Terveenä läpi elämän, mutta miten?

206
kolme iloista keski-ikäistä naista viettävät aikaa kahvilassa
Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan kaikkein eniten onnellisuuteemme ja terveyteemme vaikuttaa se, kuinka paljon läheisiä ihmisiä meillä on. Kuva: Shutterstock

Terveyteemme vaikuttavat fyysinen ja sosiaalinen elinympäristömme ja sairautemme, mutta myös omat kokemuksemme sekä arvomme ja asenteemme. 

Elintavat

Monet ihmiset ajattelevat, että he eivät voi tehdä paljon mitään terveytensä eteen, kun he ovat perineet niin huonot geenit. Näin huonosti asiat eivät kuitenkaan ole juuri kenelläkään. Perimme yleensä vain taipumuksen johonkin sairauteen, ja muut tekijät määräävät, kehittyykö sairaus vai ei. 

Perimän vaikutusta voi monien sairauksien ehkäisyssä pienentää terveillä ruokatottumuksilla, aktiivisella liikkumisella, tupakoimattomuudella, valoisalla mielellä, hyvillä ihmissuhteilla sekä huolehtimalla riittävästä nukkumisesta ja juomalla alkoholia maltillisesti tai ei lainkaan. 

Ihanteellisinta olisi, jos ihmiset jo lapsesta saakka liikkuisivat riittävästi, söisivät terveellisesti ja nukkuisivat hyvin: se kartuttaa terveyspääomaa pitkälle keski-ikään asti. Mutta koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa. Omasta hyvinvoinnista kannattaa aina pitää hyvää huolta.

Lapsuuden koti

Lapsuudenperheestä ei mukaan tartu ainoastaan perintötekijöitä vaan myös esimerkiksi syömis- ja liikkumistottumuksia ja muita elämäntapoja, yhteisöllisyyttä tai yksin pärjäämistä, kannustamista tai väheksymistä, arvoja ja asenteita. Toisilla on lapsena turvatut taloudelliset olot, toiset elävät köyhyydessä. Kulttuurista ja tiedollista pääomaa kertyy joissakin perheissä enemmän kuin toisissa. Kaikki tämä voi vaikuttaa osaltaan terveyteemme. Mutta olivatpa lähtökohdat millaiset tahansa, koulutus, työ, oma perhe, ystävät ja harrastukset voivat myöhemmin korjata lapsuusajan puutteita.

Yhdysvalloissa tehtiin tutkimus, jossa seurattiin Harvardin yliopistossa opiskelleiden nuorten miesten ja Bostonin köyhimmillä alueilla ja ongelmallisissa kotioloissa elävien poikien elämää vuodesta 1934 vanhuuteen saakka. Tutkimustulos oli, että syntyperä, varallisuus tai etuoikeutettu asema eivät määränneet, ketkä tutkituista olivat terveitä ja onnellisia. Siihen vaikutti kaikkein eniten se, kuinka paljon läheisiä ihmissuhteita heillä oli. 

Sosiaalisuus

Meillä ihmisillä on tarve kuulua joukkoon. Kun meillä on ympärillämme ihmisiä, jotka ovat meille tärkeitä ja joille me olemme tärkeitä ja joiden kanssa voimme puhua mistä vain, tunnemme olomme turvalliseksi, kestämme paremmin stressiä ja kipua ja voimme hyvin. Riitaisa parisuhde ja työpaikan huonot ihmissuhteet voivat puolestaan lisätä sairastumisriskiä, samoin tahaton yksinäisyys. Hyviä ihmissuhteita kannattaa suojella kaikelta pahalta.

Jos sinulta puuttuu ystävä, mene mukaan vaikka kuoroon tai muuhun harrastustoimintaan, jossa tutustut uusiin ihmisiin matalalla kynnyksellä.

Psyykkiset tekijät

Optimistinen, valoisasti elämään suhtautuva ihminen pysyy todennäköisesti terveempänä kuin synkkyyteen ja pessimismiin taipuvainen ihminen. Voimakkaat kielteiset tunteet lisäävät pitkittyessään esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Tunnetilat vaikuttavat myös nukkumiseemme: pelot, riidat ja muut murheet pitävät meidät hereillä, hyvä mieli takaa paremman ja rentouttavamman unen ja hyvät unenlahjat puolestaan auttavat voimaan paremmin myös henkisesti. Pessimistin ja katkeroituneen ihmisen kannattaa harjoitella valoisampaa elämänasennetta: se voi lisätä terveyttä, vastustuskykyä ja elinvuosia.

Etenkin aivojen terveyden ja henkisen vireyden kannalta on tärkeää opetella uusia, haastavia taitoja läpi elämän.

Liikunta

Liikuntaa kutsutaan ilmaiseksi ihmelääkkeeksi, sillä se vaikuttaa hyvin laaja-alaisesti sekä kehoomme että mieleemme ja ehkäisee monia sairauksia. Kun ihminen ikääntyy, hänen lihasvoimansa vähenee ja aineenvaihduntansa hidastuu, mikä kerryttää rasvaa erityisesti keskivartaloon. Myös verenkiertoelimistömme alkaa reistailla. Kaiken tämän voi ehkäistä liikunnalla. Kaikkien ei tarvitse rynnistää juoksulenkille, vaan liikuntalääkkeeksi sopii myös kävely, pyöräily, vesijumppa tai vaikka taiji. Tärkeintä on, että lisäämme liikettä jokaiseen päiväämme. Se voi olla tärkein terveystekomme (tupakoitsijoilla tosin vasta tupakoinnin lopettamisen jälkeen).

Ruoka

Merkitystä on myös sillä, millaista ruokaa syömme ja kuinka paljon. Punaisen lihan ja rasvaisten ja sokeristen herkkujen karsiminen ruokavaliosta mahdollisimman vähäiseksi, erilaisten kasvisten, pähkinöiden ja kalan määrän lisääminen ruokavalioon ja voin vaihtaminen juokseviin öljyihin tekee hyvää verenkiertoelimistöllemme, aivoillemme ja vyötäröllemme. Liikakilot karisevat parhaiten ruokatottumuksia muuttamalla. Hyvä vinkki eräiltä maailman vanhimmilta ihmisiltä on syödä itsemme aina vain 80-prosenttisesti kylläisiksi, ei koskaan ähkyksi. Yhdessä perheen tai ystävien kanssa syöminen hoitaa myös mieltä.

Elinympäristö

Yhteiskunta suojelee terveyttämme monilla tavoin. Ilman sitä olisimme paljon sairaampia ja kuolisimme varhemmin.

Esimerkiksi vesilaitos pitää huolen siitä, että käyttämämme vesi ei sairastuta meitä. Jätehuolto huolehtii siitä, että jätteemme eivät päädy luontoon tai jää lojumaan kaduille tai pihoille. Ruokakaupoissa elintarvikkeissa on parasta ennen -päiväykset. Terveysasemilla ja sairaaloissa meidät hoidetaan parempaan kuntoon. Kirjastosta saamme kirjoja luettaviksi ja musiikkia kuunneltavaksi ihan ilmaiseksi.

Toisaalta monet meistä ovat elämänsä aikana altistuneet teollisuuden ja liikenteen aiheuttamille terveydelle haitallisille päästöille, jotka ovat lisänneet sepelvaltimotautikohtauksia ja aivoverenkierron häiriöitä ja aiheuttaneet syöpää. Terveyttä verottavat myös kemikaalit, joita tulee koteihin erilaisten tuotteiden mukana. Myös jatkuva melu ja valosaaste voivat heikentää hyvinvointiamme, samoin esimerkiksi stressaava informaatiotulva.

Suolistomme ja ihomme mikrobisto monipuolistuu ja voi paremmin, kun olemme kosketuksissa luontoon. Se vahvistaa vastustuskykyämme ja tukee muutenkin terveyttämme. Saamme uusia mikrobeja myös muilta ihmisiltä, eläimiltä ja muualta ympäristöstä. Osa niistä on merkityksettömiä tai hyödyllisiä, pieni osa vaarallisia terveydelle.
Luonnossa liikkuminen parantaa myös mielialaa.

Sattuma

Sattumalla voi olla suuri merkitys terveydellemme. Voimme törmätä polkupyörällä autoon tai kompastua portaissa kotona ikävin seurauksin. Lisäksi jotkut ihmiset sairastuvat vakavasti, vaikka he elävät hyvin terveellisesti ja muutenkin mukavasti ja toiset elävät pitkään terveinä, vaikka laiminlyövät terveyttään monin tavoin. Sattuman vuoksi yksilöiden terveyttä on vaikea ennustaa.

Minun terveyteni

Jokainen ihminen määrittää oman terveytensä omalla tavallaan, ja tämä määritelmä voi poiketa lääkärin ja muiden ihmisten käsityksestä. Koetun terveyden kannalta tärkeää on kyky ja mahdollisuus päättää itse omista tekemisistä ja asioista ja mahdollisuus huolehtia itsestä. Kun teen elämästäni oman näköistä ja tulen toimeen muiden ihmisten kanssa, viihdyn elämässäni ja voin paremmin.

 

Lähteet:

• professori Jussi Huttunen, Miten terveys syntyy? www.terveyskirjasto.fi
• professori Jussi Huttunen, Mitä terveys on? www.terveyskirjasto.fi