Kansanedustajat toivovat kokonaisuudistusta lääkekorvauksiin

617

Teksti: Laura Manninen

Lääkekorvausjärjestelmää tulisi uudistaa perinpohjaisesti. Tyypin 2 diabeteksen lääkkeistä leikkaaminen on epäoikeudenmukainen osauudistus. Näin totesivat kansanedustajat Diabetesliiton ja eduskunnan diabetesryhmän järjestämässä seminaarissa, jossa keskusteltiin lääkehoidosta.

– Diabeteksen hoito asettaa kovat haasteet yhteiskunnalle: miten löydetään ratkaisuja, jotka tukevat diabeetikoita, mutta samalla hillitsevät kustannuskehitystä. Eduskunnan diabetesryhmässä on toivottu lääkekorvausjärjestelmän kokonaisuudistusta, kertoi seminaarin avannut diabetesryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rantakangas.

Kokonaisuudistus häämöttääkin näköpiirissä, sillä sosiaali- ja terveysministeriö selvittää parhaillaan lääkekorvausjärjestelmän kehittämistarpeita. Selvityshenkilöksi on nimetty professori Heikki Ruskoaho.

Paneelikeskusteluun osallistuneet kansanedustajat olivat yksimielisiä kokonaisuudistuksen tarpeesta. Selvää kuvaa siitä, millainen uudistus tulisi toteuttaa, ei vielä hahmottunut. Ideoita esitettiin kuitenkin runsaasti.

………………..

– Potilailla, joilla on paljon sairauksia, syntyy kustannuksia myös matkoista ja hoitokuluista. Yhteenlaskettu omavastuuosuus tulee täyteen vasta 1 600 euron jälkeen. Lääkekattoa voisi alentaa huomattavasti, jaksottaa kustannuksia pidemmälle aikavälille tai kerätä henkilökohtaista korvausosuutta jopa veroluonteisesti. Pitää myös harkita, onko diagnoosikohtainen korvausjärjestelmä toimiva. Esimerkiksi Ruotsissa on kokonaiskustannuksiin perustuva malli, keskustan Martti Talja esitti.

Pienituloisten asema huolestutti keskustelijoita.

– Maksurasitteen keventäminen pienituloisilla olisi tärkeää. Tulisi harkita tulosidonnaista lääkekattoa, jotta kaikilla olisi mahdollisuus yksilölliseen hoitoon, vihreiden Krista Mikkola totesi.

– Alkuvuoteen tulee monia omavastuita. Tietojärjestelmät eivät kuulemma tue kustannusten jaksottamista vuodelle tasaisemmin, mutta kyllä järjestelmien pitäisi olla ihmistä varten, kristillisdemokraattien Sari Tanus huomautti.

………………..

Hallituksen esitystä diabeteslääkkeiden korvausten alentamisesta arvosteltiin kokonaiskuvan puutteesta.

– Päätöksenteon pitäisi perustua tietoon ja kokonaiskustannusten arviointiin. Kyse on myös perusarvoista: onko kaikilla suomalaisilla varaa sopivaan lääkehoitoon, vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen sanoi.

Keskustelussa sivuttiin diabeteksen hoidon järjestämistä osana tulevaa sote- ja maakuntauudistusta. Diabetesliiton sote-tavoitteet saivat tukea.

– Yhdenmukaiset hyvän hoidon laatukriteerit ja laaturekisteri ovat erittäin tärkeitä. Maakunnissa pitäisi laittaa osaamiskeskukset ja hoitopolut kuntoon. Tämä tulee varmasti olemaan eduskunnan diabetesryhmän ykkösasioita, kokoomuksen Sari Sarkomaa totesi.

Myös tyypin 2 diabeteksen ehkäisyä pidettiin esillä.

– Teemme liikaa päätöksiä, jotka ovat korjaavalla puolella. Ennaltaehkäisyyn, muun muassa ravitsemusneuvontaan ja lähiliikuntapaikkoihin tulisi panostaa, SDP:n Anneli Kiljunen toivoi.

………………..

Eduskunnan diabetesryhmä ja Diabetesliitto järjestivät ”Lääkehoito – diabeetikon elinehto!” -kutsuseminaarin 16.11. eduskunnan kansalaisinfossa. Perussuomalaisista ja RKP:stä ei saatu kansanedustajia mukaan paneelikeskusteluun.

Kansanedustajat saivat tilaisuudessa rautaisannoksen tietoa diabeteksen lääkehoidosta.

Diabeteksen hoidosta alustivat professori Hannu Järveläinen ja professori Tero Kangas. Kumpikin painotti, että diabeteksen hoidossa kalliiksi tulevat lisäsairauksien kustannukset: ne nostavat tyypin 1 diabeetikoiden hoidon kustannukset kahdeksankertaisiksi ja tyypin 2 diabeetikoiden hoidon kustannukset jopa 19-kertaisiksi.

Kirjoita kommentti

Please enter your comment!
Please enter your name here