Avoin arkisto

Veikko Lindell on vuosien aikana huomannut, että luonnossa liikkuminen on hyvä keino pitää kakkostyypin diabetes ja verensokeri kurissa. Luonto paitsi virkistää myös väsyttää terveellisellä tavalla: tulee nukuttua hyvin. Sipoon terveydenhuollossa luonnossa liikkumista käytetään diabeetikoiden hoidon tukena.

Virtsasta löytyi valkuaista, mitä nyt? Tuhoutuvatko munuaiseni? Tehokas hoito voi pysäyttää ja parhaimmillaan korjata alkavan munuaisvaurion, diabeteslääkäri Vuokko Kallioniemi lohduttaa.

Suomessa arvioidaan olevan jopa puoli miljoonaa diabetesta sairastavaa, mutta tarkkaa lukumäärää ei tiedetä. Arviot diabeetikoiden määristä perustuvat eri lähteistä saataviin rekisteritietoihin ja vestötutkimuksiin.

Lääkekorvausjärjestelmää tulisi uudistaa perinpohjaisesti. Tyypin 2 diabeteksen lääkkeistä leikkaaminen on epäoikeudenmukainen osauudistus. Näin totesivat kansanedustajat Diabetesliiton ja eduskunnan diabetesryhmän järjestämässä seminaarissa, jossa keskusteltiin lääkehoidosta.

Mikä on turvallinen verensokeritaso lapselle? Tunnistaako lapsi hypon oireet? Miten yömittaamisista pääsee eroon? Erikoislääkäri Anu-Maaria Hämäläinen Diabetesliitosta paneutuu diabeetikkolasten vanhempia askarruttaviin kysymyksiin.

Kun lääkäri toteaa, että valtimosairauden riski on korkea, kolesterolin määrää pitää ryhtyä määrätietoisesti alentamaan, erikoislääkäri Elina Pimiä sanoo. Veren rasvat kannattaa pistää ruotuun riippumatta siitä, löytyvätkö syyt geeneistä, diabeteksesta vai elintavoista.

Menetettyjen hampaiden korvaaminen implanteilla on yleistynyt vauhdilla viimeisen 30 vuoden aikana. Iensairauksiin erikoistunut professori Tellervo Tervonen muistuttaa, että implanttihoito vaatii aina tarkkaa harkintaa.

Diabetes on kurittanut 37-vuotiasta lappeenrantalaista Mikko Ventoa tavallista rajummin. Hän sanoo olevansa elävä esimerkki siitä, että koskaan ei pidä antaa periksi. Luovan ja positiivisen miehen elämää vauhdittavat nyt uusi munuainen ja haima.

Kun diabeetikon verensokeri on laskenut erittäin alas ja hän on menettänyt tajuntansa, glukagonipistos auttaa. Diabeetikon läheisten on hyvä opetella etukäteen, miten pistosta käytetään. Hätätilanteissa apua tarjoavat myös monet maksuttomat älypuhelinsovellukset, jotka neuvovat miten yleisimmissä ensiaputilanteissa pitää toimia.

Vakavat hypoglykemiat ovat vähentyneet insuliinien kehittyessä ja pumppujen yleistyessä. Lieviä hypoja ei yleensä voi välttää kokonaan, joten niihin kannattaa opetella reagoimaan viivyttelemättä mutta maltillisesti. Diabetesta sairastavan kannattaa opettaa hypoglykemian oireet ja ensiapu läheisille sekä työ- ja harrastuskavereille.

Terveysjournalismi keskittyy yksilön omiin elämänvalintoihin, teknologisesti mitattavaan kehoon ja lukkoon lyötyyn perimään, mutta unohtaa psyyken. Näin siitä huolimatta, että on jo pitkään tiedetty, että varhaislapsuuden ihmissuhteet ja kehitys ovat keskeinen tekijä aikuisiän terveydessä, Vienna Setälä-Pynnönen sanoo. Hän tutki väitöskirjassaan tiedejournalismin tapoja esittää ihmiset ja heidän välisensä suhteet.

Professori Pertti Mustajoella on hyviä uutisia. Kun ylipainoinen muuttaa ruokavaliotaan ja laihtuu, rasvaa lähtee eniten pahimmasta paikasta, maksasta. Vasta viime vuosina on opittu ymmärtämään, miten haitallista rasva maksasoluissa on.

Yksinäisyys on yksi aikamme suurimmista ongelmista. Etenkin iäkkäämmät, sairauksien uuvuttamat ihmiset saattavat unohtua yksin neljän seinän sisälle. Vanhusytön keskusliiton Ystäväpiiri-ryhmistä moni on löytänyt kavereita ja jopa sydänystävän.

Näyttää siltä, että diabeetikon elimistö pystyy muuta väestöä huonommin hyödyntämään D-vitamiinia. Miksi näin on? Oulun yliopistossa selvitetään ykkös- ja kakkostyypin diabeetikoiden matalien D-vitamiinitasojen takana olevia mekanismeja.

Lääkäri ilmoitti 17-vuotiaalle nuorelle miehelle, ettei tämä voi saada ajokorttia, koska hänellä on ollut noin kerran viikossa lievä hypoglykemia. Nuoren miehen äiti ihmettelee, miksi ykköstyypin diabeteksen hoito voi olla niin vaikeaa lääkäreille.

Ensimmäiset Diabetesmessut kokosivat lähes 4 000 ihmistä Tampere-taloon syyskuun viimeisenä viikonloppuna. Messuilla kuultiin kiinnostavia luentoja, tavattiin ihmisiä eri puolilta Suomea, tutustuttiin hypokoiriin ja nähtiin ja koettiin paljon muutakin mielenkiintoista ja mukavaa. - Toivottavasti tällainen tapahtuma järjestetään pian uudelleen, huikkasivat monet messuvieraat kotiin lähtiessään.

Diabetesliitto teki 1980-luvun lopussa ja seuraavan vuosikymmenen alussa kehitysyhteistyötä Tansaniaan kuuluvien saarten – Sansibarin ja Pemban – diabeetikkojen olojen parantamiseksi. Mitä Sansibariin kuuluu nyt, neljännesvuosisata myöhemmin?

Ykkösklubi on 14–17-vuotiaille tyypin 1 diabeetikoille suunnattua vertaistoimintaa. Ryhmiä ohjaavat ykköskummit, mutta keitä he ovat?

Taina West ei vuosiin piitannut sairauksistaan, kunnes viitisen vuotta sitten hän päätti jättää tupakanpolton ja alkoholin ja muokata ruokavalionsa terveellisemmäksi. Hän hoitaa terveyttään myös fillaroimalla, vesijuoksemalla ja kuntosalilla. Niin ja nauramalla: - Voin huonosti jos en saa nauraa päivittäin, hän sanoo.

Tyypin 2 diabeteksen taustatekijöistä on opittu viime vuosina paljon, ja markkinoille on tullut runsaasti uusia lääkkeitä, joiden avulla on mahdollista räätälöidä entistä yksilöllisempi hoito. Ratkaisevaa kaikissa sairauden vaiheissa kuitenkin on se, miten itse hoitaa itseään.

Ykköstyypin diabeteksen hoidossa pyritään jäljittelemään terveen haiman toimintaa, ja se on helpointa insuliinipumpun avulla. Diabeteshoitaja Tiina Salonen kertoo insuliinipumppuhoidon periaatteista ja antaa pumppuhoitovinkkejä erilaisiin tilanteisiin.

Mihin ihminen tarvitsee insuliinia ja miten se toimii?  Kun autoimmuunitulehdus tuhoaa haiman beetasolut, insuliinin eritys loppuu, ja ihminen sairastuu ykköstyypin diabetekseen. Kakkostyypin diabeetikoilla insuliinia erittyy alkuun liikaakin, mutta se ei oikein jaksa hoitaa tehtäväänsä sokerin kuljettajana soluihin.

Saraheimojen neljästä perheenjäsenestä kolmella on diabetes. Perheen isä, diabeteslääkäri Markku Saraheimo sanoo, että kyllä diabeteksen kanssa toimeen tulee, mutta elämä voi olla aikamoista aallokkoa. Päivällispöydässä Viikissä puhutaan toki paljon muustakin kuin diabeteksesta.

Arkkiatri Risto Pelkosen mielestä hyvä elämä ei ole vain terveiden yksinoikeus. Meidän on hyväksyttävä, että myös sairaudet kuuluvat ihmiselämään: niidenkin kanssa voi elää onnellisesti.  Hallituksen säästöpolitiikkaa Pelkonen luonnehtii lyhytnäköiseksi: hoidon heikkeneminen maksetaan tulevaisuudessa kalliisti.

Kolmevuotias Mimmi-koira huolehtii, että Marita Nisulan verensokeri ei laske liian alas. Mimmi seuraa omistajaansa kaikkialle ja nukkuu öisin samassa sängyssä hänen kanssaan. Jos koira ei saa emäntäänsä hereille, hän herättää tämän aviopuolison.