Yksinäisyys sairastuttaa
Ihminen tarvitsee toisia ihmisiä ympärilleen. Vastentahtoinen yksinäisyys on uhka terveydelle – se nostaa sydän- ja vesisuonisairauksien ja jopa kuolemanriskiä. Yksinäisyyden voi kuitenkin voittaa, tosin joskus se voi vaatia omien ajatusten ja käsitysten muuttamista itsestä ja muista.
Tanssi hoitaa mieltä
Tanssi-liiketerapiassa opetellaan tunnistamaan kehon viestejä, ymmärtämään omia tunnetiloja ja löytämään mielihyvää luovasta liikkeestä. Tuore Jyväskylän yliopiston tutkimus kertoo terapian toimivan masennuksen hoidossa.
Pehmeä on parempaa
Kovan rasvan korvaaminen pehmeällä rasvalla tehostaa insuliinin toimintaa elimistössä. Pehmeistä rasvoista tykkäävät myös sydän ja aivot. Merkittävimpiä kovan rasvan lähteitä ovat voi, juusto ja muut rasvaiset maitovalmisteet sekä makkarat ja liharuuat. Hyviä pehmeän rasvan lähteitä ovat kasviöljyt ja kasvimargariinit, kasviöljypohjaiset salaatinkastikkeet, pähkinät, siemenet ja kalat.
Hoivaava hiljaisuus
Helsingin yliopiston dosentti, tutkija Outi Ampuja toteaa ympäristömelua käsittelevässä väitöskirjassaan, että ympäristömelu on toisen luokan ympäristöongelma. Melun aiheuttamat terveyshaitat näkyvät vasta viiveellä, ja siksi esimerkiksi kognitiivisten toimintojen häiriöitä on vaikea yhdistää melulle altistumiseen. Suurin ympäristömelun aiheuttaja on liikenne, mutta ihmiset voivat altistua liialle hälylle myös esimerkiksi avokonttoreissa ja taustamusiikkia soittavissa kauppakeskuksissa, kuntosaleissa ja ravintoloissa.
Liikunnan iloa etsimässä
Miksi toiset ihmiset nauttivat liikunnasta ja toisille se on ikävää pakkopullaa? Tähän vaikuttavat muun muassa perintötekijät, persoonallisuus ja lapsuuden kokemukset, vastaavat asiantuntijat.
Voiko vähällä rahalla syödä terveellisesti?
Terveellinen syöminen onnistuu myös laihalla kukkarolla, mutta se vaatii hintojen vertailua, sesonkituotteiden käyttämistä, ravintosisältötietojen tutkimista ja kokkaustaitoja, sanovat haastattelemamme asiantuntijat. Kannattaa välttää myös ruokahävikkiä ja hyödyntää tähteeksi jääneet ruuat.
Ehkäise aivojen digiväsymys
Pling pling. Sinulle on tullut viesti. Työnteko ja vapaa-ajan puuhat saattavat keskeytyä jopa useita kymmeniä kertoja päivässä digilaitteiden merkkiääniin. Onko tämä haitallista aivoille? – Digilaiteiden vaikutukset riippuvat siitä, miten niitä käytetään. Ne mahdollistavat aivoille haitallisia juttuja, mutta sellaisia ei ole pakko tehdä, Jyväskylän yliopiston Aivotutkimuskeskuksen johtaja Tiina Parviainen vastaa. Aivoja täytyy muistaa myös välillä lepuuttaa.
Musiikki vaikuttaa aivoihin monin tavoin
Musiikki vaikuttaa aivoihin laaja-alaisesti. Musiikin kuuntelu lieventää masennusta, auttaa aivoinfarktista kuntoutumisessa ja voi saada dementiaa sairastavan hetkellisesti muistamaan asioita. Nappikuulokkeissa soiva mielimusiikki voi innostaa iltalenkillä ottamaan juoksuaskeleita.
Pätkäliikunnastakin on hyötyä terveydelle
Uusin tutkimusnäyttö osoittaa, että liikkumisella on myönteisiä vaikutuksia terveyteen myös silloin, kun fyysinen aktiivisuus tai liikunta koostuu vain pari minuuttia kestävistä matalatehoisista jaksoista. Diabeteksen ja sokeriaineenvaihdunnan näkökulmasta tärkeää on sellainen fyysinen aktiivisuus, jossa tarvitaan kaikkia suuria lihasryhmiä.
Iho-oireita sensorista
Verensokeria jatkuvasti mittaavista glukoosisensoreista on diabeetikoille paljon apua, mutta ongelmaksi ovat tulleet niissä käytetyt liima-aineet. Ne aiheuttavat joillekin iho-ongelmia, jotka voivat pahimmillaan äityä sellaisiksi, että laitteen käytöstä täytyy luopua. Anne arvioi sensoroinnin hyödyt suuremmiksi kuin haitat, vaikka sensori jättää häneen ihoonsa pitkäksi aikaa punaisen läikän.
Kansallinen FinTerveys 2017 -tutkimus – hyviä ja huonoja uutisia
Suomalaisten kolesteroliarvot ovat laskeneet ja tupakointi ja humalajuominen ovat vähentyneet työikäisillä. Toisaalta seitsemän kymmenestä miehestä ja kuusi kymmenestä naisesta on ylipainoisia tai lihavia. Tämä käy ilmi suomalaisten terveyttä selvittäneestä FinTerveys 2017 -tutkimuksesta.
Lihominen vähentää ruskean rasvan määrää
Ruskea rasva lisää energiankulutusta, poistaa verestä haitallista kolesterolia ja parantaa veren sokeritasapainoa. Säännöllisellä kylmäaltistuksella ruskean rasvan määrää kehossa voi lisätä ja sen rasvapitoisuutta alentaa. Lihominen puolestaan vähentää ruskean rasvan määrää ja lisää sen triglyseridipitoisuutta.
Liikunta ei pidennä ikää, mutta tekee elämästä mukavampaa
Liikunta edistää terveyttä ja parantaa elämänlaatua, mutta pitkää ikää liikunta-aktiivisuus ei tutkija Elina Sillanpään mukaan takaa. Mutta hidastaako säännöllinen liikunta biologista vanhenemista?
Lepoa liikunnan vastapainoksi
Tiesitkö, että jopa 95 prosenttia jaksamiseen vaikuttavasta palautumisesta tapahtuu unen aikana? Kehon palautumista kaikenlaisesta rasituksesta edistää myös rentouttavien asioiden tekeminen.
Nautitko jo liikuntalääkettä, ykköstyypin diabeetikko?
Myös tyypin 1 diabeetikko tarvitsee liikuntaa itsensä hoitamiseen. Kunnon koheneminen vaikuttaa verensokeriin, vähentää lisäsairauksien riskiä ja auttaa pysymään energisempänä arjessa. Liikunta laskee verensokeria paitsi suorituksen aikana myös sen jälkeen, joten ykköstyypin diabeetikon täytyy tuntea liikunnan, ruuan, verensokerin ja insuliinin annostelun yhteispeli, jotta hän voi liikkua turvallisesti, ilman pelkoa liian matalan verensokerin vaarasta.
Selätä sohvan houkutus
Liikunnan aloittaminen ei välttämättä vaadi kuntosalille tai jumppaan lähtemistä. Myös arkeen voi lisätä liikettä. Kun pääset näin alkuun, voit myöhemmin asettaa itsellesi isomman tavoitteen ja aloittaa vaikka säännölliset kävelyretket tai uintivuorot. Kipinä liikkumiseen täytyy kaivaa oman mielen sopukoista: se voi olla vaikka valoisampi mieli, paremmat unenlahjat tai energisempi olo.
Puoli tuntia päivässä – vaikka pätkissä
Yhdysvalloista kantautuu hyviä uutisia, sillä uusimman tutkimustiedon mukaan jo parin minuutin liikuntahetkillä on myönteisiä terveysvaikutuksia, jos päivän aikana tulee liikuttua yhteensä puolisen tuntia. - Lyhyistä liikuntapätkistä on hyötyä etenkin niille, jotka eivät muuten juuri liiku, Diabetesliiton liikuntasuunnittelija, fysioterapeutti Eira Taulaniemi sanoo.
Hei, me liikutaan!
Jotta liikunnasta tulisi pysyvä harrastus, sen pitää tuottaa iloa ja hyvää oloa. Janne Mikkonen, Jouko Puustinen, Kaisa Mäki-Petäjä, Anneli Heiskanen ja Kati Multanen kertovat, millaisesta liikunnasta he pitävät ja miksi.
Hyvästi kakkostyyppi!
Brittitutkimuksesta saatiin lupaavia tuloksia painonpudotuksesta: 86 prosentilla diabeetikoista, jotka onnistuivat pudottamaan painoa 15 kiloa, sokeriaineenvaihdunta palautui normaaliksi. Mutta mitä sanovat suomalaiset asiantuntijat: voiko kakkostyypin diabeteksen parantaa?
Lisää liikkuvuutta
Diabetekseen liittyvä kudosten sokeroituminen kiristää jänteitä ja jäykistää niveliä, mikä voi aiheuttaa liikerajoituksia etenkin käsiin. Arjen aktiviteetit pitävät yllä liikkuvuutta, mutta esimerkiksi suurten pallonivelten liikelaajuuden turvaamiseksi tarvitaan myös venyttelyä.
Myötätunto loiventaa stressiä
Taipumus kokea kielteistä stressiä on yksilöllistä, ja siihen vaikuttavat pitkälti persoonallisuuden piirteet. Stressiherkällä ihmisellä kuormitus kasvaa usein huomaamatta siihen pisteeseen, että turvavyöhykkeen rajat ylittyvät.
Rahatilanne voi katkaista hyvän hoidon
Diabeteslääkäri Atte Vadén on huolissaan siitä, että lääkekorvausleikkausten vuoksi osa diabeetikosta on joutunut luopumaan tarpeelliseksi kokemastaan hoidosta. Vastaanotolla pohditaan nykyään usein, millaiseen lääkitykseen potilaalla on varaa. Eivätkä lääkemenot huoleta pelkästään eläkeläisiä ja työttömiä vaan myös pienipalkkaisia työssäkäyviä.
Elintavat taltuttavat piilevää matala-asteista tulehdusta
Monen kansantaudin taustalla vaikuttaa elimistön matala-asteinen tulehdus. Tulehdustila syntyy, kun ihminen lihoo, ja vatsaontelon rasva lisääntyy. Silloin kudoksissa alkaa syntyä yhä enemmän tulehduksen välittäjäaineita. Miksi ja miten se lisää sairastuvuutta, sitä ei tiedetä vielä tarkkaan. Selvää kuitenkin on, että elintavoilla on merkitystä matala-asteisen tulehduksen synnyssä.
Sopivaa joogaa jokaiselle
Teija Enorannalle, Anneli Rautiaiselle ja Kirsi-Hannele Varhimolle joogasta on ollut iso apu, kun oma terveys on ollut vaakalaudalla. Kaksi heistä vakuuttui joogan myönteisistä vaikutuksista niin, että sen opettamisesta tuli heille elämäntehtävä. Joogasta löytyy lempeitä ja vaativampia suuntauksia – jokaiselle jotakin.
Ruokarytmi tahdittaa elimistön toimintaa
Elimistön sisäiset kellot säätelevät lukuisia elintoimintoja. Kello järjestelmään kuuluu aivoissa sijaitseva keskuskello sekä lukuisia laitakelloja, joita on lähes kaikissa elimistön kudoksissa. Säännöllinen ruokarytmi on yksi tärkeä sisäisten kellojen tahdittaja.