Helpotusta kuivan suun oireisiin

3414
hiekka-aavikolta-nousee-janoinen-pää-piirroskuva

Teksti: Irma Heiskanen-Haarala

Kuiva suu on etenkin ikäihmisten vaiva. Ikääntyessä syljeneritys vähenee, ja vanhemmiten tulee myös sairauksia ja lääkityksiä, jotka aiheuttavat kuivan suun tunnetta.  

Diabetes, Parkinsonin tauti sekä reumasairaudet, erityisesti Sjögrenin oireyhtymä, voivat olla syynä kuivaan suuhun. Suun kuivuminen on myös yksi anoreksian oire.

Monella lääkkeellä on sivuvaikutuksena suun kuivuminen tai kuivan suun tunne tai nämä molemmat. Vaikutus voimistuu, jos käytössä on useita eri lääkkeitä.

Joskus lääkkeen vaihto toiseen valmisteeseen vähentää sivuvaikutuksia, mutta aina hyvää vaihtoehtoa ei löydy. Korvaavaa lääkettä joudutaan kokeilemalla etsimään.

Kuorsaus, suun kautta hengittäminen, suu auki nukkuminen ja uniapnea kuivattavat suun limakalvoja. 

– Suun kuivuminen on yksilöllinen oire: jokaisella on oma fysiologinen mekanisminsa. Nyrkkisääntö kuitenkin on, että mitä enemmän lääkkeitä on käytössä, sitä enemmän esiintyy suun kuivumiseen liittyviä oireita. Ikäihmisellä voi olla käytössä toistakymmentä lääkettä, erikoishammaslääkäri Anna Maria Heikkinen kertoo.

Hammaslääkäri tai suuhygienisti voi mitata syljeneritystä, jos epäillään hyposalivaatiota. Silloin syljeneritys on niin vähäistä, että se altistaa hampaiden reikiintymiselle ja iensairauksille. 

Mittauksessa sylkeä yksinkertaisesti kerätään mitta-astiaan valuttaen vastaanotolla viisi minuuttia, ja syljen määrä mitataan millilitroina. Tämä voidaan tehdä myös stimuloidusta syljestä: potilas pureskelee parafiinipalaa kuten purukumia, mikä lisää syljeneritystä. 

Huomio ruokarytmiin ja suuhygieniaan

Kun suun kuivuminen johtuu pitkäaikaissairaudesta, perustaudin hyvä hoito auttaa oireen hillitsemisessä. 

– Lisäksi kannattaa pitää huolta hyvästä suuhygieniasta ja käydä säännöllisesti hammaslääkärin vastaanotolla, Heikkinen suosittelee.

Kuiva suu aiheuttaa hampaiden reikiintymistä, koska sylki huuhtoo suuta, ja syljellä on oma puolustustehtävänsä.

– Jokainen ruokailu ja välipala aiheuttaa happohyökkäyksen suussa, ja sen jälkeen kestää noin tunnin, ennen kuin sylki tuo takaisin mineraalit ja ne pääsevät kovettumaan hampaan pinnalle. Siksi ruokarytmi pitäisi pitää tasaisena ja rajoittaa happohyökkäykset neljästä kuuteen päivässä, Heikkinen sanoo.

Syljen puolustussolut suojaavat myös ientulehdukselta, parodontiitilta sekä sienitulehduksilta. Jos parodontiitti eli hampaan kiinnityskudossairaus pääsee hoitamattomana etenemään, se voi heikentää diabeteksen hoitotasapainoa. Parodontiitti lisää elimistön tulehduskuormaa ja matala-asteista tulehdusta kuten diabeteskin. Toisaalta huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes voi altistaa parodontiitille tai edistää sitä.

Pahimmillaan kuiva suu haittaa syömistä. Ikäihmiselle haavaumat ja limakalvo-ongelmat voivat välillisesti aiheuttaa aliravitsemusta, kun ei tee mieli syödä muuta kuin jotain pehmeää – vaikkapa pullaa – joka menee helposti alas. Kuiva suu myös altistaa sienitulehduksille, jotka voivat aiheuttaa suussa kipua ja polttavaa tunnetta.

Vettä ja öljyä, geeliä ja purukumia

Kuivaan suuhun saa helpotusta apteekin geeleistä tai keinosyljestä.  Kotikonstina suuhun voi sivellä ruokaöljyä vähän ennen nukkumaanmenoa. 

Kannattaa myös juoda riittävästi. Kuivaa suuta on hyvä huuhtoa vedellä, ja janojuomaksi suositellaan vettä. Varsinkin sokerisia ja suolaisia juomia on syytä välttää. Ksylitolipurukumin tai -pastillien pureskelu kiihdyttää syljeneritystä, ja niitä voi käyttää, ellei ksylitoli ärsytä vatsaa.

– Kannattaa välttää perushammastahnoja, joissa on vaahtoa tuottavaa natriumlauryylisulfaattia, joka helposti kuivattaa suuta. Myös alkoholi kuivattaa suuta, ja alkoholia on monissa suuvesissä, Heikkinen muistuttaa.

Hän suosittelee apteekeista saatavaa Salutem-hammastahnaa ja toteaa, että ilman suuvettä pärjää hyvin. 

– Hampaiden harjaus vähintään kahdesti päivässä fluorihammastahnalla sekä hammasvälien puhdistus joko hammasväliharjalla tai harjatikulla päivittäin riittää. Myös proteesit tulee puhdistaa hyvin joka päivä.

Erikoishammaslääkäri Anna Maria Heikkinen toimii tutkimusjohtajana ja dosenttina Helsingin yliopistossa.

 


Suuta kuivattavia lääkkeitä

Suun kuivumisen tunnetta sekä syljen erityksen vähenemistä voivat aiheuttaa:

Diabeteslääkkeistä GLP-1-analogi liraglutidi ja SGLT-2:n estäjä dapagliflotsiini.
Parkinsonin taudin lääkkeistä levodopa sekä antikolinergeista bromokriptiini ja rotigotiini.
Reumalääke syklofosfamidi.
Sydän- ja verisuonisairauksien hoidossa käytettävistä lääkkeistä:
– ACE:n estäjät kaptopriili, enalapriili, lisinopriili, perindopriili, ramipriili ja kinapriili
– beetasalpa aja atenololi
– antiadrenerginen verenpainelääke klonidiini
– sympatomimeettinen amiini metyylidopa
– natriumkanavan salpaaja disopyramidi
– diureetit tiatsidit ja furosemidi
– kalsiumkanavan salpaajat diltiatseemi, nifedipiini ja verapamiili.
Psyykenlääkkeistä:
– trisykliset masennuslääkkeet amitriptyliini, doksepiini, klomipramiini, nortriptyliini ja trimipramiini
– uuden polven masennuslääkkeet tratsodoni, reboksetiini, venlafaksiini, mirtatsapiini ja duloksetiini
– selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät fluoksetiini, paroksetiini, fluvoksamiini, sitalopraami, sertraliini ja essitalopraami
– psykoosilääkkeet haloperidoli, levomepromatsiini, tioridatsiini, tsuklopentiksoli, klooriprotikseeni, flupentiksoli, risperidoni, paliperidoni, ketiapiini, olantsapiini, tsiprasidoni, aripipratsoli, sertindoli ja lurasidoni
– mielialaa tasaavat lääkkeet litium, karbamatsepiini, olantsapiini, lamotrigiini, gabapentiini, topiramaatti ja ketiapiini sekä bupropioni, ketiapiini, mirtatsapiini, moklobemidi, reboksetiini, tratsodoni.
Allergiaoireisiin käytettävät antihistamiinit, muun muassa loratadiini, setiritsiini ja hydroksitsiini.
Astmalääkkeistä beeta2-reseptoreita kiihdyttävät lääkkeet salbutamoli ja leukotrieenireseptorin salpaajat.