Yleinen

On arvioitu, että noin puolet pitkäaikaissairauksien hoitoon määrätyistä lääkkeistä jää ottamatta. Näin potilaan omaa rahaa ja yhteiskunnan varoja menee hukkaan. Puolittainenkin lääkehoito maksaa, mutta se ei tehoa kunnolla, ja sairaus voi vaikeutua. Vastaava proviisori Kirsi Kvarnström selvitti väitöskirjassaan syitä sille, miksi lääkkeet jäävät käyttämättä. Tiedon puute sairaudesta ja sen hoitamisesta, somekeskustelut lääkkeen haittavaikutuksista ja vaihtuvat lääkärikontaktit heikentävät sitoutumista lääkehoitoon. Lisäksi monilla on niin pienet tulot, ettei heillä ole varaa ostaa lääkkeitä.

Taru Sorsa muutti Helsingistä Lontooseen ja haaveili musiikkiopinnoista. Toisin kävi: nyt hän opiskelee terveyspsykologiaa huippuyliopistossa ja tekee diabetesta sivuavaa tutkimusta. Musiikkikaan ei jäänyt – naisen voi bongata vaikkapa laulamassa jazzklubilla. Taru sanoo, että Lontooseen muuton jälkeen hänen elintasonsa laski, mutta elämänlaatunsa koheni merkittävästi.

Veren rasva-arvojen tavoitteet tiukentuivat vuosi sitten. LDL-kolesterolin tiukin raja on nyt 1,4 millimollia litrassa, kun riski saada valtimotauti on erityisen suuri. Diabetesta sairastava tarvitsee usein kolesterolilääkityksen, mutta sen lisäksi ruokavalio täytyy saada kuntoon, liikuntaa pitää lisätä ja huolehtia myös riittävistä yöunista.

Kuiva suu on etenkin ikäihmisten vaiva. Ikääntyessä syljeneritys vähenee, ja lisäksi monet lääkkeet kuivattavat suuta. Kuiva suu aiheuttaa hampaiden reikiintymistä ja ientulehdusta ja heikko syljeneritys altistaa hampaiden kiinnityskudossairaudelle parondontiitille. Myös syöminen voi vaikeutua. Kuivan suun hoitoon saa apteekista geeliä tai keinosylkeä, ja myös riittävä veden juominen auttaa suun kuivuuteen. Ksylitolipurukumi ja -pastillit kiihdyttävät syljeneritystä.

Kun verenkierto ei enää toimi niin kuin pitäisi, voi seurata erektio-ongelmia. Niihin löytyy onneksi monenlaista hoitoa, sekä lääkkeellistä että lääkkeetöntä. Urologi Timo Hakala kannustaa miehiä hakemaan rohkeasti apua. Psykologi Tony Dunderfelt muistuttaa, että seksuaalisuus on paljon muutakin kuin yhdyntää. Miehen kunnian ei pitäisi olla kiinni siitä, seisooko hänellä.

Robin Alexander on tyytyväinen, että uskalsi haastaa itsensä ja heittäytyä The Voice of Finland -laulukilpailuun. Yleisön edessä televisiossa laulaminen ei ollut ihan helppoa hänelle. Loppujen lopuksi hän oppi ohjelmassa paljon uutta laulamisesta ja esiintymisestä ja sai näin hyvät eväät haaveilemalleen laulajan uralle. Hän kannustaa myös muita nuoria rohkeuteen toteuttaa unelmiaan: Pahempaa kuin epäonnistuminen on se, ettei koskaan yritä, hän sanoo.

Moni diabetesta sairastava pelkää yhä näkövammaa, vaikka nykyisillä hoitomenetelmillä lähes jokainen ongelma pystytään hoitamaan niin, että näkökyky säilyy. Diabeettisen retinopatian hoidossa on parissa kymmenessä vuodessa tapahtunut iso muutos, ja näkymät ovat valoisat. Sovittuja seurantakäyntejä ja silmänpohjakuvauksia ei kannata kuitenkaan jättää väliin.

Kerroimme tämän vuoden ensimmäisessä Diabetes-lehden numerossa, että Amel Belhaj odottaa itselleen uutta haimaa. Siirtoleikkaus tehtiin 15.3. aamulla, ja se meni todella hyvin. Amel on tyytyväinen, ettei hänellä ole enää hypoglykemioita, vaan uusi haima hoitaa verensokerinvaihtelut automaattisesti.

Kun koripalloa harrastava Hulda Raanoja sairastui diabetekseen, hänen vanhempansa lähtivät täysillä mukaan huoltojoukkoihin. Kolmikosta tuli entistäkin tiiviimpi tiimi. Nyt Huldan tarinaa työstetään myös dokumenttielokuvaksi. Hulda haluaa olla esikuva muille junioriurheilijoille.

Diabetesliitto kysyi diabetesta sairastavilta, miten he ovat voineet korona-aikana, ja vastaukset olivat osin huolestuttavia. Yli puolet vastaajista arvioi sosiaalisen elämänsä kutistuneen, neljäsosalla fyysinen terveys oli huonontunut ja joka kolmas oli huomannut negatiivisia muutoksia mielialassaan ja jaksamisessaan. Kampaamoyrittäjä Kati Almajalille korona-aikana toi työ- ja taloushuolia, eikä pianisti Tuomo Partanen ole voinut konsertoida pitkään aikaan.

Närästystä esiintyy etenkin runsaan aterian jälkeen ja makuulla. Rasvainen ruoka voi pahentaa oireilua, samoin ylipaino. Satunnaiset närästysoireet pysyvät kurissa, kun vähentää oireita aiheuttavien ruokien syömistä ja laihduttaa muutaman kilon. Usein toistuvat ja vaikeat oireet vaativat lääkärin tutkimuksia. Tiesitkö, että toistuva närästysoireilu voi vahingoittaa myös suun ja hampaiden terveyttä?

Diabetesliiton Diabetes arjessa -kyselyssä puolet diabetesta sairastavien lasten vanhemmista kertoi, että he saavat harvoin tai tuskin koskaan nukkua riittävästi. Hyviä yöunia kannattaa tavoitella sitkeästi, vaikka insuliinipumppu ja glukoosisensori pitävät hereillä välillä keskellä yötä, ja huolet painavat mieltä usein myös yön pimeinä tunteina. Kaksi perhettä Mikkelistä kertoo, miten he ovat järjestäneet nukkumisasiat.

Monipistohoidossa tarvitaan syömisen jälkeistä verensokerin nousua varten pikainsuliinia. Pikainsuliini annostellaan aterian hiilihydraattimäärän mukaan, mutta siihen vaikuttavat myös aterian ajankohta, verensokeritaso ennen ateriaa ja liikunta. Miten tiedän, mikä on sopiva pikainsuliiniannos, kun olen kutsuilla tai matkoilla, enkä tunne ruokien hiilihydraattimääriä tai edes sitä, kuinka paljon aion syödä. Tai kun olen sairaana?

Liikunta parantaa tarkkaavaisuutta ja muistia. Samalla aivojen verenkierto sekä hapen ja ravinnon kulku vilkastuvat, mikä edistää aivosolujen uusiutumista. Lisäksi liikunta vapauttaa aivojen välittäjäaineita ja aivosolujen kasvutekijöitä ja stimuloi aivojen plastisuutta eli mukautuvuutta. Aikamoinen ihmelääke siis. Sekin on hyvä uutinen, että mikä tahansa liikunta tekee hyvää aivoille, eli voit valita itsellesi mieluisan tavan liikkua.

Ikäihmisten on syytä olla varovaisia alkoholin kanssa, sillä ikääntymisen mukanaan tuomat kehon koostumuksen muutokset, sairaudet ja lääkitykset lisäävät juomisen riskejä. Vaarana on muun muassa akuutti haimatulehdus, vakava hypoglykemia ja tapaturmat. Lisäksi alkoholi on haitallinen ja jopa vaarallinen kumppani monille lääkkeille. Yli 65-vuotiaat ovat ainoa ikäryhmä, jossa alkoholiperäisistä haitoista johtuva kuolleisuus on lisääntynyt viime vuosina.

Jotta jaksat vielä vanhanakin liikkua, tavata ystäviä ja harrastaa erilaisia asioita ja pystyt asumaan omassa kodissasi, sinun kannattaa alkaa pitää hyvää huolta itsestäsi jo nyt. Ei pelkästään kehosta, vaan myös mielestä.

Optimistin on helppo nähdä elämässä hyvää, mutta myös pessimistin kannattaa harjoitella valoisaa asennetta. Se voi lisätä terveyttä, elinvuosia ja vastustuskykyä. Sairastunutkin voi olla onnellinen: sairaus laskee aluksi mielialaa, mutta ihminen oppii yleensä elämään sen kanssa. Pysyvä, onnellinen olotila on lopulta kiinni jostain muusta kuin vaikeuksista tai menestyksestä.

Lihasvoima vähenee iän myötä, mutta hyvä uutinen on, että lihasten surkastumista voi hillitä ja lihasvoimaa lisätä vielä iäkkäänäkin. Hyvä lihaskunto ylläpitää toimintakykyä ja ehkäisee monenlaisia vanhuuden vaivoja. Silloin on helpompi elää omannäköistä, itsenäistä elämää ja tehdä itselle mieluisia asioita vielä vanhanakin.

Rasva-arvojen hallinnassa voi olla hyötyä elintarvikkeista, joihin on lisätty kolesterolia alentavaa kasvisterolia tai kasvistanolia. Kun tällaisia tuotteita käyttää säännöllisesti, vaikutus näkyy veren LDL-kolesterolitasossa 2–3 viikossa.

Jenni Airaksinen opiskelee Savon ammattiopistossa lentokoneasentajaksi. Diabetes ei ole este koulutukselle, mutta kaikki työnantajat eivät ota diabeetikoita töihin. Siksi Jenni aikoo jatkaa opintoja ammattikorkeakoulussa, tähtäimessä on lentokoneinsinöörin tutkinto.

Salla ja Matias Vähäkankaan lapsi sairastui ykköstyypin diabetekseen kymmenen kuukauden ikäisenä. Vauvan diabeteksen vaativa hoito on kuormittanut parisuhdetta ja pakottanut opettelemaan uudenlaisen arjen aakkoset. Onneksi Sinna-tyttö on yhtä tyytyväinen ja iloinen lapsi kuin ennen sairastumistaan.

Viulisti Lotta Virkkunen tiesi jo lapsena, että hänestä tulee muusikko. Sibelius-Akatemiasta valmistuttuaan hän lähti Erasmus-vaihtoon Irlantiin ja viihtyi saarella peräti seitsemän vuotta. Nyt hän asuu Tampereella ja esiintyy sooloartistina yksityisissä ja yritysten tilaisuuksissa.

Korkea verensokeri lisää suun tulehdusriskiä ja horjuttaa diabeteksen hoitotasapainoa. Suun tulehdukset puolestaan nostavat verensokeria ja altistavat lisäsairauksille. Suun terveydellä on iso merkitys muulle terveydelle. Siksi siitä kannattaa pitää hyvää huolta.

Moni pyrkii kontrolloimaan kaoottista maailmaa säätelemällä tarkasti syömistään. Tällöin käsitykset omasta kehosta ja oikeanlaisesta ruokavaliosta alkavat helposti vinoutua. Vääristynyt ruoka- ja kehosuhde voi saada monenlaisia ilmenemismuotoja tunnesyömisestä ja ylettömän terveellisestä syömisestä vakaviin syömishäiriöihin. Paranemisprosessissa tärkeintä on se, mitä tapahtuu ihmisen mielessä.

Hyvällä tahdolla voidaan toteuttaa monta arvokasta asiaa Taaperoikäisen diabeteksen oireista ja happomyrkytyksen uhasta viestiminen. Yläkouluikäisille suunnattu tyypin 1 diabeteksesta kertova kampanja. Nuorten oman diabetesmedian Inspiksen julkaiseminen. Diabeetikoiden mielen hyvinvointia tukevien tapahtumien järjestäminen.  Moni näistä tärkeistä teoista...