Koti Haku

pirkko tuominen - hakutulokset

Jos et ole tyytyväinen tuloksiin, hae uudelleen

Timo Mynttinen: Sensori on lisännyt ymmärrystä kehon toiminnasta

"Arvelen, että olen oman historiani tuote, sillä en ole lähtenyt tavoittelemaan insuliinipumppua, koska vierastan sen käyttöä. Sairastuin ykköstyypin diabetekseen 43 vuotta sitten. Aloitin silloin...

Rahat tiukassa – jäänkö muustakin osattomaksi?

Köyhyys on huono-osaisuuden keskeinen elementti, mutta pelkkä pienituloisuus ei tee ihmisestä huono-osaista. Huono-osaisuus on moniulotteista, useille elämän osa-alueille kasautunutta kurjuutta. Se on elämänlaadun puutetta ja hyvinvoinnin vajetta, joka näkyy sivuun jäämisenä vallitsevasta elämäntavasta. Syrjäytymisen lisäksi moni kärsii terveysongelmista ja yksinäisyydestä. Työttömyys, päihde- ja mielenterveysongelmat, velkaantuminen, elämänhallinnan puute ja asumisen haasteet kasaantuvat.
piirroskuva nuoresta masentuneesta naisesta jonka pitkästä tukasta muodostuu sadepilvi

Sinunkaupat kivun kanssa

Pitkäaikaista kipua saadaan harvoin lääkehoidolla kokonaan pois, mutta onneksi kipuun voi vaikuttaa itse monin tavoin. Koska kipukokemus on omakohtainen ja yksilöllinen, myös keinot kivun kanssa selviytymiseen ovat erilaisia eri ihmisillä. Vaikeinta on kivun hyväksyminen osaksi elämää – siihen saattaa mennä joskus jopa vuosia.

Elämän mieli säilyy, kun on innostuksen aiheita

Risto Pelkonen on ollut arkkiatri yli neljännesvuosisadan. Korkea ikä on hänelle näköalapaikka, josta on hyvä tutkailla nykyhetkeä, mennyttä ja tulevaa. Elämä voi hänen mielestään olla hyvää myös vanhuudessa, kun tekee rohkeasti sitä, mikä on mahdollista, ja hyväksyy sen, mille ei voi mitään, ja sietää ne monet hankaluudet, joita korkea ikä tuottaa. Hän on huolissaan sitä, miten jatkuvasti kasvavan ikäihmisten hyvinvoinnista Suomessa huolehditaan ja ehdottaa vanhusyksiköiden perustamista jokaiselle hyvinvointialueelle.

Kuinka vanha oikeasti olet?

Ihmiset vanhenevat eri tahtiin, eikä kalenteri-ikä aina kerro todellisesta toimintakyvystä. Keho voi ikääntyä elinvuosiin nähden nopeammin tai hitaammin. Kehon vanheneminen kalenteri-ikää nopeammin enteilee lyhyempää elinikää, hitaampi vanheneminen puolestaan ennakoi pidempää elinikää. Vanhenemisvauhtiin voi vaikuttaa kiinnittämällä huomiota elintapoihin.

Vilhelmi Vilposen vauhdikas arki

”Lempiaineeni koulussa on liikunta. Tykkään muutenkin liikkua ja urheilla. Käyn salibandytreeneissä kolme kertaa viikossa ja pelaan jalkkista kavereiden kanssa koulussa ja kotona pikkuveljen kanssa. Lisäksi...

Tunne ohjaa, mutta voi johtaa myös harhaan

Laaja tunteiden kirjo tekee elämästä vaihtelevampaa, mutta tunteet eivät ole meillä siksi, että ne värittäisivät elämäämme. Niiden perimmäinen tarkoitus on pitää ihminen hengissä ja saada geenit kopioitumaan tuleviin sukupolviin ja pitämään huolta jälkeläisistä. Tunteet vaikuttavat myös fyysiseen ja psyykkiseen terveyteemme. Tunteet voivat esimerkiksi saada meidät ylensyömään ja välttämään liikuntaa.

Parempi olla omassa kropassa

Lihavassa elämänvaiheessaan Jesse Kaikuranta vältteli peilejä ja tunsi kehonsa vieraaksi. Nyt 40 kiloa hoikempana ja liikunnan ilon löytäneenä hän tuntee olevansa enemmän oma itsensä kuin aikoihin. Vahvaa tahdonlujuutta vaatineet elintapojen muutokset saivat lisäpotkua tyypin 2 diabeteksen diagnoosista: hän päätti pistää sairaudelle kampoihin ja tehdä kaikkensa sen eteen, että voisi paremmin.

Unelma sai siivet

Matias Rantala haaveili stuertin työstä kymmenen vuotta. Hän luuli pitkään, että diabetes estää työskentelemisen ilmailualla. Ovi stuerttikoulutukseen avautui kuitenkin viime syksynä Saksassa. Marraskuussa hän pääsi loppukokeesta läpi, valmistui stuertiksi ja aloitti työt Barcelonassa.

Tomi Kankainen: Verensokeria on vaikea hallita, ellei sen määrää tiedä

Kun Tomi Kankainen sairastui 43-vuotiaana ykköstyypin diabetekseen, eniten häntä järkytti riippuvuus insuliinista. Nyt hän hoitaa diabetestaan insinöörin tarkkuudella ja huolehtii kunnostaan harrastamalla kamppailulajeja. Hän pitää kiinni siitä, että hoitopäätökset perustuvat mitattuun verensokeriin – muuten hoito on vain arvailua.

Tunnistatko lantionpohjan lihakset?

Lantionpohjan lihaskunnon merkityksen huomaa, kun yskii, aivastaa, nauraa tai ponnistaa. Jos lantionpohjalihakset eivät toimi niin kuin pitäisi, virtsaa saattaa lirahtaa housuihin. Toimivat lantionpohjan lihakset aktivoituvat tarvittaessa nopeasti ja napakasti, mutta pystyvät myös rentoutumaan. Omat lantionpohjan lihakset kannattaa opetella tunnistamaan, vaikka ne arjessa toimivatkin pitkälti vaistomaisesti.

Pipsa Valkeila, 29, opettelee kuuntelemaan kehonsa viestejä

”Sairastuin diabetekseen vähän yli parikymppisenä. Koska toisella vanhemmallani on ykköstyypin diabetes, kuvittelin tietäväni, miten sitä hoidetaan. Mutta oikeasti en tiennyt mitään. Olemme saaneet erilaisen...

Voiko kakkostyypin diabeteksesta päästä eroon laihduttamalla?

Aiemmin ajateltiin, että elintapojen korjaaminen tepsii vain diabeteksen esivaiheessa. Nykyään tiedetään, että myös sairauden alkuvuosina voi elintaparemontilla saavuttaa normaalin sokeriaineenvaihdunnan. Yleensä tähän tarvitaan 10–15 kilon painonpudotusta. Mitä pitempään sairaus on kestänyt, sitä vähemmän haimassa on heräteltäviä beetasoluja.

Diabetes saa ärsyttää

Anton Strömmer, 21, olisi kaivannut lukioikäisenä vertaistukea diabeteksen kanssa elämiseen. Nyt hän toimii itse vertaistukijana nuorille diabeetikoille. Hän kannustaa sanomaan ääneen, jos ja kun sairaus ärsyttää. Jokaisella on päiviä, jolloin jaksamista koetellaan.

Sopiva tavoite auttaa liikkeelle

Pitäisi liikkua, mutta miten saisin itseni liikkeelle? Tavoitteet kannattaa aluksi pitää pieninä ja muuttaa tapoja askel kerrallaan. Liikunnaksi on hyvä valita ensin jotakin sellaista, joka ei vaadi isoja ponnistuksia. Esimerkiksi kävelemään voi lähteä milloin vaan. Osa liikunnan hyvistä vaikutuksista tulee esiin jo liikkuessa, osa vaatii useamaan kuukauden harjoittelua. Malttia tarvitaan, sillä vanhat rutiinit istuvat tiukassa, asiantuntijamme kannustavat.

Vain kourallinen kohtalotovereita

Yhdeksänvuotiaalle Saaga Ojaselle puhkesi vauvana harvinainen geenimutaatiosta johtuva neonataalidiabetes. Hänen haimansa valmistaa insuliinia, mutta insuliini ei pääse vapautumaan soluista verenkiertoon. Insuliinia hän ei tarvitse, vaan diabeteksen hoitoon riittää nieltävä, kapselimuotoinen lääke.

Timo Rautajärvi, 52, polkee hymy huulilla kohti Saimaan ympäriajoa

”Kun koronapandemia iski keväällä 2020, minun piti keksiä uusi tapa liikkua. Kuntosalitreenin jatkaminen oli liian riskaabelia tartuntavaaran ja sydänsairauksieni takia. Olin tehnyt ison elämäntapamuutoksen:...

Häiriöitä hermoissa

Hermot eivät pidä liiasta sokerista. Korkea verensokeri voi johtaa niiden toiminnan vaurioihin, neuropatiaan. Tuntohermojen vaurioituminen voi ilmetä tuntopuutoksina tai kipuna, motoristen hermojen vaurioituminen lihasvoiman heikentymisenä. Tahdosta riippumattoman eli autonomisen hermoston vauriot puolestaan vaikuttavat elimistön toiminnan säätelyyn: muun muassa vatsan ja suoliston toimintaan, verenpaineeseen, virtsarakon tyhjenemiseen ja erektioon.

Maarja Metsaviir: Kunpa päiväkodeissa tunnistettaisiin diabeteksen oireet

”Elise voi huonosti monta kuukautta. Hän joi paljon ja pissasi housuihin, vaikka oli jo oppinut kuivaksi. Päiväkodissa piti olla varavaatteita, sillä vahinkoja sattui usein....
nuoren-punatukkaisen-naisen-kuva-heijastuu-ikkunaan

Keho ja mieli hälytystilassa koko pienen elämän

Janina Leppäsen diabetes tarkentui 17-vuotiaana LADAKSI, hitaasti kehittyväksi ykköstyypin diabetekseksi. Kun oikea diagnoosi selvisi, diabeteksen hoito alkoi sujua vaikeiden vuosien jälkeen paremmin. Haasteita aiheuttavat kuitenkin stressi ja mielen solmut, joita Janina aukoo nyt psykoterapiassa.
Robin seisoo värikkäin graffitein koristellun seinän edessä.

”Itsensä haastaminen kasvattaa”

Robin Alexander on tyytyväinen, että uskalsi haastaa itsensä ja heittäytyä The Voice of Finland -laulukilpailuun. Yleisön edessä televisiossa laulaminen ei ollut ihan helppoa hänelle. Loppujen lopuksi hän oppi ohjelmassa paljon uutta laulamisesta ja esiintymisestä ja sai näin hyvät eväät haaveilemalleen laulajan uralle. Hän kannustaa myös muita nuoria rohkeuteen toteuttaa unelmiaan: Pahempaa kuin epäonnistuminen on se, ettei koskaan yritä, hän sanoo.
Keski-ikäinen talviasuinen mies vetää perässään tavarakärryä, takana tunturi.

Kävellen Kilpisjärveltä Keravalle

Mika Lemberg päätti kävellä toista tuhatta kilometriä Kilpisjärveltä Keravalle – siitä ilosta, että pystyy taas kävelemään. Vielä joitakin vuosia sitten hän raahusti rollaattorin kanssa, kärsi kivuista ja lukuisista sairauksista, eikä uskonut enää koskaan voivansa liikkua normaalisti. Hänen kroppansa oli hajonnut kokonaan, eikä hänen uskottu elävän kuukautta pitempään.

Ilkka Repo, 34, luottaa pienten muutosten voimaan

”Diabetekseni löydettiin viime vuoden loppiaisena. Olin huomannut edellisenä syksynä, että jokin on vialla. Treeni ei kulkenut, tuntui kuin hengittelisin maskin läpi ja painoni alkoi...

Jonna Tolvanen oivalsi, ettei kakkostyypin diabetes katso ikää

”Olin 17-vuotias, kun sairastuin kakkostyypin diabetekseen. Sairastuminen oli järkytys ja tuli täytenä yllätyksenä – vaikka lähisuvussani on muutama diabeetikko ja tiesin, että minulla oli...

Lähtökuopissa haimansiirtoon

Amel Belhajn diabetes on haastava ja vaikeahoitoinen, sillä hänen verensokerinsa laskee herkästi liian alas. Kun kaikki muut keinot hypoglykemioiden ehkäisemiseksi on kokeiltu, Amel odottaa nyt toiveikkaana tervettä, toimivaa haimaa elinsiirtojonossa. Haimansiirtoja on tehty Suomessa tähän asti munuaisensiirron yhteydessä, mutta hänelle aiotaan siirtää pelkästään haima, ensimmäisenä Suomessa.