Koti Haku

pirkko tuominen - hakutulokset

Jos et ole tyytyväinen tuloksiin, hae uudelleen
lähikuva Risto K Järvisestä

Korkki kiinni ja kohti parempaa

Lavakoomikko Risto K. Järvinen viittasi kintaalla diabeteksen hoidolle ja päätyi tulehtuneen jalkahaavan ja verenmyrkytyksen takia sairaalaan yli kahdeksi kuukaudeksi. Hengenlähtö oli lähellä, mutta rankasta kokemuksesta seurasi myös paljon hyvää. Se sai hänet pitämään hyvää huolta itsestään ja uskomaan, että hänelle on vielä paljon käyttöä tässä maailmassa.
Pienet lapset syövät kasviksia, ja toinen heistä on tehnyt kurkunsiivuista silmälaput.

Rauha ruokapöytään

Lapsen valikoiva syöminen voi huolestuttaa, turhauttaa ja ärsyttää, mutta pakottamalla lasta ei saa syömään. Kärsivällisyys, kannustus ja myönteisen ilmapiirin vaaliminen auttavat rakentamaan rauhaa lapsiperheen ruokapöytään. Vaikka pikainsuliini yleensä pistetään ennen ruokailua, sen pistämisajankohtaa ja annostelua voi tarvittaessa muuttaa, jos on epävarmaa, paljonko lapsi syö aterialla.

Tekniikan tohtori Jukka Jokiniemi: Verensokeriskanneri lisää sokean itsenäisyyttä

Teksti: Pirkko Tuominen ”Verensokerin mittaaminen on ollut minulle haastavaa siitä lähtien, kun kymmenen vuotta sitten sain yllätyksekseni kuulla sairastavani tyypin 2 diabetesta. En ole koskaan...

Hyvästit diabeteslääkkeille

Seitsemän vuotta sitten Timo Rautajärvi painoi 180 kiloa, vihasi liikuntaa yli kaiken ja söi kymmeniä lääkkeitä päivässä. Nyt hän käy salilla useita kertoja viikossa, painaa yli 80 kiloa vähemmän ja on päässyt kokonaan eroon diabeteslääkkeistä. Tästä hän kiittää vaimoaan.

Diabetestunnus turvana ja koristeena

Diabetestunnuksen tarkoitus on auttaa kantajaansa silloin, kun hän ei liian matalan verensokerin yllättäessä pysty itse auttamaan itseään. Tunnus voi olla myös tyylikäs koru: osan Diabetesliiton myymistä tunnuksista on suunnitellut korusuunnittelija Kati Temming. 

Liikkeelle talvellakin

Talvellakin kannattaa lähteä ulos reippailemaan. Rivakasti liikkuessa ei yleensä tule kylmä, mutta vaatetukseen kannattaa kiinnittää huomiota. Jos perinteiset talvilajit eivät innosta, myös arki- ja hyötyliikunta kuten lumenluonti käy kuntoilusta. Ja nastalenkkareilla pääsee juoksemaankin.

Sini Eräjää: Olen paljon muutakin kuin diabeetikko

”Olen ollut lähes vuoden sairauslomalla rintasyöpähoitojen takia ja välillä jopa unohtanut olevani diabeetikko. Hoidot olivat rankkoja ja musertavia, mutta koetin silti jääräpäisesti liikkua ja...

Mitä jaloillesi kuuluu?

Jalat kannattaa tarkistaa joka päivä, jotta mahdolliset ongelmat havaitaan ajoissa. Pienestä naarmusta, rakosta tai halkeamasta voi kehittyä jalkahaava, jonka seuraukset voivat olla vakavia. Tarkistamisen lisäksi jalkojen säännölliseen omahoitoon kuuluvat pesu, kuivaus, kynsien lyhentäminen ja tarvittaessa rasvaus.

Selätä sohvan houkutus

Liikunnan aloittaminen ei välttämättä vaadi kuntosalille tai jumppaan lähtemistä. Myös arkeen voi lisätä liikettä. Kun pääset näin alkuun, voit myöhemmin asettaa itsellesi isomman tavoitteen ja aloittaa vaikka säännölliset kävelyretket tai uintivuorot. Kipinä liikkumiseen täytyy kaivaa oman mielen sopukoista: se voi olla vaikka valoisampi mieli, paremmat unenlahjat tai energisempi olo.

Kannustusta kiitos, ei syyllistämistä

”Sairastuin tyypin 2 diabetekseen 16 vuotta sitten. Painoin silloin 70 kiloa eli olin pituuteeni nähden hoikka, liikuin seitsemänä päivänä viikossa ja olin kasvissyöjä. Endokrinologi,...

Koukussa kävelyyn

Kakkostyypin diabetesta sairastava Erkki Savolainen oli aiemmin liian väsynyt liikkumaan, mutta vuosi sitten hän päätti, että hänen täytyy tehdä jotakin terveytensä eteen. Nyt hän on kävellyt itsensä 20 kiloa kevyemmäksi ja saanut diabeteksensa hallintaan. Samalla liikunnasta on tullut elämäntapa.

Onnellinen jäätikön ylittäjä

Tuulentytöt-retkikunta starttasi huhtikuussa pienestä Kangerlussuaqin kylästä Grönlannin länsirannikolta päämääränään itärannikolla sijaitseva Isotorq. Naisilla oli mukana 90 kiloa tavaraa henkilöä kohti, ja matkaa tehtiin hiihtäen. Vaelluksen haastetta lisäsi Jenni Nurmisen diabetes ja hänen hiukan aikaisemin käyttöön ottamansa uusi insuliini. Silti isomman haasteen tarjosivat vaihtelevat sääolot.

Sinistä ranteeseen

Maailman diabetespäivänä laitetaan sinistä ranteeseen: virkattua, neulottua, helmistä pujoteltua, itse tehtyä, ostettua…  Sitten otetaan kuva siniranteesta, ja jaetaan se somessa. Tarkoitus on näin herättää uteliaisuutta ja kiinnittää huomiota diabetekseen. Kampanjan käynnisti Diabetesliiton nuorisotoimikunta kolme vuotta sitten.

Stefan Lönnberg: Elän tässä ja nyt

”Muistikuvani diabeteksesta alkavat ajalta muutama vuosi sairastumiseni jälkeen. Äitini pisti päivittäin piikin takapuoleeni ja ruokavalion kanssa piti olla tarkkana. Aloin vasta esiteininä pistämään itse pitkävaikutteista...

Design-ideoita diabeteksesta

Portugalilainen muotoilija-taiteilija Alves Ludovico ammentaa ideoita töihinsä myös diabeteksestaan. Nähdessään jotakin makeaa, hän kuulee vieläkin äitinsä äänen. "Älä syö sitä!" Tästä syntyi hänen ensimmäinen diabetekseen liittyvä työnsä "Kakun päällä". Ludovico sanoo, että hän haluaa töillään ravistella tuttuja ajatuskuvioita ja antaa ihmisille älyllisiä ärsykkeitä.

Tulevaisuus toivoa täynnä

23-vuotias Marcus Moussa on sairastanut ykköstyypin diabetesta puolitoistavuotiaasta asti. Se on ollut osa häntä aina, eikä hän oikeastaan tiedä elämästä ilman diabetesta. Marcuksen mielestä haastavinta diabeteksessa on se, että kaikki pitää suunnitella etukäteen.

Onko mummo muistanut syödä ja ottaa lääkkeensä?

Diabeteksen hoito on iäkkäillä usein haasteellisempaa kuin nuoremmilla aikuisilla. Myös hoidon tavoitteet poikkeavat: senioreilla tärkeää on hyvä elämänlaatu, oireettomuus ja turvallinen arki.

Ykkönen ja kakkonen yhtä aikaa

Ykköstyypin diabetesta sairastava Miika Rautiainen yllättyi, kun hänen lääkärinsä sanoi, että hänelle on kehittymässä kakkostyypin diabetes. Miten se on mahdollista?

Työtä täydellä sydämellä

Diabeteshoitaja Taru Kettusella on työssään jatkuva kiire. Ihmisläheinen työ antaa kuitenkin paljon iloa ja onnistumisen kokemuksia. Potilaiden kiitos kannustaa ja lääkäreiden luottamus motivoi.

Paljonko meitä on?

Suomessa arvioidaan olevan jopa puoli miljoonaa diabetesta sairastavaa, mutta tarkkaa lukumäärää ei tiedetä. Arviot diabeetikoiden määristä perustuvat eri lähteistä saataviin rekisteritietoihin ja vestötutkimuksiin.

Kakkostyypin diabeteksen monta mahdollista polkua

Tyypin 2 diabeteksen taustatekijöistä on opittu viime vuosina paljon, ja markkinoille on tullut runsaasti uusia lääkkeitä, joiden avulla on mahdollista räätälöidä entistä yksilöllisempi hoito. Ratkaisevaa kaikissa sairauden vaiheissa kuitenkin on se, miten itse hoitaa itseään.

Pitkäjänteistä työtä diabeetikoiden näön pelastamiseksi

Silmäkirurgi Sirpa Loukovaara sai keväällä Diabetestutkimussäätiöltä 50 000 euron apurahan vaikea-asteisen proliferatiivisen diabeettisen retinopatian tutkimiseen. Tutkimustyön lisäksi hän hoitaa ja leikkaa diabeetikoita, joilla on vakavia verkkokalvon muutoksia. Moni heistä tulee vastaanotolle kriisitunnelmissa: näön menettämisen pelko on suuri.

Iloa ja voimaa yhteisöllisyydestä

Yhdessä tekeminen, me-henki ja keskinäinen luottamus edistävät terveyttä ja pidentävät elämänlankaa. Yhteisöllisyys on sitä, että meillä on erilaisia sosiaalisia verkostoja, joihin kuuluvien ihmisten kanssa tapaamme ja teemme yhteisiä asioita: esimerkiksi osallistumme taloyhtiön talkoisiin, käymme porukalla pelaamassa, laulamme kuorossa tai toimimme diabetesyhdistyksessä.

Etävastaanotto helpottaa lapsiperheiden arkea

Helsingin Lastenklinikalla kokeillaan etävastaanoton toimivuutta diabeteksen hoidossa. Perheiden arki helpottuu ja aikaa säästyy, kun osa vastaanottokäynneistä voidaan korvata videopuheluilla.

Terveyspalveluiden pariin kotisohvalta

Voimme pian itse tehdä terveystarkastuksen ja arvioida oireemme ja palveluntarpeemme verkossa. Voimme myös ottaa videoyhteyden lääkäriin kotoa tai vaikka kesämökiltä. Virtuaaliklinikan toimintamallin on kehittänyt Sitra yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa.