Pipsa Valkeila, 29, opettelee kuuntelemaan kehonsa viestejä

”Sairastuin diabetekseen vähän yli parikymppisenä. Koska toisella vanhemmallani on ykköstyypin diabetes, kuvittelin tietäväni, miten sitä hoidetaan. Mutta oikeasti en tiennyt mitään. Olemme saaneet erilaisen diabeteskasvatuksen. Aiemmin diabeteksen hoito vaati superhallintaa eikä esimerkiksi sokeria saanut missään nimessä syödä. Minua on koko ajan kannustettu tunnustelemaan, mikä sopii itselle. Aluksi noudatin tarkasti annettuja hoito-ohjeita, mutta vähitellen uskaltauduin kokeilemaan eri vaihtoehtoja.

Diabetes on pakottanut pysähtymään ja miettimään, miten elän tätä elämää. Jos syön tai nukun huonosti tai stressaan, se vaikuttaa kokonaisvaltaisesti hyvinvointiini ja sitä kautta kaikkiin elämänalueisiin. On helpompaa hoitaa itseään kuin kärsiä huonon hoidon seurauksista. Kun voin hyvin, pystyn hallitsemaan elämääni ja tekemään itselleni oikeita ratkaisuja. Toisaalta olen myös armollinen itselleni. Ei tarvitse pyrkiä siihen, että verensokerit olisivat koko ajan täydellisen tasaisia. 

Usein sanotaan, ettei diabetes estä elämästä tavallista elämää. Diabeetikon on kuitenkin huolehdittava itsestään joka päivä, joka tunti. Se vie niin paljon voimia, että on OK jättää joitakin asioita pois. Kaikkea ei tarvitse jaksaa tehdä. 

Yhteiskunnassa on paljon oletuksia siitä, miten pitäisi elää. Nykyään osaan kyseenalaistaa niitä. Uskon, että omien arvojen, tarpeiden ja haaveiden kuunteleminen on paras tapa elää merkityksellistä elämää. Kun muutin perheeni kanssa pääkaupunkiseudulta maalle, monet sanoivat, että olette ihan hulluja. Mutta meillä oli vahva tarve päästä lähelle luontoa, pois kaupungin hälinästä. Maalla asuminen on tehnyt hyvää ja rauhoittanut koko hermostoni. Nautin metsän huminasta ja laineiden liplatuksesta, omenoiden ja aronioiden säilömisestä, sienestämisestä ja haravoimisesta, isosta maalaiskeittiöstä ja narisevista lautaportaista. 

Ennen muuttoa uuvuin. Kehoni pysäytti minut ja sanoi, nyt nainen kuuntele. Uupumuksen kautta ymmärsin, kuinka vahvasti olen antanut ulkoisten ohjeiden, sääntöjen ja uskomusten kontrolloida elämääni, valintojani, tekojani, jopa ajatuksiani. Nyt opettelen tunnistamaan kehoni viestejä ja kuuntelemaan sisäistä ääntäni. Elämä on onnellisempaa, rauhallisempaa ja merkityksellisempää.”

Teksti: Pirkko Tuominen, Julkaistu Diabetes-lehdessä 5/2022

 


Aikaisemmin julkaistut tarinat:

Sirpa Palokari: Valoisa asenne kantaa Kaisaa
Irma Heiskanen-Haarala: Liikunnallinen Helmi Westergren, 17, opiskelee ensihoitajaksi
Pirkko Tuominen: Timo Rautajärvi, 52, polkee hymy huulilla kohti Saimaan ympäriajoa
Kari Kortelainen: Kari Kortelainen, 63, opettelee nytku-elämää
Pirkko Tuominen: Maarja Metsaviir: Kunpa päiväkodeissa tunnistettaisiin diabeteksen oireet
Tuija Manneri: Samuli Öljymäki, 23, löysi uuden tien työhaaveilleen
Tuija Manneri: Diabeteshoitaja Sanna Ruuska löytää hyvää kaikista ihmisistä
Pirkko Tuominen: Ilkka Repo, 34, luottaa pienten muutosten voimaan
Pirkko Tuominen: Jonna Tolvanen oivalsi, ettei kakkostyypin diabetes katso ikää
Irma Heiskanen-Haarala: Peter Törnroos lautailee vesillä ja tasamaalla
Pirkko Tuominen: Saara Kohtalo suunnittelee vaatteita diabeetikoille
Annamari Lammassaari: Erja Miettinen – ratsailla pienestä pitäen
Sirpa Palokari: Sannan kahdet synttärit
Jami Raskinen, 18, osaa kuunnella toisten murheita
Sirpa Palokari: Markus Sarlo ja elämän isot muutokset
Tekniikan tohtori Jukka Jokiniemi: Verensokeriskanneri lisää sokean itsenäisyyttä
Sirpa Palokari: Kati Laakso toivoo lisää diabeetikoita politiikkaan 
Laura Koski: Tatuoijaksi sattuman kautta
Sirpa Palokari: Terveyskeskuslääkäri Satu Brinkmann haluaa olla lähellä ihmistä
Riitta Ahonen: Satu Marin: Arki on kiireistä mutta palkitsevaa
Jaakko Hyytinen: Edunvalvonnasta tuli minulle sydämen asia
Sini Eräjää: Olen paljon muutakin kuin diabeetikko
Markus Vuolaspuro: Ammattihaaveet uusiksi
Maija Aarto: Hypokoira parantaa elämänlaatua ja sokeriarvoja
Kannustusta kiitos, ei syyllistämistä
Mats Fors: Liikunta helpottaa diabeteksen hoitoa
Maarit Antila, ennätyksentekijä
Stressi kulkee muuttolaatikoissa
Stefan Lönnberg: Elän tässä ja nyt
Jefu taklasi korkeat verensokerit
Kalastus hoitaa
Sijaishaima jää eläkkeelle
Eija Rautavuori: Vain elämää