi käsilaukku tai reppu riitä insuliinin suojaksi pakkasella. Insuliini menee jäätyessään pilalle. Lämpötilan putoaminen pakkasen puolelle voi vaikuttaa myös insuliinipumpun, verensokerimittarin ja glukoosisensorin toimintaan. Talvella ulkona hoitovälineet kannattaa säilyttää lähellä kehoa paksun vaatekerroksen alla tai kylmyyden eristävässä säilytyspussissa tai -kotelossa.

Timo Otonkoski palkittiin

Euroopan diabetestutkimusseura EASD myönsi professori Timo Otonkoskelle Albert Renold -palkinnon tämän ansioista haiman saarekesolujen tutkimuksessa. Haiman Langerhansin saarekkeiden ja niiden insuliinia tuottavien beetasolujen kasvu ja kehitys ovat olleet Otonkosken kiinnostuksen kohteena vuonna 1989 ilmestyneestä väitöskirjasta saakka. Tutkija on tunnistanut useita beetasolujen erilaistumiseen ja rappeutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Hänen ryhmänsä tutkimus on tuottanut merkittävää uutta tietoa myös hyperinsulinismista ja jo vauvaiässä puhkeavasta diabeteksesta.

Riskitesti kertoo sairastumisvaarasta tehokkaasti

Tyypin 2 diabeteksen riskitesti ennustaa sairastumisriskin tehokkaasti ilman laboratoriotestejä. Yli puolella niistä, jotka saivat testissä riskipisteet ja lähtivät mukaan StopDia-tutkimukseen, todettiin jo sokeriaineenvaihdunnan häiriö. Viideltä prosentilta löytyi aikaisemmin tunnistamaton diabetes.
Tutkimuksessa todettiin, että terveydenhuolto tavoittaa vain pienen osan niistä, jotka hyötyisivät elintapaneuvonnasta.
Riskitestin löydät Diabetesliiton verkkosivuilta www.diabetes.fi/riskitesti.

Viljojen syönti altistaa tyypin 1 diabeteksen esiasteelle?

Elokuussa julkaistu suomalaistutkimus antoi viitteitä siitä, että niillä tyypin 1 diabeteksen perinnölliseen riskiryhmään kuuluvilla lapsilla, jotka syövät runsaasti kauraa, vehnää tai ruista, on muita suurempi todennäköisyys saada tyypin 1 diabeteksen esiaste.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Suvi Virtanen arvioi, että lisätutkimusta tarvitaan sen selvittämiseksi, altistaako viljojen käyttö todella diabetekselle vai onko kyseessä kenties sattuman seurauksena saatu väärä löydös tai selittääkö havaittua yhteyttä jokin ihan muu tekijä.
Tyypin 1 diabeteksen esiasteella tarkoitetaan sairauden kehittymiselle tyypillisten vasta-aineiden muodostumista vereen. Viljat ovat tärkeä osa lasten ruokavaliota. Ravitsemussuositukset perustuvat laajaan tutkimusnäyttöön, eikä tämä yksittäinen tutkimus muuta suosituksia.

Ennenaikainen kuolleisuus kansantauteihin vähentynyt

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen mukaan suomalaisten ennenaikainen kuolleisuus kansantauteihin on pienentynyt. Tärkein syy tähän on se, että tupakointi on vähentynyt ja verenpaine- ja kolesterolitasot ovat laskeneet. Sen sijaan sekä miesten että naisten painoindeksi on noussut ja vyötärönympärys kasvanut 25 vuodessa.
Sydän- ja verisuonitaudit, syövät, diabetes ja krooniset keuhkosairaudet aiheuttavat Suomessa yli puolet työikäisten kuolemista.

Uusia ykköstyypin diabetesta ennustavia tekijöitä

Turun biotiedekeskuksen tutkijoiden johtama kansainvälinen tutkimus osoitti, että tiettyjen geenien joukko aktivoituu diabetekseen sairastuvilla lapsilla jo varhain, eli ennen kuin veressä näkyy tyypin 1 diabetekseen viittaavia vasta-aineita. Tulokset tarjoavat pohjan sille, että lapset, joille on kehittymässä ykköstyypin diabetes, voitaisiin tunnistaa jo ennen sairastumista.
– Seuraavaksi tutkimme näitä tekijöitä laajemmissa aineistoissa ymmärtääksemme niiden merkityksen taudin synnylle. Tavoitteena on kehittää keinoja ja työkaluja, jotka mahdollistaisivat taudin puhkeamisen estämisen näillä lapsilla, akatemiaprofessori Riitta Lahesmaa Turun yliopistosta kertoo.

Kännykkäsovellus auttoi muuttamaan elintapoja

Terveellisiä elintapoja tukevan Pienet teot -kännykkäsovelluksen käyttö yhdessä ryhmäohjauksen kanssa paransi StopDia-tutkimukseen osallistujien ruokavaliota ja kavensi heidän vyötäröään. Tutkittavat saivat sovelluksen avulla valita itselleen sopivia terveellisisä tekoja ja merkitä niitä tehdyiksi. Tutkimus kesti vuoden.
– Yllättäen sovelluksen käyttö oli aktiivisempaa hieman vanhemmissa ikäryhmissä, erikoistutkija Marja harjumaa VTT:ltä kertoo.
– Tulokset ovat lupaavia ja rohkaisevat jatkamaan mallin kehittämistä, StopDia-tutkimuksen varajohtaja, professori Timo Lakka Itä-Suomen yliopistosta lisää.

Kakkostyypin diabetes heikentää elämänlaatua

Itä-Suomen yliopiston ja Fimean äskettäin julkaisema yhteistyötutkimus kertoi, että suomalaisten kakkostyypin diabeetikoiden kokema terveyteen liittyvä elämänlaatu on merkittävästi alhaisempi kuin muulla väestöllä. Erityisen merkittävästi elämänlaatu oli heikentynyt ihmisillä, jotka olivat sairastuneet tyypin 2 diabetekseen nuorena ja joilla oli useampia aineenvaihduntaan ja diabetekseen liittyviä lisäsairauksia.
Suomalaisista kakkostyypin diabeetikoista yli 40 prosentilla on vähintään kolme lisäsairautta. Yleisimmät lisäsairaudet ovat verenpainetauti, kohonnut veren kolesteroli ja sydänsairaudet.
Tutkimuksen osallistui 5 305 ihmistä, joista 449:llä oli kakkostyypin diabetes.

Hertta testaa sydänkohtausriskisi

European Heart Journalissa julkaistu kansainvälinen tutkimus osoitti, että CERT-testi eli Hertta tunnistaa perinteisiä kolesterolitestejä tarkemmin potilaat, joilla on korkea riski saada vakava sydäninfarkti. Kaikilla sepelvaltimotauti ei ilmene tunnettuina riskitekijöinä kuten korkeana LDL-kolesterolina ja kohonneena verenpaineena. Kun suuren sairastumisriskin omaavat ihmiset tunnistetaan ajoissa, he voivat saada nopeasti tehokasta hoitoa, jolla ehkäistään kuolemaan johtava sydäninfarkti.
Hertta-testillä voidaan arvioida myös kakkostyypin diabetekseen sairastumisen riskiä. Tutkimus tehdään laboratoriossa verinäytteestä. Testiin voi tulla lääkärin lähetteellä tai ilman. Testi maksaa yksityisillä lääkäriasemilla 100–150 euroa.

Vyötärölihavuus rasvoittaa sydäntä

Helsingin yliopistossa kesällä tarkastetun väitöskirjan mukaan sydämen rasvoittuminen on yhteydessä vatsan alueen ihonalaisen rasvakudoksen ja erityisesti vatsaonteloon kertyneen rasvan määrään. Kaikista mitatuista metabolisista riskitekijöistä vyötärönympärys oli voimakkaimmin yhteydessä vatsaontelon sisäisen rasvan määrään ja sydämen rasvoittumiseen.
– Vyötärönympärysmitta on epäsuora, mutta luotettavaksi osoitettu vatsaonteloon kertyneen rasvan mittari. Sitä voidaan käyttää alustavana keinona arvioida riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä tyypin 2 diabetekseen, väitöstutkimuksen tehnyt Reijo Siren sanoo.
Tutkimustulokset osoittivat myös, että kun vyötärönympärys on 94 senttimetriä tai enemmän, riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja tyypin 2 diabetekseen kasvaa.

Nouseeko verenpaineesi vastaanotolla?

Valkotakki-ilmiön taustalla on kaksi geeniä, sanoo ilmiötä tutkinut Jenni Rimpelä. Verenpaine ylittää suositusarvon vastaanotolla, mutta ei kotona peräti 38 prosentilla suomalaisista. Ilmiö lisää jonkin verran sydän- ja verisuonitautien riskiä, mutta ei ole tiedossa miksi ja millä mekanismilla näin käy.
Geeneistä toinen vaikuttaa yläpaineeseen ja sitä kautta verenpaine- ja sepelvaltimotautiin. Toinen on yhteydessä alapaineeseen. Tutkimuksessa kävi ilmi myös, että valkotakki-ilmiöön vaikuttavat geenit toimivat miehillä ja naisilla eri tavoin.

Kavenna vyötäröä hulaamalla!

Hulavanteen pyörittäminen kaventaa tehokkaasti vyötäröä ja vähentää vyötärörasvan määrää, osoittaa Helsingin yliopistossa tehty tutkimus.  Siinä 55 ylipainoista henkilöä satunnaistettiin ensin kuudeksi viikoksi pyörittämään 1,5 kilon painoista hulavannetta tai kävelemään noin 10 000 askelta päivässä. Tämän jälkeen ryhmät vaihtoivat liikuntalajia seuraaviksi kuudeksi viikoksi. Kehon koostumus ja joukko aineenvaihduntaa kuvaavia laboratorioarvoja mitattiin kokeen alussa ja liikuntajaksojen lopussa.
Hulavanteen pyörittämineen pienensi vyötärönympärystä selvästi enemmän kuin kävely: päivittäisellä 13 minuutin pyörityksellä vyötärönympäryksestä lähti keskimäärin kolme senttimetriä. Lisäksi hulavannetta pyörittäneiden keskivartalon rasvamäärä pieneni ja lihasmassa kasvoi merkittävästi.

Ravitsemusterapiaa heikosti saatavilla

Viiden potilasjärjestön tekemä selvitys osoitti, että pitkäaikaissairaat saavat maassamme huonosti ravitsemusterapiaa, vaikka ruokavalio olisi tärkeä osa sairauden hoitoa.
Selvityksen mukaan vain noin 60 prosentille sairastuneista tai heidän perheenjäsenistään on ylipäänsä kerrottu mahdollisuudesta saada ohjausta ravitsemusterapeutilta. Pyytämättä lähetteen ravitsemusterapeutille sai vain 38 prosenttia. Yllättävää on, että lähetettä ei usein saa edes pyytämällä. Ravitsemusterapeutin käynnille lähetettä itse pyytäneistä vain 16 prosenttia sai lähetteen.
Potilasjärjestöjen mielestä ravitsemusterapeuttien resurssit ovat maassamme huolestuttavan matalat.
– Monet sairaudet, kuten diabetes, munuaissairaus ja keliakia, ilmenevät yksilöllisesti. Ravitsemusterapeutteja tarvitaan lisää, jotta he voisivat erikoistua eri sairauksien ravitsemukselliseen ohjaukseen, laillistettu ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Diabetesliitosta sanoo.

Kuntien väliset erot sairastavuudessa kasvavat

THL:n sairastavuusindeksi kertoo, että terveimmät suomalaiset asuvat Ahvenanmaalla, Uudellamaalla ja Etelä-Pohjanmaan rannikkokunnissa. Sairastavuus on suurinta Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Tässä vertailussa on otettu huomioon kuntien ikärakenne, eli se ei ole vaikuttanut tuloksiin.
Sepelvaltimotauti, tuki- ja liikuntasairaudet sekä mielenterveyden ongelmat ovat yleisempiä Itä- ja Pohjois-Suomessa, syöpätaudit vähän yleisempiä etelässä kuin Keski- ja Pohjois-Suomessa. Aivojen verisuonisairaudet ovat lähes yhtä yleisiä koko maassa.
Sairastavuus on vähentynyt koko maassa: kymmenessä terveimmässä kunnassa 36 prosenttia, kymmenessä sairaimmassa kunnassa viisi prosenttia. Erot sairastuvuudessa johtuvat elinoloista, elintavoista, perinnöllisistä tekijöistä ja terveydenhuollon palveluista.

Ravintolisä ei korvaa terveellistä ruokavaliota

Ravintolisillä ei voi korvata monipuolista ja terveellistä ravintoa. Tähän johtopäätökseen tultiin amerikkalaisessa tutkimuksessa, jossa tutkimuksen kohteena oli yli 27 000 amerikkalaista.

Ravintolisät eivät edistäneet terveyttä samalla tavalla kuin samat ravinteet ravinnosta saatuna. Kalsiumlisien kohdalla vaikutus oli tutkimuksessa jopa kielteinen. Kalsiumin liikakäyttö – yli 1 000 milligrammaa päivässä – saattaa purkista nautittuna kasvattaa syöpäkuoleman riskiä.  Ravinnosta saatua kalsiumia tämä riski ei sen sijaan koske.

Nuorten aikuisten elintavoissa parantamisen varaa

Nuoret aikuiset eli 18–29-vuotiaat ovat monelta osin terveempiä kuin heitä vanhemmat ikäryhmät. Kuitenkin kroonisten sairauksien keskeiset riskitekijät, kuten ylipainoisuus ja korkea LDL-kolesteroli, ovat verrattain yleisiä myös nuorilla aikuisilla. Tämä selviää laajasta FinTerveys 2017 -väestötutkimuksesta.

Tutkimus osoitti, että vain puolella nuorista aikuisista kaikki tai lähes kaikki keskeisimmät elintavat olivat terveyden kannalta suotuisia. Vajaalla viidesosalla nuorista miehistä ja reilulla kymmenesosalla nuorista naisista elintavat olivat terveyden kannalta huomattavan epäsuotuisat.

Diabetes voi altistaa D-vitamiinin puutokselle

Matala D-vitamiinipitoisuus on todennäköisemmin diabeteksen seuraus kuin syy. Tämä käy ilmi Oulun yliopiston johdolla tehdystä tutkimuksesta.

Tutkimus osoitti, että sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeteksessa aktivoituvan mekanismin seurauksena D-vitamiinin muuttuminen kalsidioliksi estyi. Kalsidiolin muodostumisen estyminen voi olla diabeetikoilla pitkäkestoista, mikä johtaa D-vitamiinin puutteeseen.

Terveillä ihmisillä ihossa muodostuva ja ravinnosta saatava D-vitamiini muuttuu maksassa kalsidioliksi (25-OH-D-vitamiiniksi), jota pidetään D-vitamiinin varastomuotona. Nykykäsityksen mukaan kalsidiolin pitoisuus kuvastaa D-vitamiinin saantia ja pitoisuutta elimistössä.