Diabetesliitto haluaa turvata hyvän ja kehittyvän diabeteksen hoidon

875
Kuvat: Janne Viinanen

Teksti: Johanna Häme-Sahinoja

Tärkeä osa Diabetesliiton työtä on vaikuttamistoiminta. Diabetesliitto pitää esillä diabeetikoiden etuja ja tarpeita asiantuntevan lääkärineuvostonsa ja eduskunnan diabetesryhmän avulla sekä aktiivisella yhteydenpidolla säädöksiä valmisteleviin virkamiehiin, poliittisiin päättäjiin, terveydenhuollon ammattilaisiin ja diabeetikoihin. 

Diabetesliiton vaikuttamistyössä on kolme kärkeä:

  • lääkekorvauksiin vaikuttaminen ja edunvalvonta
  • osaamiskeskusmallin ja diabetesrekisterin edistäminen
  • kuntoutuksen kehittäminen.


Lääkesäästöt hoitoa heikentämättä

– Lääkekorvauksiin vaikuttaminen on hyvin ajankohtaista, sillä niihin on jo tehty merkittäviä säästöjä ja lisää on tulossa. Jo tänä vuonna valtio yrittää säästää lääkekorvauksista 16 miljoonaa euroa. Tulevaisuudessa säästetään vielä lisää, Diabetesliiton järjestöjohtaja Janne Mikkonen sanoo.

Diabetesliitto tekee edelleen työtä tämän vuoden alussa käyttöön otetun lääkeostojen 50 euron alkuomavastuun poistamiseksi insuliineilta. Insuliini on suoraan elämää ylläpitävä, pitkäaikaisesti tarvittava lääke, ja sen pitäisi olla maksuton potilaille. Raha ei saisi koskaan olla este insuliinin hankkimiselle.

– Lääkekustannuksia voisi pienentää muun muassa hyväksymällä insuliinien biosimilaarit lääkevaihdon piiriin ja huolehtimalla siitä, että diabeetikoiden hoito on laadukasta. Silloin vältetään turha ja virheellinen lääkkeiden käyttö, Mikkonen pohtii.

Biosimilaari-insuliinin rakenne vastaa käytännössä alkuperäistä insuliinia, vaikka valmistustekniikka voi olla erilainen kuin alkuperäisellä insuliinilla.

– Tiedämme, että suunnitelmissa on alentaa tyypin 2 diabeetikoiden lääkkeiden korvausta ylemmästä erityiskorvausluokasta alempaan. Emme pidä ajatusta hyväksyttävänä. Säästö ei olisi valtiolle kovin suuri, koska lääkekatto täyttyisi pian paljon lääkkeitä käyttävillä diabeetikoilla, mutta diabeetikolle itselleen maksurasitus ennen lääkekaton täyttymistä voi olla kohtuuton, Mikkonen huomauttaa.

Kuntoutus kaipaa kehittämistä

Kuntoutuksen asema sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa huolettaa Diabetesliittoa. Suurissa muutoksissa näemme kuitenkin myös mahdollisuuden kehittää kuntoutusta toimivammaksi ja diabeetikoita paremmin auttavaksi.

– Pitkäaikaissairaat kuten diabeetikot unohtuvat helposti, kun puhutaan kuntoutuksesta, diabeetikoillahan ei ole varsinaisesti vammaa, jota kuntouttaa, koulutuspäällikkö Outi Himanen toteaa.

Himasesta kuntoutuksen pitää olla ongelmien ennaltaehkäisyä.

– Nykyään painotetaan liian paljon vain ongelmien korjaamista, hän mainitsee.

Diabeetikoiden kannalta tärkeitä kysymyksiä ovat kuntoutuksen rahoitus – kuka maksaa? – ja kuntoutukseen pääsy: se ei saisi tulla hankalammaksi.

– Diabetesliitto järjestää myös itse kuntoutusta ja haluamme kehittyä siinä. Olemme aloittaneet avomuotoisen kuntoutuksen kehittämisen. Jo tänä vuonna meillä on useita yhteistyökuntoutuksia toisten järjestöjen kanssa. Osallistujat tulevat yhdeltä alueelta, jolloin he voivat asua kotonaan kuntoutuksen ajan, Himanen kuvailee.

Diabeetikoiden kannalta tärkeä kysymys on lisäksi kuntoutuksen laatu.

– Miten laatua seurataan? Diabeetikoiden kuntoutus on vaativaa, ja siinä tarvitaan paljon syvällistä osaamista eri ammattialoilta. Olisi tärkeää, että kuntoutus todella antaa diabeetikoille sen avun, jota he tarvitsevat, Himanen toteaa.

Sokkona ei voi kehittää laatua

Tyypin 1 diabeteksen ja vaikeahoitoisen tyypin 2 diabeteksen hoidon keskittäminen on yksi Diabetesliiton vaikuttamistoiminnan kärjistä. Keskittäminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että diabetesta hoidettaisiin vain harvoissa paikoissa Suomessa. Keskittäminen on osaamisen keskittämistä, hoidon kehittämistä ja keskitetyn osaamisen hyödyntämistä diabeetikon kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.

– Pienikin hoitoyksikkö voi tarjota laadukasta diabeteksen hoitoa kun se on verkostoitunut ja sillä on osaaminen käytettävissään, Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka mainitsee.

Laadukas diabeteksen hoito on yksilöllistä, asiakkaalle sopivaa, tavoitteellista ohjausta ja hoitoa. Hoidon laadun kehittämiseen tarvitaan tietoa siitä, miten hoidossa on onnistuttu. Nykyään sellaista tietoa on saatavilla hyvin vähän jos ollenkaan.

– Siksi pidämme aivan välttämättömänä, että kansansairauksien, myös diabeteksen hoidon laatua pitää seurata kaikissa hoitopaikoissa koko maassa yhtenäisin kriteerein ja samoilla mittareilla. Kun eri hoitopaikkojen ja palvelua tuottavien alueiden hoidon tuloksia päästään vertailemaan, toteutuu myös kilpailu hyvällä tavalla, Ilanne-Parikka korostaa.

Diabetesliitto haluaa olla mukana kehittämässä tieteelliseen näyttöön ja kokemukseen perustuvaa hyvää diabeteksen hoitoa.

Kirjoita kommentti

Please enter your comment!
Please enter your name here