Teksti: Sirpa Palokari
Luonto hoitaa ihmistä, siitä on jo tutkimustietoakin. Luonnossa liikkuessa verenpaine ja pulssi laskevat, masennus helpottaa ja stressi vähenee.
Sipoon terveydenhuollossa luontoa käytetään diabeetikoiden hoidon tukena.
Jalkapohja tietää, missä asfaltti vaihtuu soratieksi: kulku alkaa edetä juohevammin, askel rullaa pehmeästi, ja se tuntuu mukavalta lonkissa ja pakaroissa. Pian edessä häämöttää vankan kuusikon laita. Kumarrus ja pujahdus havupuiden helmojen alta juurakkoiselle polulle, jonka reunoilta aukeaa tummanvihreä sammalpeite. Lehtipuut ovat heittäneet kesämuistoja mättäille, närhi jättänyt sulan lahjaksi kulkijalle. Lähdetään metsän villille tielle, joka vie, minne lie…
Monen suomalaisen tapaan myös Veikko Lindell tuntee metsän lumon. Hänen perheensä soma koti, Marjala, sijaitsee Sipoon kirkonkylän lähellä monimuotoisessa, vanhassa metsärinteessä.
Lindell on ollut mukana Terveysmetsä-hankkeen retkillä. Retket ovat kohdistuneet erilaisiin ympäristöihin: merenrannalle, saarelle, suolle, metsään, kallioille, järvimaisemiin. Matkan varrella ohjaajat antavat tehtäviä, jotka innostavat uusiin havaintoihin ja aistien käyttöön.
– Tutkimme ympäristöä monelta kantilta, haistelimme ja kuulostelimme. Muun muassa Sipoonkorvessa puronvarressa kuuntelimme veden ääniä, merenrannalla etsimme maastosta kovia ja pehmeitä asioita, Lindell kertoo.
Mukana oli monenlaista väkeä, sekä luontokonkareita että heitä, joille luonto on ollut vain kukkapenkissä. Lindell oli hieman hämmästynyt, kun huomasi, etteivät kaikki osallistujat tunteneet sammalikossa koreilevaa suomuorakasta. Miehellä ovat sienet tavallista paremmin hallussa, sillä hän on Suomen Sieniseuran jäsen. Lisäksi hän kuuluu yli kymmeneen muuhunkin yhdistykseen.
Ihastuttavat terveysmetsäretket toivat ihmeteltävää myös luontokonkarille.
– Opin retkillä uutta sammalista, joista olen aina ollut kiinnostunut. Retken jälkeen olen alkanut tutkia sammalia enemmän ja aion hommata itselleni uuden sammalkirjan, Lindell paljastaa.
Hoitotasapaino paranee
Luonnon terveyshyötyjä nostetaan näkyville kolmivuotisessa, maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Terveysmetsä-hankkeessa, jossa erilaisille kohderyhmille suunnitellaan sopivia retkiä ja toimintamalleja.
Sipoon terveydenhuolto lähti mukaan hankkeeseen, ja retkien organisaattorina toimii johtava lääkäri Anders Mickos. Hän on vienyt luonnon hoitavaa viestiä ahkerasti eteenpäin, luennoinut ja kirjoittanut aiheesta ja ladannut aiheesta videon YouTubeen.
– Tutkimukset ovat osoittaneet, että luonto muun muassa alentaa verenpainetta, hidastaa pulssia ja ennen kaikkea parantaa mielialaa, rauhoittaa ja auttaa palautumaan stressistä, Mickos toteaa.
Luonnossa liikkuminen lievittää ahdistusta ja toimii apuna painonhallinnassa. Se vaikuttaa paitsi aistien välityksellä myös sisäisesti. Päivällä saatu luonnonvalo auttaa parempaan uneen ja helpottaa kaamosmasentuneiden oireita. Myös fyysiset kivut lievittyvät tai jopa unohtuvat, kun huomio keskittyy itsestä maiseman havaintoihin.
Auttaa mieltä ja ruumista
Sipoossa kokeiluryhmään valittiin diabeetikoita, koska heille säännöllinen liikunta on tärkeää ja he kärsivät usein verenpaineesta, sydänvaivoista ja stressistä. Puolen vuoden aikana ryhmälle järjestettiin kahdeksan ohjattua luontoretkeä.
Veikko Lindell on vuosien aikana huomannut, että luonnossa liikkuminen on tepsivä keino pitää kakkostyypin diabetes ja verensokeri kurissa. Hän liikkuu päivittäin koirien kanssa ja tekee polttopuita ja puutarhatöitä.
– Sokeritasapainoni on aina pysynyt hyvänä, siitäkin huolimatta että välillä tulee syötyä makeaa. Uskon, että metsissä kulkeminen auttaa. Otan pillerin aamuisin ja iltaisin, verensokerin mittaan noin kerran kuussa.
Lindellillä on ollut viime aikoina harmia muista vaivoista: häneltä on leikattu olkapää ja peukalon syrjä. Leikkaukset hankaloittivat ulkotöitä, mutta liikkumista hän ei toipilasaikanakaan jättänyt.
– Leikkauksen jälkeen sain voimakkaat särkylääkkeet, mutten ole tarvinnut niitä, hän mainitsee.
Vilkasliikkeinen ja hyväntuulinen Lindell tietää, miten paljon henkistä potkua ulkona oleskelu antaa.
– Se paitsi virkistää myös väsyttää terveellisellä tavalla: tulee nukuttua hyvin.
Luonnon terveysvaikutuksia tutkitaan
Luonnon terveysvaikutuksia on alettu tutkia, jotta luontoa osattaisiin paremmin hyödyntää ihmisten erilaisten sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Tieteellistä näyttöä on jo olemassa. Esimerkiksi Metsäntutkimuslaitoksen tutkimus kertoo, että jo 20 minuutin päivittäinen oleskelu luonnossa alentaa verenpainetta ja lisää elinvoimaisuuden tunnetta.
Myös Japanissa ja Yhdysvalloissa aihetta on tutkittu. Japanissa lääkärit ohjaavat potilaitaan terveysmetsiin, joita on sertifioitu kymmeniä. Englannissa ihmisiä on jo pitkään innostettu terveyskävelyihin sitä varten luodussa Walking for Health -ohjelmassa.
Tutkimusta luonnon terveysvaikutuksista tarvitaan kuitenkin lisää, jotta luonto voidaan ottaa esimerkiksi mukaan Käypä hoito-suosituksiin.
Luontosuhteen voi luoda
Metsän vetovoima on koodattu useimpien suomalaisten geeneihin. Moni tietää, miten kaupungin melske ja kiire ruokkivat aggressiivisia tunteita, ja kuinka luonnonhelmassa mieli rauhoittuu ja lempeät ajatukset ottavat vallan.
Metsä on kaikkien ulottuvilla. Edelleenkin suomalaisten keskimääräinen matka metsään on vain 600 metriä, puolella väestöstä enintään 200 metriä. Lisäksi monet asuvat yhä ympäristössä, jossa luonto tulee vastaan jo takapihalla.
Luonnon hoitavan voiman ytimessä on aitous, vapaa kulkeminen vailla suorittamisen painetta. Harva ajattelee metsään mennessään, paljonko kertyy askelia, montako kaloria kuluu, tai mille tasolle verenpaine laskee.
Luonnossa ihminen sietää myös rasitusta paremmin, juurakoiden ja kantojen yli kulkeminen käy ponnisteluitta. Kun aistinautinnot ja kiinnostavat havainnot vievät mukanaan, keskittymiskyky ja läsnäolo parantuvat.
Ohjatut terveysmetsäretket kannustavat niitäkin, joille luonto on entuudestaan vieras.
– Retket innostivat varmasti osaa ihmisistä jatkamaan luonnossa liikkumista ja lähtemään muuallekin kuin lenkkipolulle, Lindell arvioi.
Terveysmetsäretkillä tehtiin aina myös tuli, syötiin hyvin, ja tietenkin tarinoitiin.
Lindellilläkin on hattu täynnä luontojuttuja, joita kumpuaa jopa kotimetsästä.
– Kierrämme usein koirien kanssa kieltolain aikana syntynyttä polkuverkostoa. Pirtua kuljetettiin Brobölen koskelle, josta se kannettiin metsän poikki Svartbölentien varteen. Metsässä näkyy kätköpaikkoja ja haaroittuvia polkuja, jotka syntyivät, kun trokarit eksyttivät kintereillään tulleita poliiseja, Lindell tarinoi ja manailee, miksi metsänomistajat kaatavat puita ristiin rastiin arvokkaan polkuverkoston päälle.
Lisätietoa terveysmetsästä:
www.luonnontie.fi/terveysmetsa/
www.facebook.com/terveysmetsa/
