Koti Yleinen

Yleinen

Jennistä tulee lentokoneasentaja

Jenni Airaksinen opiskelee Savon ammattiopistossa lentokoneasentajaksi. Diabetes ei ole este koulutukselle, mutta kaikki työnantajat eivät ota diabeetikoita töihin. Siksi Jenni aikoo jatkaa opintoja ammattikorkeakoulussa, tähtäimessä on lentokoneinsinöörin tutkinto.

Vauvan sairastuminen tuntuu epäreilulta

Salla ja Matias Vähäkankaan lapsi sairastui ykköstyypin diabetekseen kymmenen kuukauden ikäisenä. Vauvan diabeteksen vaativa hoito on kuormittanut parisuhdetta ja pakottanut opettelemaan uudenlaisen arjen aakkoset. Onneksi Sinna-tyttö on yhtä tyytyväinen ja iloinen lapsi kuin ennen sairastumistaan.
nuori nainen seisoo graffiteja täynnä olevan seinän edessä, kädessä viulu

Musiikki on minulle kaikki

Viulisti Lotta Virkkunen tiesi jo lapsena, että hänestä tulee muusikko. Sibelius-Akatemiasta valmistuttuaan hän lähti Erasmus-vaihtoon Irlantiin ja viihtyi saarella peräti seitsemän vuotta. Nyt hän asuu Tampereella ja esiintyy sooloartistina yksityisissä ja yritysten tilaisuuksissa.
iloinen nuorimies nauraa, ottaa ilmeisesti itsestään selfien

Suu kuntoon

Korkea verensokeri lisää suun tulehdusriskiä ja horjuttaa diabeteksen hoitotasapainoa. Suun tulehdukset puolestaan nostavat verensokeria ja altistavat lisäsairauksille. Suun terveydellä on iso merkitys muulle terveydelle. Siksi siitä kannattaa pitää hyvää huolta.
lautasella kiviä ja vihreä lautasliina salaattina

Padotut tunteet vääristävät ruokasuhdetta

Moni pyrkii kontrolloimaan kaoottista maailmaa säätelemällä tarkasti syömistään. Tällöin käsitykset omasta kehosta ja oikeanlaisesta ruokavaliosta alkavat helposti vinoutua. Vääristynyt ruoka- ja kehosuhde voi saada monenlaisia ilmenemismuotoja tunnesyömisestä ja ylettömän terveellisestä syömisestä vakaviin syömishäiriöihin. Paranemisprosessissa tärkeintä on se, mitä tapahtuu ihmisen mielessä.

Kiitos teille tukijamme!

Hyvällä tahdolla voidaan toteuttaa monta arvokasta asiaa Taaperoikäisen diabeteksen oireista ja happomyrkytyksen uhasta viestiminen. Yläkouluikäisille suunnattu tyypin 1 diabeteksesta kertova kampanja. Nuorten oman diabetesmedian Inspiksen julkaiseminen. Diabeetikoiden mielen hyvinvointia tukevien tapahtumien järjestäminen.  Moni näistä tärkeistä teoista...

Etävertaisryhmässä kyytiä diabetekselle

Valtioneuvoston kanslian Kokeileva Suomi -tiimi valitsi Dumppaa diabetes -kokeiluun 14 toimintamallia, jotka tähtäsivät elintapamuutokseen tarjoamalla ratkaisuja erityisesti ruokavalioon, liikkumiseen ja elämänhallintaan. Karkkilalainen Mari Lindroth osallistui yhteen tällaiseen elintapavalmennukseen saatuaan lääkäriltään esidiabetes-diagnoosin ja nyt hän aikoo järjestää enemmän aikaa liikunnalle ja terveytensä hoitamiselle.

Uudenlaista kuntoutusta ”Nämä ihmiset ymmärtävät minua puolesta lauseesta”

Diabetesliitto kokeili uudenlaista vertaistukeen perustuvaa kuntoutusta Mikkelissä nuorille ykköstyypin diabeetikoille. Palaute oli pelkästään positiivista: "Nämä ihmiset ymmärtävät minua puolesta lauseesta. Olen päässyt juttelemaan muiden kanssa ja saanut vinkkejä hoitoon", osallistujat listasivat kurssin parasta antia. Mikkelin kokemuksista voi ottaa muutenkin mallia.

Simon Djupsjöbacka sai uuden haiman ja munuaisen

Diabetes ei ole päästänyt Simon Djupsjöbackaa helpolla. Neljä vuotta sitten hän sai uuden haiman ja munuaisen, ja hän on voinut lopettaa insuliinihoidon. Monien ongelmien jälkeen Simon voi nyt hyvin: hän opettaa historiaa, johtaa kahta kuoroa, laulaa itse kahdessa kuorossa ja haaveilee vielä kävelevänsä Santiago de Compostelaan.

Carol Forsblom – diabetestutkija ja potilas

Carol Forsblom on yksi eturivin diabetestutkijoitamme, mutta myös paljon muuta: lääketieteen tohtoriksi väitellyt lääketieteen kandi, muusikko, musiikin opettaja ja ex-diabeetikko. Kolme ja puoli vuotta sitten hänelle siirrettiin sekä munuaiset että haima yhtä aikaa, ja sen jälkeen hänellä ei ole enää ollut diabetesta.

Joonas polkee kilpaa työkseen

Ammatikseen pyöräilevä 26-vuotias Joonas Henttala tekee työtään Team Novo Nordisk -nimisessä ryhmässä. Gironan kaupungissa Pohjois-Espanjassa asuva Joonas on kokenut suurimpana haasteena ammattilaisurheilussa sen, miten hän saa diabeteksen hyvään tasapainoon ennen kisoja ja matkustamisen aikana. Hän on huomannut, että stressi ja normaalista poikkeava aikataulu vaikuttavat usein diabeteksen hoitoon kaikkein negatiivisimmin.

Leukemia herätti halun huolehtia itsestä

Diabetes oli ollut 17-vuotiaan Vilma Parkkosen mustalla listalla jo vuosia. Siihen tuli muutos, kun hän sairastui leukemiaan. - Kun hoitaa itseään hyvin, diabeetikon ei tarvitse luopua juuri mistään. Leukemian vuoksi olen joutunut luopumaan esimerkiksi hiuksistani ja vapaudestani, hän vertaa.

Hetki hellyydelle

Jokaisella ihmisellä on oikeus hyvään seksiin, vaikka olisi sairauksia ja ikä alkaisi painaa, seksologi ja psykoterapeutti Tarja Santalahti sanoo. Rakastavat sanat, hellyys ja kosketukset auttavat löytämään iloa ja nautintoa silloinkin, kun seksielämä elämäntilanteiden mukana muuttuu. Paljon riippuu omasta asenteesta: suhtaudunko itseeni, kumppaniini ja seksiin myönteisesti?

Lapsi sairastaa

Lapsi on kuumeinen, ja verensokeri vain nousee. Mitä silloin pitää tehdä? Pitääkö lähteä sairaalaan? Diabeteshoitaja Anneli Jylhä ja lastenlääkäri Anu-Maaria Hämäläinen Diabetesliitosta antavat ohjeet kuumeisen flunssan, ripuli- ja oksennustaudin ja kohonneiden ketoaineiden hoitoon kotona.

Ruotsissa diabeetikolla todella on valinnanvapaus

Diabetes-lehti pyysi lukijoilta kertomaan, miten diabeetikot heidän sairaanhoitopiirissään saavat hoitoa hyödyttävää teknologiaa. Saimme viestejä Suomesta ja Ruotsista, ja näyttää siltä, että tämän maaottelun voitti Ruotsi.

Insuliinihoidon ja liikunnan yhteensovittaminen

Liikunnan ja insuliinihoidon yhteensovittaminen on melkoinen taitolaji. Säännöllisen urheiluharrastuksen aloittaminen vaatii suunnittelua ja analysointia, jotta erityisesti matala verensokeri ei yllätä. Vaikka liikuntaan olisi varautunut hyvin, yllätyksiä ja virhearvioita tulee jokaiselle, koska verensokeritasoon vaikuttaa niin monta asiaa.

Solukorvaushoitoja testataan ensimmäistä kertaa ihmisillä

Solukorvaushoito voi olla tulevaisuudessa yksi tärkeä keino korjata tyypin 1 diabetesta sairastavan insuliininpuutos. Ensimmäiset potilaskokeet kantasoluista erilaistetuilla soluilla ovat alkaneet Yhdysvalloissa. – Tavoite on saada diabeetikon elimistöön soluja, jotka erittävät insuliinia säädellysti oikein, professori Timo Otonkoski kiteyttää solukorvaushoidon.